Kela kehottaa lääkäreitä huomioimaan lääkkeiden mahdolliset yhteisvaikutukset
Kela lähettää tänä kesänä lääkemääräyspalautetta lääkäreille, jotka ovat määränneet potilaille useita verenvuotoriskiä lisääviä lääkkeitä samanaikaiseen käyttöön. Tavoitteena on kannustaa lääkäreitä kiinnittämään erityistä huomiota lääkkeiden yhteisvaikutuksiin ja turvalliseen käyttöön.
Lääkärin pitää tarkastella potilaan lääkehoidon kokonaisuutta aina, kun hän määrää potilaalle uutta lääkettä tai uusii aiemmin määrätyn lääkkeen reseptin. Kokonaislääkityksen epäselvyys on yksi suurimmista lääkehoidon ongelmista.
Kela lähettää vuosittain lääkemääräyspalautteen, jonka tarkoitus on muistuttaa lääkäreitä jostakin ajankohtaisesta lääkehoitoihin liittyvästä haasteesta tai kehittämiskohteesta. Tänä vuonna lääkemääräyspalautteen aiheena ovat lääkkeiden yhteisvaikutukset ja niiden aiheuttamat riskit.
Lääkemääräyspalautteen saa noin 750 lääkäriä, jotka ovat määränneet potilaalle yli kolme kuukautta kestävään samanaikaiseen käyttöön jo kolmannen verenvuotoriskiä lisäävän lääkkeen vuonna 2023.
– Kela haluaa lääkemääräyspalautteella muistuttaa lääkäreitä siitä, että lääkkeiden yhteisvaikutusten huomioiminen on hyvin tärkeää potilaan turvallisuuden ja hoidon vaikuttavuuden kannalta. Toisinaan tällainen yhdistelmä voi kuitenkin olla hoidon kannalta välttämätön. Tällöin hoito vaatii huolellista seurantaa, sanoo Kelan vastaava asiantuntijalääkäri Maija Pihlajamäki.
Ikäihmiset erityisen alttiita haitallisille yhteisvaikutuksille
Lähes kolmannes kirjeen saavista lääkäreistä oli määrännyt verenvuotoriskiä lisääviä lääkkeitä yhteiskäyttöön yli 75-vuotiaille.
Ikäihmisillä on kohonnut riski monien lääkkeiden haittavaikutuksille. Kelan asiantuntijat kehottavat lääkäreitä hyödyntämään esimerkiksi Fimean Lääke75+ -tietokantaa, joka auttaa valitsemaan iäkkäille turvallisia lääkevaihtoehtoja.
– Ikääntymisen myötä keho käsittelee lääkkeitä hitaammin, jolloin lääkepitoisuudet saattavat nousta liian suuriksi. Ikääntyneet ovat monesti työikäisiä hauraampia, ja heillä voi olla useita sairauksia, mikä saattaa lisätä monilääkityksen tarvetta. Iäkkäiden lääkehoidon kokonaisuutta tulisikin arvioida säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa, kertoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
Kanta-lääkityslistasta apua lääkehoidon kokonaisuuden hahmottamiseen
Valtaosassa tapauksista (95 %) lääkemääräyspalautteen saaja oli uusinut aiemman reseptin. Ainakin osassa tapauksista voi olla kyse siitä, että lääkärillä ei ollut ajantasaista tietoa potilaan lääkityksen kokonaisuudesta.
– Tietojärjestelmät eivät välttämättä tarjoa lääkärin saataville tietoa potilaiden kokonaislääkityksestä. Lähivuosina tähän odotetaan helpotusta valtakunnallisesta Kanta-lääkityslistasta, joka kokoaa potilaan lääkitystiedon kokonaisuuden yhteen paikkaan, sanoo Kurko.