Laki Kansaneläkelaitoksesta muuttuu
Kelan hallituksen ja valtuutettujen asema vahvistuu 1.7.2024, kun Kela-lain muutokset tulevat voimaan. Kelan pääjohtaja Outi Antila odottaa, että tiedon hyödyntämistä koskevat muutokset otetaan valmisteluun seuraavaksi.
Laki Kansaneläkelaitoksesta on vuodelta 2001, ja siinä määritellään Kelan tehtävät. Tasavallan presidentti Alexander Stubb vahvisti lainmuutokset 13.6.2024. Muutokset valmisteltiin parlamentaarisen työryhmän ehdotusten pohjalta.
Keskeiset lakimuutokset
Jatkossa Kelan valtuutetut nimittävät pääjohtajan Kelan hallituksen esityksen pohjalta. Muiden johtajien nimittäminen kuuluu Kelan hallitukselle. Aiemmin pääjohtajan ja ylimmät johtajat on nimittänyt tasavallan presidentti. Muutoksella on haluttu vahvistaa Kelan hallituksen ja valtuutettujen asemaa.
Kelan pääjohtajan ja johtajien virkasuhteet muuttuvat jatkossa määräaikaisiksi. Pääjohtajan toimikausi on seitsemän vuotta ja johtajien viisi vuotta. Samalla tavalla toimitaan jo suurimmassa osassa muista valtion virastoista. Virkasuhteiden muuttaminen määräaikaisiksi ei kuitenkaan koske nimityksiä, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.
Kelan hallituksen tehtäväksi lisätään Kelan strategian vahvistaminen. Hallitus vahvistaa strategian jo nykyisin, joten kyse on vain vakiintuneen käytännön kirjaamisesta.
Kelan valtuutettujen asemaa vahvistetaan myös tilintarkastuksen muutoksilla. Eduskunnan valitsemista niin sanotuista maallikkotilintarkastajista luovutaan, koska tehtävä on valtuutettujen valvonta- ja tarkastustehtävän kanssa päällekkäinen.
Jatkossa Kela voi antaa virka-apua
Kela-lain muutoksen ansiosta Kela voi jatkossa antaa virka-apua toiselle viranomaiselle tai organisaatiolle. Muutoksella turvataan viranomaisten toiminnan jatkuvuus vakavissa häiriö- tai kriisitilanteissa, joissa kynnys valmiuslain käyttöönottoon ei kuitenkaan täyty.
Tarve virka-avulle voi syntyä esimerkiksi silloin, jos toisen viranomaisen tietojärjestelmät eivät toimi kyberhyökkäyksen tai sähkökatkon seurauksena. Kelan tiloja tai laitteita voidaan myös luovuttaa muiden viranomaisten käyttöön. Vakavassa kriisitilanteessa Kelan henkilöstö voi myös suorittaa toisen viranomaisen tehtäviä.
Lainmuutokset tulevat voimaan 1.7.2024.
Kelaan kertyvää tietoa pitäisi hyödyntää nykyistä laajemmin
Päivitettyyn Kela-lakiin ei sisällytetty Kelan toivomia muutoksia tiedon saanti- ja käsittelyoikeuksiin. Kelan oikeutta saada tietoa suoraan toisilta toimijoita ilman viiveitä ja kustannuksia pitäisi laajentaa. Toisaalta Kelaan kertyvää tietoa pitäisi voida hyödyntää nykyistä laajemmin Kelan omassa toiminnassa, muiden julkisten toimijoiden operatiivisessa toiminnassa sekä tietojohtamisessa.
Tutkimus, tilastointi ja palveluiden kehittäminen ovat Kelan lakisääteisiä tehtäviä. Tehtävien hoitaminen edellyttää tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta hyödyntää Kelan rekistereihin sisältyviä tietoja.
– On hienoa, että Kela-lain ensimmäinen päivitys on nyt tehty. Toivon kuitenkin, että tiedon hyödyntämistä koskevat muutokset otetaan pikaisesti valmisteluun ja niitä koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian, tiivistää Kelan pääjohtaja Outi Antila.
Lue lisää:
STM:n tiedote: Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja tilintarkastusta koskevat lakimuutokset tulevat voimaan 1.7. alkaen