Kelan pääjohtaja Outi Antila: Sosiaaliturvassa pitäisi pyrkiä kohti yhden hakemuksen mallia
Kansaneläkelaitoksen perustamisesta on kulunut 85 vuotta. Kysyimme Kelan pääjohtaja Outi Antilalta, miten kypsään ikään ehtinyt Kela on pärjännyt viime vuosien kriiseissä ja mitä sen pääjohtaja toivoo tulevaisuuden sosiaaliturvalta.
Kelan 85-vuotista historiaa leimaavat esimerkiksi suomalaisen hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvajärjestelmän synty. 1960-luvulle asti Kansaneläkelaitos maksoi nimensä mukaisesti vain eläkkeitä. Sittemmin niin sosiaaliturva kuin Kelan tehtävät ovat laajentuneet valtavasti: vuonna 2022 Kelassa huolehditaan yli 60 etuudesta ja vastataan niin Kanta-palveluista kuin monenlaisesta kuntoutuspalveluista.
”Olen itsekin nähnyt urani aikana, kuinka sosiaaliturvasta on tullut jatkuvasti kattavampaa ja yksityiskohtaisempaa. Samalla siitä on tullut entistä monimutkaisempaa, tai ehkä parempi sana olisi moniulotteisempaa. Nyt sosiaaliturvauudistuksessa mietitäänkin, miten pala palalta rakennettua järjestelmää pystyttäisiin selkiyttämään”, sanoo Kelan pääjohtaja Outi Antila.
Vuosikymmenten ajan sosiaaliturvan parissa työskennellyt Antila sanoo olevansa iloinen, että sosiaaliturvauudistus on viimein tekeillä.
”Tosin en pidä hirveän isona ongelmana, että meillä on erilaisia etuuksia ja että järjestelmä voi lakeja lukiessa kuulostaa monimutkaiselta. Tärkeintä on, että sosiaaliturvan käyttöliittymä olisi asiakkaalle selkeä. Ihmisten ei pitäisi joutua tietämään kaikkea eikä selvittämään kaikkea itse.”
Selkeänä käyttöliittymänä toimisi esimerkiksi niin sanottu yhden hakemuksen malli, jossa ihminen voisi tehdä yhden hakemuksen ja Kelassa ja muilla viranomaisilla olevien tietojen perusteella ratkaistaisiin kaikki hänelle kuuluvat etuudet, Antila sanoo.
”Tässäkin mallissa on omat haasteensa, koska lait esimerkiksi edellyttävät hakijalta erilaisia selvityksiä eri etuuksia varten. Sitä kohti kannattaisi kuitenkin mielestäni sinnikkäästi mennä.”
Sosiaaliturva on tärkeässä roolissa, kun yhteiskunnassa järisee
Outi Antila aloitti Kelan pääjohtajana vuoden 2020 alussa. Viimeistä kolmea vuotta ovat Kelassa – kuten monessa muussakin organisaatiossa – leimanneet globaalit kriisit: koronapandemia, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut inflaatio ja energian hinnan voimakas nousu.
Uudet ongelmat ovat luoneet uusia sosiaaliturvaan liittyviä tarpeita. Kelassa onkin sen tehtävien mukaisesti autettu päättäjiä sosiaaliturvaan liittyvien lakimuutosten valmistelussa sekä toimeenpantu muutoksia lyhyellä varoitusajalla.
”Ensimmäisen korona-aallon aikana loimme uusia järjestelmiä muutamassa viikossa, kun esimerkiksi yrittäjät tulivat työttömyysturvan piiriin. Sitten tulivat muun muassa koronapassi, ylimääräinen indeksikorotus kesällä ja nyt väliaikainen sähkötuki”, Antila kertaa. Parhaillaan talossa varaudutaan esimerkiksi siihen, että Kelan asiakkaaksi voi ensi vuonna tulla jopa yli 50 000 Ukrainan pakolaista.
