Kela doarjagat bargguheapmái | Davvisámegiella | KelaMana sisdollui

Kela doarjagat bargguhis olbmui

Bargguhisvuohta unnuda sisaboađuid. Sáhtát oažžut bargguhisvuođadoarjaga Kelas, jos dus ii leat bargosadji itge oaččo bargguhisvuođadoarjaga eará sajis.

Kela doarjagat bargguhisvuođa áigge leat

  • bargguhisvuođabeaiveruhta
  • bargomárkandoarjja.

Kela máksá bargguhisvuođadoarjaga olbmuide, geat ásset Suomas fásta. Sin lassin bargguhisvuođadoarjja máksojuvvo EU-riikkain boahtán olbmuide, geat leat maŋimužžan bargan Suomas.

Dárkkis maiddái, sáhtátgo oažžut eará Kela doarjagiid, ovdamearkka dihte ássandoarjaga.

Jos bázat bargguheapmin

Jos bázát bargguheapmen, almmut dalán bargguhis bargoohccin ruoktogielddat barggolašvuođabálvalusaide (tyomarkkinatori.fi, suomagillii).

Sáhtát oažžut bargguhisvuođadoarjaga dušše áigodagas, goas leat bargoohccin ruoktogielddat barggolašvuođabálvalusain. Barggolašvuođabálvalusat maiddái addet Kelai cealkámuša das, sáhttágo dutnje máksit doarjaga.

Bargguhisvuođa áigge dus lea geatnegasvuohta ohcat aktiivvalaččat barggu. Don galggat maiddái vuostáiváldit fállojuvvon barggu dahje skuvlema. Jos das biehttala almmá siva haga, sáhttá manahit doarjagiid.

Muitte doallat bargoohcama fámus. Oaččut dasa dárkilut rávvagiid barggolašvuođabálvalusain.

Ná divššut áššiidat barggolašvuođabálvalusaiguin

Bargguhis olbmuid bargoohcanbálvalusat nuppástuvvet 1.1.2025. BE-doaimmahagat heitet doaimmaset, ja sadjái bohtet gielddaid barggolašvuođabálvalusat.

Sáhtát ain dikšut áššiidat Työmarkkinatori-siidduin (suomagillii).

Gávnnat iežat ruoktogielddat barggolašvuođabálvalusaid oktavuođadieđuid čujuhusas tyomarkkinatori.fi/aluesivu (suomagillii).

Nuppástusdorvoruhta badjel 55-jahkásažžii

Nuppástusdorvoruhta lea doarjja, man sáhtát oažžut Kelas dahje bargguhisvuođakássas, jos don leat eret celkon barggustat. Nuppástusdorvoruđa mearri lea seammá go sullii ovtta mánotbaji bálká.

Sáhtát oažžut nuppástusdorvoruđa, jos buot dát eavttut ollašuvvet:

  • Leat deavdán 55 jagi.
  • Du leat eret cealkán bargosajis buvttaduslaš ja ekonomalaš sivaid geažil.
  • Leat bargan seammá bargosajis uhcimustá 5 jagi.

Jos gulat bargguhisvuođakássii, oza nuppástusdorvoruđa iežat bargguhisvuođakássas. Jos it gula bargguhisvuođakássii, oza nuppástusdorvoruđa Kelas.

Bargguhisvuođaáiggi almmuhus

Jos bargguhisvuohta joatkašuvvá, galggat doaimmahit Kelai 4 vahku gaskkaid bargguhisvuođaáigái guoskevaš almmuhusa. Kela máksá dutnje doarjaga almmuhusa vuođul.

Bárgguhisvuođaáigge almmuhusa sáhttá dahkat neahtas dahje skoviin, man sáhttá čálihit Kela neahttasiidduin dahje viežžat Kela doaimmahagain.

Merke almmuhussii, man beaivve leat leamaš bargguheapme ja man beaivve leat oassálastán bálvalussii, mii ovddida barggu oažžuma.

Jos leat bargguhisvuođa áigge leamašan soaittáhagas barggus, merke almmuhussii, guđe beivviid leat leamašan barggus.

Loga lasi