Neuropsykiatristen kuntoutujien määrä kasvaa – erityisesti lasten ja nuorten kuntoutusta on kehitetty

Yhä useampi saa Kelan kuntoutusta neuropsykiatrisen diagnoosin perusteella. Taustalla ovat esimerkiksi ADHD ja autismikirjo, jotka tunnistetaan aiempaa paremmin. Arjen tueksi lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille on kehitetty myös uusia kuntoutuspalveluita.

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat yleisin syy hakeutua Kelan kuntoutukseen: vuonna 2022 kaikista kuntoutujista lähes 70 prosenttia sai kuntoutusta niiden perusteella.

Tämä niin sanottu F-diagnoosien ryhmä pitää sisällään esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen, mutta myös neuropsykiatriset häiriöt, kuten ADHD:n ja autismikirjon. Vuonna 2022 kolme yleisintä diagnoosiperustetta Kelan kuntoutukselle olivat muut ahdistuneisuushäiriöt (F41), masennustila (F32) ja toistuva masennus (F33). 

Myös neuropsykiatristen eli nepsy-diagnoosien määrä on kasvanut Kelan kuntoutuspalvelujen tilastoissa selvästi.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) kuuluu hyperkineettisten häiriöiden diagnoosiluokkaan F90. Hyperkineettisten häiriöiden perusteella kuntoutuksen saajien määrä 12-kertaistui vuosina 2012–2022. 

Autismikirjon diagnoosit kuuluvat puolestaan F84-diagnoosiluokkaan, eli laaja-alaisiin kehityshäiriöihin. Myös niiden perusteella saadun kuntoutuksen määrä on kolminkertaistunut. Luokkaan lukeutuu myös muutamia muita diagnooseja, jotka eivät kuulu neuropsykiatrisiin häiriöihin.

Kelan erikoistutkijan Maarit Karhulan mukaan tilasto antaa silti huomattavasti paremman kuvan nepsy-diagnoosien kiihtyvästä trendistä kuntoutuksen perusteena kuin koko F-ryhmän käsittely.

– F-diagnooseja käsitellään usein sairauspääryhmien tasolla, eli puhumme mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä, vaikka diagnoosit ja haasteet ovat erilaisia. On tärkeää tarkastella nepsy-diagnooseja myös erikseen, jotta juuri tälle kohderyhmälle pystytään kehittämään monimuotoista tukea.

Erityisesti ADHD-diagnoosin perusteella saadun kuntoutuksen kasvu on viime vuosina kiihtynyt. Kasvu näkyy erityisesti harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa. Kuntoutuspalveluita saavien autismikirjolaisten määrä ei ole kasvanut yhtä jyrkästi. 

Erityisesti lasten ja nuorten nepsy-kuntoutuksen tarve ja rahoitus kasvavat

Hyvä uutinen on, että neuropsykiatrisiin häiriöihin on saatavilla toimivaa kuntoutusta Kelan tuella. Viime vuosina kuntoutuspalveluihin on saatu kaksi uutta kuntoutusmuotoa: 5–15-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen tarkoitettu LAKU-perhekuntoutus sekä 16–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu Oma väylä -kuntoutus.

Nepsy-kuntoutusta saavista valtaosa on lapsia ja nuoria. 85 prosenttia F84-diagnoosien ja 82 prosenttia F90-diagnoosien perusteella kuntoutusta saavista oli vuonna 2022 alle 25-vuotiaita. 

Sekä LAKU-perhekuntoutus että Oma väylä -kuntoutus ovat Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta. Niille on varattu vuosittain eduskunnan määrittämä rahamäärä.

Karhulan mielestä on positiivista, että hallitus on varannut neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten Kela-kuntoutukseen 25 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2024. Se ohjataan nimenomaan Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. 

– Molempien kuntoutusmuotojen kysynnästä kertoo se, lasten ja nuorten pääsyä kuntoutukseen on jouduttu rajoittamaan, Karhula kertoo. 

Nepsy-kuntoutujien määrän kasvua selittää moni tekijä. Oma väylä -kuntoutukseen ohjautuu moni ADHD-nuori. Autismikirjon lapsille ja nuorille on puolestaan saatavilla muitakin kuntoutusmuotoja, minkä vuoksi niiden kasvu on tasaisempaa.

Yhteistä on se, että esimerkiksi diagnosoinnissa on edistytty ja yleinen tietoisuus on lisääntynyt.

– Neuropsykiatrisista haasteista puhutaan selvästi aiempaa enemmän julkisuudessa, mikä voi auttaa tunnistamaan niitä ja hakeutumaan avun piiriin, arvioi Karhula.

Kelan kuntoutuksen ohella tarvitaan muutakin tukea, myös ilman diagnoosia

Sekä LAKU- että Oma väylä -kuntoutusta on kehitetty tutkimustyön pohjalta. Tutkimusperustaisuus varmistaa, että lapset ja nuoret saavat heitä hyödyttävää tukea sopivalla hetkellä. 

Karhula muistuttaa, etteivät Kelan kuntoutusmuodot voi kattaa kaikkea tuen tarvetta missään ikäryhmässä.

– Myös hyvinvointialueiden järjestämillä palveluilla on keskeinen rooli. Ne voivat olla hyvin monenlaista tukea lähtien esimerkiksi koulupsykologin, toimintaterapeutin tai nepsy-valmentajan palveluista. 

Karhulan mielestä hyvinvointialueiden järjestämä tuki on tärkeää myös siksi, että sitä saa ilman diagnoosia.

Lisätietoa
●    Tietopaketti kuntoutuksesta
●    Tilasto Kelan kuntoutuksesta
●    LAKU-perhekuntoutus
●    Oma väylä-kuntoutus

LAKU-perhekuntoutus on suunnattu 5–15-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on diagnosoitu ADHD, autismikirjon häiriö tai Touretten oireyhtymä. Kuntoutuksen tarpeen tulee olla pitkäkestoista ja monimuotoista. LAKU-perhekuntoutukseen osallistuu lapsen tai nuoren lisäksi hänen läheisensä. Tavoite on tarjota tukea ja keinoja lapsen tai nuoren arkeen liittyvien asioiden ja toimintojen sujuvoittamiseksi ja arjen haasteista selviämiseksi.

Oma väylä -kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat neuropsykiatristen häiriöiden vuoksi tukea työelämään ja opintoihin, arjen hallintaan ja sosiaalisiin tilanteisiin. Oma väylä -kuntoutuksen kohderyhmää ovat nuoret, joilla on diagnosoitu autismikirjon häiriö ilman kognitiivisen kehityksen häiriötä tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.