Vaikka sosiaaliturvan toimeenpanossa on riittänyt uusia haasteita, Antila ei oikein keksi vastausta kysymykseen, mikä olisi viime vuosina ollut yksittäinen erityisen vaativa tilanne.
”Yleisesti ottaen tiedonkulussa kumppanien ja muiden viranomaisten kanssa on haasteita. Tietoa kyllä kertyy, mutta se ei kulje tai ole sillä lailla käytettävissä kuin olisi vaikkapa asiakkaiden, tutkimuksen tai päätöksenteon kannalta tarpeen. Tähän on lainsäädännöllisiä esteitä, jotka toivomme seuraavan hallituksen korjaavan.”
Sosiaaliturvauudistus etenee ensi vaalikaudella
Sosiaaliturvan monimutkaisuudesta ja sen uudistamisen hitaudesta on puhuttu paljon. Sosiaaliturvauudistusta valmisteleva komiteakin toimii vuoteen 2027 asti, mikä voi herättää ihmetystä: mikä sosiaaliturvan uudistamisesta oikein tekee niin hankalaa?
”Suomessa on 85 vuoden ajalta eri tarpeisiin tehtyä sosiaaliturvaa, jossa uudet osat on aina sovitettu olemassa olevaan. Jos tässä verkostossa nykäisee jostain kulmasta, niin koko verkko heiluu. Siksi mitään muutoksia ei voi tehdä erillisesti, arvioimatta vaikutusta koko järjestelmään”, Antila selittää.
Uudistuksen tavoitteena onkin uudistaa järjestelmää laajemmin ja tehdä sosiaaliturvasta selkeämpi. Nyt komiteassa on päätetty lähteä selvittämään yhden perusturvaetuuden mallin mahdollisuuksia.
Komitean työ jatkuu ensi hallituskaudella. Tulevan hallituksen tehtävänä on esimerkiksi linjata, kasvaako vai supistuuko sosiaaliturvaan käytettävä raha. Ennen vaaleja odotettavissa onkin vilkasta keskustelua sosiaaliturvasta.
”Toivon, että vaalien alla muistetaan realiteetit ja puhutaan myös rahasta ja resursseista. Sosiaaliturvan uudistaminen ei ole yksinkertaista eikä sitä voi tehdä pistemäisesti”, Antila sanoo.
Kattavaa ja ymmärrettävää sosiaaliturvaa tarvitaan jatkossakin
Jos tähtäin otetaan sosiaaliturvauudistustakin kauemmas, millaista sosiaaliturva Antilan mielestä olisi ihannetilanteessa 30 vuoden kuluttua, kun tämän päivän lapset ovat aikuisia?
”Näyttää siltä, että ennen kaikkea palveluiden puolella resurssia tarvittaisiin enemmän. Jos terveys-, kuntoutus- sekä sosiaali- ja työvoimapalvelut toimisivat aukottomasti ja palvelut ja etuudet saataisiin sovitettua paremmin yhteen, moni asia olisi paremmin”, Antila sanoo.
Sosiaaliturvan on ylipäätään tärkeää toimia, koska on tilanteita, joissa ihmisten koko elämä on sen varassa, Antila sanoo. Kuka tahansa voi myös jossain vaiheessa elämäänsä olla sosiaaliturvan tarpeessa.
Toisaalta 80 prosenttia suomalaisista saa jo nyt Kelan maksamia etuuksia vuosittain, vaikka reseptilääkkeistä saatavien korvausten tai lapsilisien ei aina muisteta olevan sosiaaliturvaa.
”Sosiaaliturvan pitää tulevaisuudessakin olla kattava ja ymmärrettävä, ja ihmisille pitää olla helppoa löytää heille kuuluvat etuudet ja palvelut. Samalla pitää muistaa, että jostain rahakin pitää kerätä. Yhteiskunnan pitää mahdollistaa se, että ihmiset voivat hyvin ja tekevät töitä, jolloin pystytään myös ylläpitämään sosiaaliturvaa”, Antila sanoo.
Kirjoittaja
Veera Adolfsen