Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet nopeasti
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan ADHD:n diagnostiikkaan, esiintyvyyteen, hoitoon ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyviä asioita.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan 6.5.2024 aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) diagnoosien määrän kasvua sekä sen aiheuttamia haasteita terveydenhuollolle.
ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat kasvaneet voimakkaasti Suomessa, ja alueelliset erot ovat huomattavia. ADHD:ta diagnosoidaan eniten Pohjois-Karjalassa, jossa 7–12-vuotiaista pojista jopa lähes joka viides on jo käyttänyt ADHD-lääkkeitä. ADHD:n lääkehoito lapsilla kestää keskimäärin useamman vuoden. Alueellisten erojen syitä tulisi selvittää.
ADHD:n Käypä hoito -suositus painottaa kokonaisvaltaista diagnostiikkaa ja hoitoa. Neuvottelukunnan käsityksen mukaan hoitokäytänteissä on kuitenkin eroja. Yhdenmukaisen diagnostiikan ja hoidon seurantaa haastavat kiristyneet tietosuojakäytänteet. Lääkehoitotiedon rinnalle tulisi myös saada tietoa psykososiaalisen tuen toteutumisesta Suomessa.
Vaikka ADHD:n oireet alkavat aina lapsuudessa, myös aikuisten palvelutarve terveydenhuollossa ADHD:n vuoksi on kasvanut huomattavasti. Erityisesti aikuisilla on diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa otettava huomioon samanaikaiset häiriöt, myös mahdollinen päihdehäiriö, sekä elämäntilanne ja elintavat.
ADHD:n hoitoa sekä kuntoutusta tulisi kehittää ja yhtenäistää yhteistyössä
Neuvottelukunta keskusteli ADHD-diagnoosien määrän kasvun vaikutuksista Kelan etuuksiin.
ADHD:n vuoksi maksettavien Kelan etuuksien määrät ovat kasvaneet paljon. Eniten ovat kasvaneet lääkekorvaushakemukset ja vammaistukihakemukset. ADHD-diagnoosit näkyvät aiempaa enemmän myös kuntoutustuki- ja työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Suurimmassa osassa etuuksia ADHD ei yksinään oikeuta etuuteen, vaan se saattaa olla mukana lisädiagnoosina.
Neurokehityksellisiin häiriöihin suunnatut Kelan harkinnanvaraiset kuntoutukset (LAKU-perhekuntoutus ja nuorille tarkoitettu Oma väylä) ovat olleet hyvin suosittuja. Kuntoutujista noin 80 prosentilla on päädiagnoosina ADHD. Näitä palveluja järjestetään eduskunnan myöntämän erillisen määrärahan turvin ja ylimääräinen rahoitus turvaa lisäpaikat kuntoutukseen. Suuren kysynnän vuoksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen kriteerejä on jouduttu kiristämään.
Neuvottelukunta esitti huolensa lasten, nuorten ja aikuisten toimintakyvyn ongelmien yleistymisestä ja haluaa kiinnittää huomiota lasten kehitystä tukevan kasvuympäristön turvaamiseen. Neuvottelukunta suosittelee ADHD:n diagnostiikan ja hoidon toteuttamista Käypä hoito- suosituksen mukaisesti.
Lisätietoja
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.