Jos buohccát
Jos buohccát dahje jos dus gávnnahuvvo váddu, sáhtát oažžut Kela ruđalaš doarjaga. Jos buohcuvuohta dahje váddu váikkuha du beaivválaš birgemii dahje bargonávccaide, sáhtát oažžut Kelas veajuiduhttima. Veajuiduhttima birra muitaluvvo iežas siidduin.
Maid goluid Kela buhtte?
Kela buhtte earret eará oasi čuovvovaš goluin:
- reseaptadálkasat, mat gullet buhttejuvvon dálkasiidda
- priváhta doaktára vuostáiváldingolut
- priváhta bátnedoaktára mávssut
- mátkkit álmmolaš buohccedikšui, dutkamuššii dahje veajuiduhttimii.
Lassin Kela buhtte ánsomanaheami, mii šaddá buohcuvuođas dahje buohccán máná divššus.
Kela ii buhtte divššu almmolaš dearvvasvuođadivššus nappo divššu dearvvasvuođaguovddážis dahje buohcceviesus.
Jos leat barggus, sáhtát fitnat maiddái bargodearvvasvuođadivššus, man bargoaddi lágida. Lassin dáhkádusfitnodagat vuvdet priváhta buohcuvuođadáhkádusaid buohccáma várás.
Jos mánná buohccá
Jos mánná buohccá, de sáhtát doalvut su dearvvasvuođaguovddážii dahje priváhta doaktárii.
Kela buhtte oasi priváhta doaktára mávssuin. Dán lassin Kela buhtte oasi dálkasiid hattis. Dearvvasvuođaguovddáža divššu Kela ii buhtte.
Gaskaboddasaš dikšunfriija
Jos vuollel 10-jahkásaš mánná buohccá, ovdamearkka dihte nurvui ja feberii, sáhtát báhcit ruoktot dikšut su. Dát gohččoduvvo gaskaboddasaš dikšunfriijan.
Dikšunfriija bistá eanemustá 4 bargobeaivvi. Eanaš bargoaddit mákset bálkká gaskaboddasaš dikšunfriija áigge. Kela ii mávsse doarjaga dán áiggis.
Sierradikšunruhta
Jos divššut buohcci dahje doaibmaváttot vuollel 16-jahkásaš máná, sáhtát ohcat Kelas sierradikšunruđa.
Sáhtát oažžut sierradikšunruđa, jos gárttat leat eret barggus
- máná buohcceviessodivššu dihte
- máná buohcceviessodikšui gullevaš ruoktodivššu dihte
- máná veajuiduhttima dihte
- máná skuvla- dahje beaivedikšoiskkadeami dihte.
Sierradikšunruhta lea seamma stuoris go buohcuvuođabeaiveruhta. Dan oažžumii váikkuhit máná ahki, buohcuvuohta, dikšunbáiki ja divššu muddu.
Ohcamuššii galgá laktit doaktára D-duođaštusa, mas ákkastallo, manin dárbbašat sierradikšunruđa.
Oza sierradikšunruđa 4 mánotbaji siste dikšuma álgimis.
Loga lasi sierradikšunruđa ohcamis (suomagillii).
Kela-koarta
Jos dus lea Kela-koarta, oaččut dainna njuolgga buhtadusa dikšungoluin máŋggain priváhta doavtterstašuvnnain. Ná don it dárbbaš ohcat buhtadusa sierra.
Kela addá Kela-koartta buohkaide, geat sáhttet oažžut dálkkasbuhtadusaid dahje eará Kela doarjagiid, mat láktasit buohcamii.
Kela addá Kela-koartta buohkaide, geat gullet Suoma sosiáladorvui. Koarta lea nuvttá ja dat sáddejuvvo poastta mielde ruoktot.
Eurohpalaš buohccedikšunkoarta
Jos mátkkoštat eará Eurohpá riikkain, gánneha váldit fárrui eurohpalaš buohccedikšunkoartta.
Koarta lea nuvttá. Dat sáddejuvvo poastta mielde ruoktot.
Jos buohccát fáhkkestaga, čájet koartta ja identitehtaduođaštusa olgoriikka dikšunbáikkis. Koarta dohkke EU-riikkain, Edg-riikkain, Sveiccas, Stuorra-Británnias ja Davvi-Irláddas. Ovdal mátkki gánneha váldit čielgasa das, mo guđege riikkas galgá doaibmat, jos buohccá.
Loga lasi eurohpálaš buohccedikšunkoartta geavaheamis olgoriikkain (suomagillii).
Jos dus ii leat fárus eurohpalaš buohccedikšunkoarta, sáhtát ohcat buhtadusaid maŋŋeleappos Kelas.
Lassin dáhkádusfitnodagat vuvdet mátkedáhkádusaid, mat buhttejit dikšungoluid.
Koarttaid diŋgon
Sáhtát diŋgot Kela-koartta ja eurohpalaš buohccedikšunkoartta neahtta bokte dahje riŋget bálvalannummirii 020 692 204.