Kelan harkinnanvaraiset kuntoutuspalvelut uudistuvat

Kela uudistaa harkinnanvaraisia kuntoutuspalvelujaan. Uudistuksen tavoitteena on vastata nykyistä paremmin asiakkaiden muuttuviin kuntoutustarpeisiin, vähentää päällekkäisiä palveluja ja selkeyttää kuntoutuksen palveluvalikoimaa. 

Kela on uudistamassa harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluvalikoimaa. Uudistuksen taustalla ovat sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuskomitean ehdotukset palvelujen kehittämiseksi sekä tarve tarkastella Kelan roolia suhteessa muihin kuntoutuspalvelujen järjestäjiin. Myös asiakkaiden muuttuneet kuntoutustarpeet vaikuttavat uudistuksen aloittamiseen.  Uudistuksen seurauksena osa nykyisistä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista siirtyy osaksi muuta kuntoutusta tai päättyy kokonaan. 

Uudistuksessa Kelan järjestämää kuntoutusta peilataan sosiaali- ja terveysalan muutoksiin ja niiden myötä uudistuviin palveluihin. Uudistuksessa on myös kehitetty Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta niin, että se täydentää muiden tahojen järjestämiä kuntoutuspalveluja.  Uudistamista varten Kela kartoitti kumppaneiden näkemyksiä järjestämästään kuntoutuksesta ja sen kehittämistarpeista. Kela myös kävi laajaa vuoropuhelua eri asiantuntijoiden kanssa. Kumppanuusyhteistyötä tehtiin muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA), järjestöjen sekä terveydenhuollon edustajien kanssa. Lisäksi hyödynnettiin palvelumuotoilua, jonka avulla saatiin tietoa muun muassa siitä, mitä asiakkaat toivovat kuntoutukselta.

Vaikuttavaa ja oikein kohdennettua kuntoutusta

Palveluvalikoiman uudelleen järjestämisellä haluttiin muun muassa varmistaa, että Kelan järjestämä kuntoutus on yhteiskunnallisesti vaikuttavaa ja että se kohdentuu mahdollisimman taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Valitettavasti on asiakasryhmiä, joissa kuntoutusta tarvitsevien määrä on niin suuri, että Kelan ei ole mahdollista järjestää kuntoutusta yhdenvertaisesti ja vaikuttavasti. Esimerkiksi ikääntyneiden henkilöiden kuntoutustarve kasvaa jatkuvasti, suunnittelija Riikka Peltonen taustoittaa.  

– Myös sairauksien hoidon kehittyminen on vähentänyt kuntoutustarvetta tietyissä sairausryhmissä. Lisäksi osalle kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja on ohjautunut vähän asiakkaita, ja kursseja on jouduttu perumaan. Joidenkin asiakkaiden tarpeisiin järjestöjen vertaistukitoiminta vastaa paremmin, eivätkä he hakeudu Kelan kuntoutukseen, Riikka Peltonen jatkaa. 

Uudistuksen tavoite oli myös kohdentaa joitakin päällekkäisiä kuntoutuspalveluja nykyistä tehokkaammin ja varmistaa, että harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osoitetut varat riittävät jatkossa. 

Asiakkaiden muuttuvat kuntoutustarpeet ohjaavat uudistamista 

Palveluvalikoiman uudistamisessa pidetään tärkeänä sitä, että kuntoutukset vastaavat asiakkaiden muuttuviin kuntoutustarpeisiin ja että kuntoutuksen hyödyt siirtyvät nykyistä paremmin asiakkaan arkeen. Näitä tavoitteita tuetaan esimerkiksi hyödyntämällä kuntoutuksessa valmentavaa työotetta ja tarjoamalla asiakkaalle keinoja omatoimiseen kuntoutumiseen. Lisäksi tiivistetään kuntoutuspalveluiden yhteyttä työelämään ja oppilaitoksiin ja lisätään verkostoyhteistyötä asiakkaan arjen toimijoiden kanssa. Valmennuksellinen palvelu, joka kytketään tiiviisti asiakkaan arkeen, on osoittautunut suosituksi myös asiakkaiden keskuudessa.

Osa palveluista siirtyy osaksi muuta kuntoutusta tai päättyy

Uudistuksen seurauksena osa nykyisistä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista siirtyy osaksi muuta kuntoutusta tai päättyy kokonaan. Muutokset tehdään vaiheittain sitä mukaan, kun Kelan ja kuntoutuksen palveluntuottajien nykyiset sopimukset päättyvät. Kela kokeilee kurssien yhdistämistä aluksi kahdessa kehittämishankkeessa: Lastu-projektissa* luodaan uusi kuntoutuspalvelu vaikeaan pitkäaikaissairauteen sairastuneille lapsille ja heidän perheilleen. Elinvoimaa kuntoutuksesta -projektissa** kehitetään ja kokeillaan uutta ryhmäkuntoutusta aikuisille.  

