Tutkijoilta suosituksia kuntoutuksen alue-erojen vähentämiseen

Kelan kuntoutukseen ohjautumisen prosessit vaihtelevat tutkimuksen mukaan eri alueiden välillä. Asiakkaiden alueellisen yhdenvertaisuuden vuoksi on tärkeää, että prosessi toimii mahdollisimman ennakoitavasti eri alueiden kesken huomioiden kuitenkin alueiden omat erityisyydet. Tuore tutkimus tarjoaa suosituksia kehittämiseen.

Kelan kuntoutukseen hakeminen on selkeä prosessi. Sen sijaan kuntoutukseen ohjautuminen on monimutkaisempi kokonaisuus, jonka toteutuminen vaihtelee alueittain yllättävän paljon ja tuottaa alueiden välisiä eroja, paljastaa tuore tutkimus.

Kuntoutuksen alue-erot -tutkimuksessa Kelan ja Tampereen yliopiston tutkijoista koostuva tutkijaryhmä selvitti, millaiset alueelliset tekijät kuntoutusjärjestelmässä vaikuttavat eroihin Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa. Tarkastelun kohteena olivat puheterapia, kuntoutuspsykoterapia, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneen kuntoutuskurssi.

Kuntoutukseen ohjautumista tarkasteltiin viiden vaiheen prosessina:

1. Kuntoutustarpeen tunnistaminen
2. Kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutussuunnitelman laatiminen
3. Kuntoutukseen hakeminen
4. Kuntoutuspäätöksen tekeminen
5. Kuntoutuspalvelun käyttö

Kuntoutusjärjestelmässä on monta eri asiaa, jotka voivat vaikuttaa siihen, ohjautuuko ihminen Kelan kuntoutukseen ja kuinka hyvin kuntoutus toteutuu.

– Kuntoutukseen ohjautumiseen vaikuttavat esimerkiksi palvelujen sijainti, välimatkat ja käytettävissä olevat resurssit. Jos vaikkapa perusterveydenhuollon palvelut ovat kaukana tai jonot ovat pitkiä, se hankaloittaa myös kuntoutukseen pääsemistä, kuvailee Kelan erikoistutkija Sari Miettinen.

Ainakin neljä alueellista piirrettä erojen taustalla

Tutkimuksessa löytyi neljä piirrettä, jotka aiheuttavat eroja alueiden välillä Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa. Esille nousseet piirteet olivat:

• Ammattilaisilla oleva tieto kuntoutuspalveluista, myöntökriteereistä ja koko kuntoutusjärjestelmästä
• Toimintamallit ja toimintakulttuurit kuntoutukseen ohjaamisessa
• Palvelujen organisointi alueilla
• Käytettävissä olevat resurssit (kuten Kelan palveluntuottajien määrät alueilla tai terveydenhuollon resurssit kuntoutustarpeen tunnistamisessa ja tarpeen arvioinnissa)

Joillain alueilla kunnan omat toimintamallit ovat voineet tehokkaasti vastata asiakkaiden tuen tarpeisiin niin, että asiakkaille ei synny tarvetta Kelan kuntoutukselle, tutkijat toteavat.

Suosituksia hyvinvointialueille ja Kelalle

Tutkimuksen pohjalta tutkijat koostivat hyvinvointialueille ja Kelalle seitsemän ratkaisuehdotusta. Ehdotusten avulla hyvinvointialueet ja Kela voivat yhdessä tukea Kelan kuntoutuksen alueellisesti yhdenvertaista saatavuutta.

– Toivomme, että tutkimuksemme auttaa Kelaa ja hyvinvointialueita löytämään entistä parempia yhteistyön muotoja niin, että asiakkaiden yhdenvertaisuus paranee, sanoo Miettinen.

Ratkaisuehdotukset ovat:

1. Kela ja hyvinvointialueet selkeyttävät käsityksen siitä, millaisissa tilanteissa asiakas ohjataan Kelan kuntoutukseen ja mikä toimija on vastuussa asiakkaan kuntoutukseen ohjautumisen prosessista.
2. Kela ja hyvinvointialueet rakentavat ja ylläpitävät yhdessä Kelan kuntoutukseen ohjaamisen toimintamalleja.
3. Kela ja hyvinvointialueet varmistavat yhteisen ymmärryksen Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisen prosesseista.
4. Hyvinvointialueet vievät kuntoutuksen näkyväksi osaksi alueensa strategiaa ja palvelujen kokonaisuutta.
5. Terveydenhuolto reagoi tilanteesta riippumatta asiakkaiden todettuihin tai mahdollisiin kuntoutustarpeisiin.
6. Kela varmistaa asiakkaille tarpeenmukaisen Kelan kuntoutuksen kehittämällä myöntökriteerejä ja uudenlaisia palveluja.
7. Kela varmistaa hyödynnettävissä olevan tiedon Kelan kuntoutuksesta ja kuntoutukseen ohjautumisesta.

Lisätietoja

Kelan erikoistutkija Sari Miettinen on kirjoittanut aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Kuntoutuksen alue-erot -tutkimuksen loppuraportti: Miettinen S, Pulkki J, Ukkola I, Paavonen AM, Rinne H, Heino P, Poikkeus L (2023) Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa – tutkimuksesta ratkaisuehdotuksia. Kela.