Sujuvaa tiedonvaihtoa ja joustoa elämäntilanteen mukaan – Kela esittelee 10 tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle
Kelan ja Kannan asiantuntijat ovat koonneet seuraavaa hallituskautta varten 10 tavoitetta, joiden toteutuminen yksinkertaistaisi sosiaaliturvaa ja parantaisi asiakkaiden palveluita.
Seuraavalla vaalikaudella päätetään monista suomalaisten sosiaaliturvalle ratkaisevan tärkeistä asioista. Sosiaaliturvan toimeenpanijana Kelalla on datansa ja asiakkaidensa myötä ainutlaatuinen näkymä sosiaaliturvan kehittämiseen.
– Sosiaaliturvan on tärkeää elää ajassa. Siksi on aika laittaa kuntoon esimerkiksi viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyvät ongelmat. Nyt julkaistavissa tavoitteissamme huomioimme kattavasti Kelan eri asiakasryhmät – myös heidät, jotka usein jäävät julkisen keskustelun ulkopuolelle, sanoo Kelan pääjohtaja Outi Antila.
Kelalla on seuraavalle hallituskaudelle kahdeksan tavoitetta:
Kela kehittää ja ylläpitää myös Kanta-palveluja, ja esittelee kaksi niihin liittyvää tavoitetta:
- Pidetään Suomi sote-alan digitalisaation kärkimaana – Kanta turvaa perustan
- Varmistetaan hyvinvointialueiden sujuvat digipalvelut ja sote-tietopohja
Kela haluaa helpottaa erityisesti nuorten, perheiden ja ylivelkaantuneiden arkea
Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ohjaa Kelan mukaan asiakkaita liikaa työkyvyttömyyseläkkeelle eikä mahdollista osa-aikaisen työn ja sairauspoissaolon yhdistämistä joustavasti. Asiakasta täytyy tukea siirtymään kohti työelämää nykyistä aikaisemmin, joustavammin ja siten, että etuudet kulkevat palveluiden mukana. Myös nuorten palvelutarve pitää tunnistaa varhaisemmin.
Asiakkaat toimivat usein omien tietojensa kuljettajina ja joutuvat hakemaan etuuksia ja palveluita eri viranomaisilta. Siksi toiminta on tällä hetkellä siiloutunutta. Asiakastietoa pitää Kelan mielestä liikutella nykyistä sujuvammin niin, että jokainen asiakkaan asioita hoitava viranomainen saa mahdollisimman nopeasti tiedot, joita se tehtävässään tarvitsee. Tätä varten viranomaiset tarvitsevat yhteisen tietoturvallisen välineen.
Nykyistä lastenhoidon tukikokonaisuutta on alettu rakentaa vuosikymmeniä sitten, ja tällä hetkellä se on monimutkainen ja osittain puutteellinen. Kela esittää, että lakia lastenhoidon tuesta yksinkertaistetaan, selkeytetään ja muutetaan paremmin yhteensopivaksi nykyisen perhevapaajärjestelmän kanssa. Uudistus edistäisi perheiden ja työelämän tasa-arvoa ja parantaisi lasten ja perheiden hyvinvointia.
Kelan asiantuntijat ehdottavat, että toimeentulotuen säädöksiä selkeytetään. Tarkempi lainsäädäntö helpottaisi asiakasviestintää ja työnjakoa hyvinvointialueiden kanssa. Se mahdollistaisi myös sen, että asiakkaiden yksilölliset tilanteet pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon.
Kela esittää myös, että Kelan asemaa vahvistetaan asiakkaiden ylivelkaantumisen ehkäisemisessä. Velkaongelmaiset henkilöt saavat edelleen tukea liian vähän ja liian myöhään. Kela voisi tukea asiakkaita tehokkaasti ohjauksen, neuvonnan ja yhteistyön avulla. Kela voisi myös rakentaa sosiaaliseen luototukseen tarvittavat asiakas-, maksu- ja takaisinperintäjärjestelmät hyvinvointialueiden käyttöön.
Kelan hallintoa ja tehtäviä koskevaa lakia pitää uudistaa siten, että se turvaa Kelan toimintaedellytykset ja vastaa nykyisiä valtionhallinnon periaatteita. Myös Kelan tehtäviä pitää uudistaa, jotta Kelaan kertyvää tietoa voidaan hyödyntää nykyistä laajemmin sen omassa toiminnassa, muiden julkisten toimijoiden operatiivisessa toiminnassa sekä tietojohtamisessa. Kelan tehtäviä voitaisiin myös laajentaa kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi.
Kannasta kaikki hyöty irti – päällekkäistä ei pidä rakentaa
Kanta on valtakunnallinen palvelu, jonka avulla potilas- ja asiakastiedot liikkuvat ihmisen mukana, missä tahansa hän asioikin.
Kanta-palvelujen avulla tiedot ovat yhä laajemmin käytettävissä myös matkustettaessa ja ulkomailla asuttaessa. Kantaan on investoitava myös jatkossa, jotta se pysyy mukana teknologioiden kehityksessä ja vastaa asiakkaiden tarpeisiin. Omakannan sujuva mobiilikäyttö on varmistettava.
Valtakunnallinen Kanta ja alueelliset tietojärjestelmät täydentävät toisiaan, ja siksi niitä täytyy kehittää tiiviissä yhteistyössä. Hyvinvointialueiden digipalvelut ja valtakunnalliset Kanta-palvelut pitäisikin sovittaa yhteen, jotta päällekkäinen työ vältetään. Kun hyvinvointialueet hyödyntävät digiratkaisuissaan täysimääräisesti Kantaa, resursseja säästyy muihin tärkeisiin tehtäviin. Toimivat digipalvelut vapauttavat sote-ammattilaisten resursseja potilaan hoitamiseen ja asiakkaan kohtaamiseen.