Päättyvät ja uudistuvat kurssit

Muutoksia tulee seuraaviin kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseihin.  

Lasten ja nuorten palvelut

Seuraavat perhekurssit päättyvät: 

• perhekurssi ihon sairautta sairastavalle lapselle
• perhekurssi hengityssairautta sairastavalle lapselle
• perhekurssi epilepsiaa sairastavalle lapselle.

Lastu-projekti* korvaa seuraavat perhekurssit: 

• perhekurssi traumaattisen aivovamman saaneelle lapselle 
• perhekurssi elinsiirron saaneelle tai elinsiirtoa odottavalle lapselle
• perhekurssi sydänsairautta sairastavalle lapselle
• perhekurssi syöpää sairastavalle lapselle.

Seuraavat perhekurssit yhdistyvät uuteen neurologisen kehityksen häiriöt -kurssikokonaisuuteen:

• perhekurssi lapselle, jolla on kehitysvamma, monimuotoinen kehityshäiriö tai monivammaisuus 
• perhekurssi lapselle, jolla on Downin oireyhtymä 
• perhekurssi lapselle, jolla on CP-oireyhtymä tai muu synnynnäinen liikuntavammaisuus ja siihen liittyvä kehitysvamma. 

Seuraavat nuorten kurssit yhdistyvät uuteen neurologisen kehityksen häiriöt –kurssikokonaisuuteen:

• nuorten kurssi läheisten lähipäivillä nuorelle, jolla on kehitysvamma, kehityshäiriö tai monivammaisuus 
• nuorten kurssi läheisten lähipäivillä nuorelle, jolla on Downin oireyhtymä 
• nuorten kurssi läheisten lähipäivillä nuorelle, jolla on CP-oireyhtymä tai muu synnynnäinen liikuntavammaisuus tai siihen liittyvä kehitysvamma.

Mielenterveyttä ja opiskelukykyä tukeva OPI-kurssi ja nuorten Itu-mielenterveyskurssi yhdistyvät. 

Seuraavat kurssit järjestetään jatkossa moniammatillisena yksilökuntoutuksena:

• perhekurssi lapselle, jolla on kuulovamma
• perhekurssi lapselle, jolla on näkövamma 

Moniammatillinen yksilökuntoutus voidaan toteuttaa sopeutumisvalmennuksena. 

Lasten ja nuorten tule- ja reumasairauksien yksilökuntoutusta ei enää järjestetä harkinnanvaraisena moniammatillisena yksilökuntoutuksensa. Näiden kuntoutusten asiakkaat siirtyvät tulehduksellista reumasairautta sairastavan lapsen ja nuoren perhekurssille. 

Seuraavat nuorten kurssit päättyvät: 

• Tyypin I diabetesta sairastavan nuoren sopeutumisvalmennus
• sopeutumisvalmennuskurssi ääreishermo- ja lihassairautta sairastavalle nuorelle.

Ääreishermo- ja lihassairautta sairastaville nuorille järjestetyt  sopeutumisvalmennuskurssit siirtyvät moniammatilliseen yksilökuntoutuksen palveluun, joka toteutetaan sopeutumisvalmennuksena.

Aikuisten palvelut

Elinvoimaa kuntoutuksesta -projekti** korvaa seuraavat kurssit: 

• tyypin 1 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi
• metabolista oireyhtymää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi
• tyypin 2 diabetesta sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi
• uniapneaa sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi.

Seuraavat aikuisten kurssit yhdistyvät uuteen syöpäsairauksien kurssikokonaisuuteen:

• eturauhassyöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi 
• hematologista syöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi 
• rintasyöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi 
• rintasyöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
• ruoansulatuskanavan syöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi
• syöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi
• syöpää sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi, parikurssi.

Seuraavat kurssit siirtyvät moniammatilliseen yksilökuntoutuksen palveluun, joka voidaan toteuttaa sopeutumisvalmennuksena.

• kuulovammaisen sopeutumisvalmennuskurssi
• näkövammaisen sopeutumisvalmennuskurssi 
• reumaa sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi.

Seuraavat ikääntyneiden kurssit päättyvät:

• ikääntyneen monisairaan IKKU-kurssi
• muistisairautta sairastavan sopeutumisvalmennuskurssi.

* Lastu-projektissa (2022–2026) Kela kehittää ja kokeilee uutta lasten perhekuntoutusta.
** Elinvoimaa kuntoutuksesta -projektissa (2022–2025) Kela kehittää ja kokeilee uutta ryhmäkuntoutusta aikuisille.