Kyselyn mukaan vammaisten tulkkauspalvelua käytetään eniten asioiden hoitoon – työelämässä tulkkausta käyttävät toivovat pysyvyyttä tulkkeihin

Viittomakieliset videot julkaistaan viikolla 27 (1.-5.7.).

Kelan asiakaskyselyn mukaan vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua käyttävät eniten 19–30-vuotiaat. Yleisimmin palvelua käytetään asioiden hoitamiseen, kuten pankkiasiointiin ja lääkärikäynteihin. Noin puolet työikäisistä käyttää tulkkauspalvelua työelämässä. Asiakkaat toivovat Kelalta muun muassa sitä, että he voisivat useammin saada entuudestaan tutun tulkin tulkkaustilanteisiin. 

Kela kysyi loppuvuodesta 2023 vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaiden kokemuksia esimerkiksi tulkkilistojen käytöstä, työelämän tulkkauksesta ja etätulkkauksesta. Kysely lähetettiin asiakkaille, jotka olivat tilanneet tulkin vuosien 2022 ja 2023 aikana ja joiden sähköposti oli Kelan tiedossa. Lisäksi kyselystä kerrottiin Kelan verkkosivuilla ja uutiskirjeissä.

Kyselyyn vastasi 861 asiakasta. Kyselyn vastausprosentti nousi edellisestä asiakaskyselystä. 
Kyselystä saatuja vastauksia käytetään vammaisten tulkkauspalvelun hankinnan suunnittelussa ja palvelun kehittämisessä.

Suurin osa vastaajista käyttää tulkkauspalvelua arjen asiointeihin

Tulkkauspalvelua käytetään yleisimmin asioiden hoitamiseen, kuten pankkiasiointiin ja lääkärikäynteihin. Lisäksi sitä käytetään paljon vapaa-ajan toimintaan ja sosiaalisiin suhteisiin. 


Työikäisistä vastaajista noin puolet (53 %) käyttää tulkkauspalvelua työelämässä ja vajaa viidennes (18 %) opiskelussa.

Tulkkauspalveluiden käyttö on harvinaisempaa iän myötä

Kyselyyn vastanneista vammaisten tulkkauspalvelun asiakkaista suurin osa (73 %) oli kuulovammaisia.  Vajaa viidennes (18 %) vastaajista oli puhevammaisia ja pieni osa (8 %) kuulonäkövammaisia. Vastaajista suurin osa oli Etelä- tai Länsi-Suomesta. 

Kyselyn tulokset osoittavat, että eniten tulkkauspalvelua käyttävät 19–30-vuotiaat. Heistä 65 % käyttää tulkkauspalveluita viikoittain, kun yli 65-vuotiaista palvelua käyttää viikoittain vain 20 %. Yli 65-vuotiaista 40 % käyttää tulkkauspalveluita vain muutaman kerran vuodessa.

Suurin osa vastaajista on tyytyväisiä tulkkilistaansa

Vammaisten tulkkauspalvelun asiakas voi ottaa käyttöönsä henkilökohtaisen tulkkilistan, jolloin Kela pyrkii välittämään asiakkaan tilaukset listalla oleville tulkeille. Hieman yli puolella kyselyyn vastanneista on käytössään tulkkilista. Enemmistö heistä (82 %) on erittäin tai jokseenkin tyytyväisiä tulkkilistaansa. 

Yleisimpiä syitä käyttää tulkkilistaa oli se, että vastaajat haluavat valita itselleen tuttuja tulkkeja. Tulkkilistaa käytetään myös siksi, että toiminta on sujuvampaa, kun tulkit ovat perehtyneitä asiakkaan kommunikaatiotapaan.

Enemmistö vastaajista (73,9 %) ilmoitti valinneensa tulkit listalleen sillä perusteella, että tulkki on asiakkaalle entuudestaan tuttu.

Kelan olisi hyvä lisätä viestintää asiakkaille tulkkilistasta, sillä viidennes vastaajista ei tiennyt, että on mahdollista luoda tulkkilista. 

Työelämän tulkkauksesta Kelalle tyydyttävä arvosana

Noin puolet työikäisistä vastaajista käyttää tulkkauspalvelua työelämässä. Yleisintä käyttö on Uudellamaalla.

Asiakkaat antoivat keskiarvoksi Kelan työelämän tulkkauksen järjestämisestä arvosanan 7,6. Arvosanaa laski se, että asiakkaat eivät aina saa tulkkeja listaltaan. 60 % niistä kyselyyn vastanneista asiakkaista, jotka käyttävät tulkkia työelämässä, kertoo nimenneensä tulkkilistalleen tulkkeja työelämää varten. Yhtä suuri osuus kertoo tiettyjen tulkkien saamisen olevan välttämätöntä työtehtävien hoitamiseksi. Tutut tulkit osaavat alan terminologian ja viittomat, he tuntevat työyhteisön ja sen tavat, ja luottamus asiakkaan ja tulkin välillä on lujempi. 

Enemmistö vastaajista kertoo, että työnantaja huomioi riittävästi tulkkauksen tarpeen omalla työpaikalla. Työnantajat järjestävät esimerkiksi tulkeille tilaa, antavat materiaaleja etukäteen tutustuttavaksi ja ottavat tulkin huomioon puhuessaan.

Etätulkkausta käyttäneet olivat siihen tyytyväisiä

Kaikista vastaajista alle puolet (39 %) on käyttänyt etätulkkausta. Kuitenkin etätyötä tekevistä asiakkaista yli 80 % on käyttänyt etätulkkausta työssään.

Etätulkkausta käyttäneet asiakkaat ovat etätulkkaukseen kohtuullisen tyytyväisiä. Yli 60 % pitää etätulkkauksen tilaamista ja ohjelmiston valitsemista helppona ja etätulkkausta sujuvana. Osa vastaajista kokee etätulkkauksen antavan asiakkaalle yksityisyyttä ja lisäävän yhdenvertaisuutta kuulevien kanssa. Etätulkkauksen he katsovat sopivan hyvin asiointeihin, työelämään ja perhetilanteisiin.

Toisaalta ne asiakkaat, jotka eivät ole käyttäneet etätulkkausta, eivät ole siitä kiinnostuneita jatkossakaan. Osa kokee, että etätulkkaus ei sovi omiin käyttötarpeisiin esimerkiksi hälyisissä tai toimintaa vaativissa tilanteissa, kuten fysioterapiassa. Toiset taas pitävät etätulkkausta teknisesti vaikeana, hankalana ja kankeana. Joillekin etätulkkaus ei sovi, koska he tarvitsevat aistivammojensa takia fyysistä läsnäoloa, ilmeitä, eleitä tai tuntoaisteihin perustuvaa ja kuvailevaa tulkkausta. 

Neljäsosa vastaajista olisi kuitenkin kiinnostunut käyttämään etätulkkausta silloin, jos tulkki ei pääse paikan päälle.

Neljäsosa kyselyyn vastanneista ei osaa sanoa, olisiko osa omista tilauksista mahdollista toteuttaa etätulkkauksena. Kelan olisi hyvä lisätä viestintää etätulkkauksesta ja selventää asiakkaille, missä kaikissa tilanteissa etätulkkaus on hyvä vaihtoehto lähitulkkaukselle.

Tiedon lisäksi kaivattaisiin lisää teknistä opastusta. Enemmistöllä (64 %) niistä asiakkaista, jotka eivät ole käyttäneet etätulkkausta, on siihen tarvittavat laitteet. Silti kolmannes (30 %) heistä kertoo, ettei osaa käyttää niitä.

Lue lisää