Moniammatillisuus ja yhteistyö ovat tärkeitä toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksessa

Kela toteutti Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeen vuosina 2018–2022. Hankkeen loppuseminaarissa julkaistaan raportti, jossa kuvataan kuntoutuksen toteuttamista ja kehittämistä palveluntuottajien näkökulmasta.

Toiminnalliset häiriöt ovat työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua haittaavia oireita, joiden syyksi ei löydy elimellistä tai psykiatrista perussairautta. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeessa kehitettiin ja kokeiltiin malleja toiminnallisten häiriöiden kuntoutukseen 18–67-vuotiaille.

Terveydenhuollon yhteistyökumppanit ohjasivat asiakkaan hänen tarpeidensa mukaisesti joko yksilökuntoutukseen tai ryhmämuotoiseen kuntoutukseen. Kuntoutuksen kokonaiskesto oli enintään puoli vuotta.

– Kuntoutuksessa asiakas ja hänen läheisensä saivat koulutuksellisen terapian avulla tietoa toiminnallisista häiriöistä, oireista ja niiden kanssa selviytymisestä. Lisäksi asiakas sai tietoa siitä, miten hän voi itse vaikuttaa työ- ja opiskelukykyynsä sekä hyvinvointiinsa, sanoo Kelan projektipäällikkö Soile Huumonen.

Moniammatillisuus nousi kuntoutuksessa keskeiselle sijalle, koska se mahdollistaa asiakkaan oireiden, elämäntilanteen ja kuntoutuksen tarkastelun eri näkökulmista. Hyvin toimivaa yhteistyötä asiakkaan, hoitavan tahon ja palveluntuottajan välillä pidettiin ensiarvoisen tärkeänä.

Maassamme on tarvetta lisäkoulutukselle toiminnallisista häiriöistä ja niiden erityispiirteistä. Kuntoutuksen ammattilaisilla on vähän kokemusta tästä kohderyhmästä eikä toiminnallisten häiriöiden hyvä kuntoutuskäytäntö ole vielä vakiintunut. Myös terveydenhuollossa toiminnallisten häiriöiden hoitopolut vaihtelevat eri alueilla ja niitä kehitetään. Näistä syistä Kela ei vielä pidä mahdollisena sitä, että toiminnallisten häiriöiden kuntoutus otettaisiin osaksi Kelan palveluvalikoimaa.

Hankkeessa Kuntoutussäätiö teki arviointitutkimuksen, jossa selvitettiin toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilun toimivuutta ja koettuja hyötyjä.

– Tulokset osoittavat, että asiakkailla oireilu oli usein jatkunut pitkään ja heijastui monelle elämänalueelle. Asiakkaat kokivat saaneensa kuntoutuksesta hyötyjä, kuten elämänlaadun paraneminen. Tutkimuksessa tuli esille myös kuntoutuksen kehittämistarpeita erityisesti siinä, miten kuntoutumisen jatkuvuus turvataan ja miten yksilölliset kuntoutustarpeet otetaan huomioon, kertoo tutkija Johanna Korkeamäki Kuntoutussäätiöstä.

Lisää tietoa loppuseminaarissa ja julkaisuissa

Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksen kehittämishankkeen loppuseminaari järjestetään 25.8.2022. Seminaarissa esitellään kuntoutuksen kehittämiseen ja kokeiluun osallistuneiden palveluntuottajien kokemuksia sekä arviointitutkimuksen tuloksia.

Loppuseminaarissa julkaistaan raportti, jossa kerrotaan kokeillusta kuntoutuspalvelusta ja kuvataan hankkeen toteutusta kuntoutuksen palveluntuottajien näkökulmasta. Kuntoutussäätiön tekemästä arviointitutkimuksesta julkaistaan tutkimusraportti myöhemmin.

Julkaisu

Kokemuksia toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksesta. Palveluntuottajien näkökulma (Helda). Soile Huumonen, toim. Kuntoutusta kehittämässä 33/2022.