Tutkimus: Lääkärit määräävät ikäihmisille unilääkkeitä puutteellisilla annosohjeilla
Tuoreen tutkimuksen mukaan suuressa osassa ikääntyneille määrätyistä väsyttävistä unilääkkeistä lääkärin kirjoittamat annosohjeet jäävät puutteellisiksi. Ohjeista puuttuu usein tietoja esimerkiksi siitä, kuinka pitkään lääkettä käytetään ja miten sen käyttö lopetetaan. Myös lääkkeiden valinnassa ja jakelussa löytyi ongelmia.
Kela ja Helsingin yliopisto tutkivat ikääntyneille, vähintään 75-vuotiaille määrättyjen sairausvakuutuksesta korvattavien unilääkkeiden annosohjeiden laatua ja lääkkeiden jakelutapaa. Tulosten mukaan sekä annosohjeissa että jakelussa on merkittäviä puutteita.
Lähes kaikki unilääkkeet ovat ikääntyneillä riskilääkkeitä eli lääkkeitä, joissa on merkittävä riski vakaville haittavaikutuksille.
Kun lääkäri kirjoittaa potilaalle reseptin, siihen tulee laatia myös annosohje. Annosohjeen pitää kertoa potilaalle vähintään kuinka paljon lääkettä pitää ottaa, miten se otetaan, mihin aikaan päivästä, kuinka usein ja kuinka pitkään. Lisäksi unilääkkeiden kaltaisissa keskushermostoon vaikuttavissa lääkkeissä voi olla erityisesti iäkkäille haittavaikutuksia, jotka olisi tarpeen kirjata annosohjeeseen.
Tutkimuksessa selvisi, että lääkärit kirjoittavat usein annosohjeita, joista puuttuu jokin tai useita niihin kuuluvista tiedoista. Apteekista toimitettujen unilääkkeiden annosohjeista 98 % kertoi kuinka paljon lääkettä pitää ottaa, 83 % mihin aikaan päivästä lääkettä tulee ottaa ja 57 % kuinka pitkään potilaan pitää syödä lääkettä. Vain 5 % sisälsi ohjeet käytön lopettamiselle ja 3 % käyttöä koskevia varoituksia.
– Annosohjeiden puutteet ikääntyneiden unilääkeresepteissä ovat huolestuttavia. Toivon, että tutkimuksemme osaltaan muistuttaa lääkäreitä siitä, että annosohjeeseen merkityt kattavat tiedot lääkkeen ottamisesta tukevat potilaan hoidon onnistumista, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Tavallisimmin unilääkkeitä, joiden määräämisessä ikääntyneille pitää olla varovainen
Ikääntyneille toimitettiin apteekeista tavallisimmin unettomuuden hoitoon kolmea lääkeainetta: tsopikloni, mirtatsapiini ja tsolpideemi. Ne kattoivat yhteensä 87 % kaikista ryhmän lääketoimituksista. Ikääntyneiden hoidossa näitä kolmea lääkettä pitäisi määrätä vain harkiten tai lyhytaikaiseen käyttöön.
Lähes puolessa kaikista tutkimuksessa tarkastelluista lääketoimituksista käytettiin koneellista annosjakelua, joka on tarkoitettu potilaille, joilla on pitkäaikaisesti käytössään monia säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä. Annosjakelussa toimitettiin silti huomattava määrä lääkkeitä, joita pitäisi pääsääntöisesti käyttää vain lyhytaikaisesti ja tilapäisesti.
– Koneellisen annosjakelun suuri osuus kaikista lääketoimituksista oli kielteinen yllätys. Mukana oli paljon myös lääkkeitä, joita tulisi määrätä ikäihmisille vain suurta harkintaa käyttäen, kertoo tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston farmakologian professori Tomi Rantamäki.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkijat hakivat Kelan sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteristä yhteensä reilu miljoona lääketoimitusta iäkkäille vuonna 2022. Rekisteristä poimittiin kaikki ne toimitukset, joissa vähintään 75-vuotias henkilö oli ostanut lääkkeen, joka on määritelty unilääkkeeksi unettomuuden Käypä hoito -suosituksessa. Annosohjeista etsittyjen avainsanojen mukaan vajaa 330 000 näistä lääketoimituksista liittyi unettomuuden hoitoon.