Pitkät sairauspoissaolot mielenterveyssyistä kääntyivät jälleen kasvuun
Mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi taas kasvamaan vuonna 2021. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöön perustuvat päivärahapäivät lisääntyivät. Nuorilla naisilla niitä on nyt lähes viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2005.
Ensimmäisenä koronavuonna 2020 Kelan korvaamien mielenterveyden häiriöihin perustuvien päivärahapäivien määrän kasvu pysähtyi. Vuonna 2021 mielenterveysperusteisten päivärahapäivien määrän kasvu jatkui jälleen, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Kela voi maksaa sairauden ajalta sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaikaa on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Vuodessa yli 10 000 lisää mielenterveyden häiriöihin perustuvien sairauspäivärahojen saajaa
Vuonna 2021 kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä eli noin 95 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön takia. Edellisvuoteen verrattuna saajia oli noin 11 000 enemmän. Saajien määrä on kasvanut yli 60 prosenttia % vuodesta 2016.
Kaikkiaan sairauspäivärahaa sai vuonna 2021 noin 305 000 henkilöä eli 9,5 prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä.
Ahdistuneisuushäiriöt lisääntyvät erityisesti nuorilla naisilla
Mielenterveyteen liittyvät sairauspäivärahapäivät ovat lisääntyneet erityisesti nuorten keskuudessa. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät ovat yleistyneet erityisen jyrkästi 16–34-vuotiailla ja 35–49-vuotiailla naisilla.
”Mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen on herättävä kiireellisesti, jotta niiden kasvusuunta ei jää pysyväksi”, sanoo Blomgren.
16–34-vuotiailla naisilla masennuksen perusteella maksettujen päivärahapäivien määrä henkilöä kohden on vuosina 2005–2021 noin kaksinkertaistunut. Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen päivien määrä on lähes viisinkertaistunut.
Yhä useampi tekijä kuormittaa
Kelan tutkijat ovat jo aiemmin arvioineet, että mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen kasvu voi johtua useasta tekijästä, jotka kuormittavat samaan aikaan.
Mielenterveyttä kuormittavat muun muassa työolojen muutokset, pitkittyneet hoitojonot, nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet, ilmastonmuutos, koronapandemia ja viimeisimpänä Ukrainan sota.
”Erityisesti ahdistuneisuushäiriöihin liittyvien sairauspoissaolojen taustoja sekä ahdistuneisuusoireilua ja poissaoloja hillitseviä keinoja on selvitettävä kiireellisesti”, sanoo Blomgren.