Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä turvatakseen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kuntoutuspalvelut
Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä pienentääkseen harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannuksia. Säästötoimenpiteillä varmistetaan, että eduskunnan myöntämät varat riittävät harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen.
Kelalla on velvollisuus järjestää ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa, joiden lisäksi se järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta. Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannukset ovat kasvaneet, minkä vuoksi Kela joutuu tekemään säästötoimenpiteitä kustannusten pienentämiseksi. Näin varmistetaan, että eduskunnan myöntämät varat riittävät kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen tulevina vuosina. Kustannusten kasvua ovat aiheuttaneet asiakasmäärän kasvu sekä 2020-luvulla käynnistyneet Laku-perhekuntoutus ja Oma väylä -kuntoutus, jotka ovat olleet ennakoitua suositumpia.
Eduskunta määrittelee valtion talousarviossa, kuinka paljon rahaa Kela saa käyttää harkinnanvaraisen kuntoutuksen järjestämiseen ja korvaamiseen. Eduskunnan vuosittain myöntämien varojen lisäksi harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on viime vuosina käytetty edellisiltä vuosilta siirtyneitä varoja, jotka ovat kuitenkin kuluneet nopeasti. Vuonna 2022 harkinnanvaraisen kuntoutuksen kustannukset olivat noin 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 noin 79 miljoonaa euroa.
Säästöjä haetaan tehostamalla palveluita
Jatkossa kaikkia kuntoutuspalveluita ei voida enää järjestää niin laajasti kuin olisi kysyntää. Lisäksi osa kuntoutusta hakevista asiakkaista saa hylkäävän päätöksen rahoitustilanteen vuoksi, vaikka he muuten täyttäisivät kuntoutuksen vaatimat edellytykset.
Kela joutuu tehostamaan kuntoutustoimintaansa ja miettimään laaja-alaisesti keinoja, jolla harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitustilanne saadaan tasapainotettua. Säästöjä voidaan hakea esimerkiksi yhdistämällä palveluita ja tuottamalla kustannustehokkaampia palveluita.