Neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen hakeminen koetaan hankalaksi – Kysely toi esiin kehittämistarpeita
Kelan syksyllä 2024 toteuttama asiakaskysely paljasti, että hakeminen neurokirjon lasten ja nuorten kuntoutukseen koetaan monimutkaiseksi ja että palveluista kaivataan enemmän tietoa. Suuri osa vastaajista koki avun saamisen haasteelliseksi jo ennen Kelan kuntoutukseen hakeutumista, ja hakuprosessin hankaluudet lisäsivät kuormitusta.
Kela toteutti syksyllä 2024 kyselyn neurokirjon lasten ja nuorten palveluista ja kuntoutukseen ohjautumisesta. Kyselyyn vastasi 176 henkilöä, joista 85 % oli lasten ja nuorten läheisiä ja 15 % kuntoutusta itselleen hakeneita. Tulokset osoittivat, että Kelan kuntoutuksen hakuprosessia toivotaan yksinkertaisemmaksi ja palveluista kaivataan parempaa tiedottamista. Kysely lähetettiin Kelan asiakasyhteisön jäsenille, ja sen tulokset ovat suuntaa antavia.
Palveluihin pääsy ja kuntoutuksen hakeminen haastavaa
Ennen Kelan kuntoutukseen hakeutumista suurin osa vastaajista oli saanut tukea erikoissairaanhoidosta (55 %) sekä perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta. Monet kokivat joutuneensa itse etsimään ja vaatimaan tukea. Kolme neljästä vastaajasta piti avun saamista haasteellisena, ja neljä viidestä koki saaneensa liian vähän tukea ennen Kelan kuntoutukseen hakeutumista.
Yli puolet hakijoista oli saanut tiedon Kelan kuntoutuspalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselta, mutta melkein yhtä moni löysi tiedon itse internetistä tai vertaistuen kautta. Yleensä Kelan kuntoutukseen hakeuduttiin heti diagnoosin jälkeen ja usein hakijan omasta aloitteesta.
Kelan kuntoutuksen hakuprosessi sai keskimäärin arvosanan 6,6. Moni vastaajista katsoi saaneensa Kelan kuntoutusta liian myöhään. Suurimpia ongelmia hakuprosessissa olivat lausuntojen saamisen hankaluus ja hakemuslomakkeiden monimutkaisuus. Toisaalta 38 % vastaajista arvioi hakuprosessin sujuvaksi, erityisesti jos sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset auttoivat hakemusten täyttämisessä.
Kehitysehdotuksia hyödynnetään Kirjo-projektissa
Kyselyyn osallistuneet ehdottivat kehitystoimenpiteiksi esimerkiksi parempaa tiedottamista, hakemusprosessin yksinkertaistamista sekä lyhyempiä käsittelyaikoja. Myös lääkärinlausuntojen saamisen helpottamista ja sähköisen asioinnin kehittämistä toivottiin.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa Kuntoutus neurokirjon lasten ja nuorten arjessa -projektissa (Kirjo-projekti), jossa kehitetään neurokirjon lasten ja nuorten palvelujen saamisen sujuvuutta yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Lue lisää