Lihavuuslääkkeiden kulutus lisääntynyt voimakkaasti – kokonaiskustannukset kasvaneet 26-kertaisiksi 4 vuodessa

Uudet, tehokkaat lääkevalmisteet lisäävät lihavuuslääkkeiden kulutusta hyvin voimakkaasti. Suomessa lihavuuslääkkeiden kustannukset kasvoivat 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan euroon vuosina 2019–2023. Lääkkeiden käyttäjissä suurin ryhmä ovat keski-ikäiset naiset.

Lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttäjämäärä Suomessa kasvoi vuosina 2019–2023 noin 4 500 käyttäjästä 63 500 käyttäjään. Kokonaiskustannukset puolestaan kasvoivat 1,7 miljoonasta eurosta 44,3 miljoonaan euroon. Kokonaiskustannukset sisältävät sekä sairausvakuutuksesta korvattavat että ihmisten itse maksamat kustannukset.

Käyttäjiä oli siis viime vuonna 15-kertainen määrä ja kustannuksia 26-kertainen määrä verrattuna vuoteen 2019. Kasvua selittää se, että markkinoille on tullut uusia, tehokkaita lihavuuslääkkeitä.

Lihavuuslääkkeiden käyttäjissä suurin ryhmä on keski-ikäiset naiset. Kolme neljästä (72 %) käyttäjästä oli naisia vuonna 2023. Ikäryhmistä suurin on 55–64-vuotiaat ja toiseksi suurin 45–54-vuotiaat.

Yleisimmät käytössä olevat lihavuuslääkkeet ovat semaglutidi ja liraglutidi, joita käytetään myös tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Semaglutidia osti omakustanteisesti vuonna 2023 noin 47 000 henkilöä, ja liraglutidia noin 16 000 henkilöä. Pääosa näistä ostoista oli lihavuuden hoitoon.

– Lihavuuslääkkeiden käytön ja kustannusten kasvu on ollut häkellyttävän nopeaa. Ilman semaglutidilääkkeiden saatavuushäiriöitä puhuisimme vielä isommista luvuista, sanoo Kelan erikoistutkija Heini Kari.

Uudet lihavuuslääkkeet ovat kalliita, mutta kysyntää on

Suomeen on tullut viime syksyn jälkeen saataville kaksi uutta lihavuuden ja painonhallinnan hoitoon käytettävää lääkettä, semaglutidia sisältävä Wegovy ja tirtsepatidia sisältävä Mounjaro. Kuukauden ylläpitävä lääkehoito näillä molemmilla lääkkeillä maksaa yli 400 euroa. Valmisteet eivät ole sairausvakuutuksesta korvattavia ja niitä on tuotu maahan rinnakkaistuontivalmisteina. Lääkkeiden korvattavuuden edellytykset ja hinnan kohtuullisuus tulee arvioitavaksi, mikäli lääkeyritys hakee lääkevalmisteelle korvattavuutta Suomessa.

– Lihavuuslääkkeiden mahdollisia kustannuksia yhteiskunnalle olisi hyvä pohtia jo ennen kuin korvattavuusasiat tulevat Lääkkeiden hintalautakunnan päätettäväksi. Tanskassa arvioitiin viime vuonna, että lihavuuslääkkeen ostojen korvaaminen kaikille potentiaalisille käyttäjille voisi maksaa yli 3 miljardia euroa vuodessa, sanoo Kari.

Suurin osa lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on maksanut lääkkeensä itse. Yhteiskunta maksoi sairausvakuutuksesta korvauksia lihavuuslääkkeistä noin 3,8 miljoonaa euroa eli alle kymmenyksen kokonaiskustannuksista vuonna 2023.

Pitkäaikaisen käytön vaikutukset epävarmoja

Lihavuus yleistyy, ja lihavuuslääkkeet auttavat osaa potilaista erinmaisesti. Yksilölliset erot lääkevasteissa ovat kuitenkin merkittäviä, ja saavutetun painon ylläpitäminen, mikäli lihavuuslääke lopetetaan, on hankalaa. Lihavuuslääkkeitä joutuu nykytiedon valossa myös käyttämään pitkäaikaisesti tai jopa pysyvästi, jotta laihdutustulos säilyy.

Lihavuuden lääkehoito on kallista, mutta se saattaa ehkäistä monien lihavuuden liitännäissairauksien syntyä. Lihavuus altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä kantavien nivelten nivelrikoille.

– Liitännäissairauksien hoito voi myös olla inhimillisesti raskasta ja hyvin kallista. Toisaalta tutkimustuloksia uudempien lihavuuslääkkeiden turvallisuudesta ja tehon säilymisestä pitkäaikaisessa käytössä ei vielä ole, sanoo Kari.

Lihavuuden hoitolinjaukset ratkaistava myös Suomessa

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa aikuista, joiden painoindeksi ylittää lihavuuden rajan. Tämä on yli neljännes aikuisväestöstä. Maailmalla käydään keskustelua lihavuuden hoidon linjauksista, resursseista ja uusien lihavuuslääkkeiden roolista kokonaisuudessa.

Monet Suomen verrokkimaat, kuten Ruotsi, Tanska ja Saksa, eivät ole korvanneet uusimpia lihavuuslääkkeitä kustannussyistä. Toisaalta lääkärijärjestöt useissa maissa ovat ottaneet kantaa lihavuuslääkkeiden lääkekorvattavuuksien puolesta. Ruotsissa on myös perustettu komitea, joka on arvioinut lihavuuden hoidon kokonaisuutta myös potilaita osallistaen.

– On korkea aika Suomessakin suunnitella valtakunnallisesti ja koordinoidusti sitä, miten lihavuutta halutaan hoitaa ja erityisesti ennaltaehkäistä ottaen huomioon sekä lääkehoidot että muut mahdolliset keinot, sanoo Kari.

Kelan asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa.

Tutkimusjulkaisu: Pajunen P, Nurminen F, Koskinen H, Kari H. Lihavuuslääkkeiden kulutus kasvanut nopeasti – semaglutidi korostuu. Suomen Lääkärilehti 2024;79(41):1611–1613.