Outi Antila: Sosiaaliturva muuttuu, mutta ei katoa

Teksti: Ruut Tolonen | Kuva: Keksi Agency | Julkaistu 24.3.2025

Kelan pääjohtaja Outi Antila jää eläkkeelle toukokuussa 2025. Kun Antila reilut viisi vuotta sitten aloitti tehtävässään, hänellä oli takanaan useiden vuosikymmenten työkokemus sosiaaliturvan parissa niin etujärjestöissä, muutoksenhaussa kuin sosiaali- ja terveysministeriössä.

Kelassa hän odotti pääsevänsä perehtymään erityisesti sosiaaliturvan toimeenpanoon.

– Olin toiminut Kelan hallituksessa, joten tiesin jo taloon tullessani, että Kela on osaava ja asiantunteva organisaatio. En ole joutunut pettymään. Se, mikä vuosien aikana on kirkastunut ja mikä ei välttämättä näy ulkopuolisille, on se, miten vahvasti Kelassa tehdään töitä tulevaisuuteen katsoen ja sitä ennakoiden, Antila sanoo.

Kelan kriisinkestävyys joutui koetukselle uuden johtajan ensikuukausina, kun koronapandemia alkoi kevättalvella 2020. Koronatukien maksaminen edellytti uusia lakeja, joiden valmisteluun Kela osallistui aktiivisesti. Myös tukien toimeenpano piti käynnistää muutamassa viikossa.

– Onneksi päätöksentekojärjestelmät olivat kunnossa, joten työ onnistui. Hetkeen ei kuitenkaan jäänyt juuri aikaa miettiä Kelan kehittämistä. Sittemmin kehittämisen saralla on edetty pitkin askelin. Toimintaa on viritetty rullaavan strategian turvin ja hahmoteltu tulevaisuuskuvaa ilmiöiden ja ennakoinnin avulla. Kaiken keskiössä on asiakaskokemus.

Pandemiasta kertyneet opit ovat olleet hyödyksi. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainassa sekä sitä seuranneet energiakriisi ja inflaatio ovat niin ikään vaikuttaneet Kelan arkeen. On tarvittu uutta lainsäädäntöä, uusia tukimuotoja ja uudenlaisten asiakasryhmien kohtaamista.

Kelassa on varauduttu huoltovarmuuteen ja erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin panostamalla esimerkiksi kyberturvallisuuteen.

–  Kansalaiset voivat luottaa siihen, että vaikka tapahtuisi jotain todella vakavaa, kaikki on mietitty valmiiksi, Antila lupaa.

Sosiaaliturvaa kehitetään ymmärrettävämmäksi

Tällä hetkellä monia suomalaisia huolestuttaa paitsi maailman tila, myös oma talous. Sosiaaliturvaa on kuluvalla hallituskaudella leikattu ja sen saamisen ehtoja tiukennettu.

Antilan mukaan etuuksien katoamista ei tarvitse pelätä, vaikka yhteiskunnan maksuvara heijastuukin tukien tasoon.

– Sosiaaliturvaa on viimeiset vuosikymmenet säädetty eri suuntiin hallituskokoonpanojen mukaan. Edelleen Suomen sosiaaliturva on hyvällä tasolla kansanvälisesti tarkasteluna. Tällä hetkellä monilla on tiukkaa, mutta toisaalta sosiaaliturvaa kehitetään kohti yhtenäisempää ja ymmärrettävämpää yleistukea.

Sosiaaliturvakomitean ehdottama yleistuki yhdistää aluksi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Myöhemmin mukaan voidaan liittää muita etuuksia. Samaan aikaan etenee yhden hakemuksen malli.  

–  Otin yhden hakemuksen mallin esille keväällä 2020 ja ensimmäisen version hakemuksesta on tarkoitus valmistua ennen kesää. Viisi vuotta on realistinen kesto tällaiselle muutokselle. Vie aikansa, että päätös tulee hallitusohjelmaan. Sen jälkeen alkaa lainsäädäntötyö ja tietojärjestelmien rakentaminen, Antila kertoo.

Kelan näkökulmasta yhteiskunnan turvaverkkoa pitäisi muuttaa siten, että ihmiset eivät jäisi pitkäaikaisesti perustoimeentulotuen varaan.

–  Kukaan ei ota koppia toimeentulotuen saajista. Sieltä on kaikista vaikein ponnistaa koulutukseen tai työelämään. Jos taas ihminen saa elämäntilanteensa mukaan ensisijaisia etuuksia kuten sairauspäivärahaa, kuntoutusrahaa tai työttömyysturvaa, hänen on helpompi saada tarvitsemiaan työllisyys- tai sosiaali- ja terveyspalveluita sekä päästä mahdollisesti työnhakijaksi tai kuntoutuksen piiriin.

Ratkaisuja tilanteeseen mietitään parhaillaan sosiaaliturvakomiteassa, toista kautta.

–  Kelan rooli asiassa pelkistyy siihen, että meidän pitää jaksaa puhua siitä, että oikeiden etuuksien lisäksi asiakkaat tarvitsevat tilanteen edellyttämiä palveluja. Niitä pitäisi tarjota ja saada aktiivisemmin ja oikea-aikaisesti, Antila sanoo.

Yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa tiivistetään

Kelalla on suuri merkitys suomalaisten arjessa. Monella on laitoksesta mielipide.

–  Jos kadunmieheltä kysytään, Kela voi vaikuttaa byrokraattiselta linnakkeelta, jossa jonotetaan vuoronumeroilla. Omilta asiakkailtamme saadut arvosanat liikkuvat kuitenkin hyvän ja tyydyttävän paikkeilla ja toimintaan ollaan pääosin tyytyväisiä, Antila kertoo.

Jo 83 prosenttia asiakkaista hoitaa Kela-asiansa digitaalisesti. Antilan mukaan asiakkaat ovat itse toivoneet digipalveluita. Edelleen asiointi onnistuu myös puhelimitse ja Kela tarjoaa enemmän kasvokkaista palvelua kuin mikään toinen viranomainen.

– Palvelu kuitenkin muuttaa muotoaan. Pyrimme luopumaan omista toimipisteistä ja tekemään työtä samoissa tiloissa muiden viranomaisten kanssa. On parempi, että raha ei ole kiinni seinissä, vaan järjestelmissä, joilla asiakkaita palvellaan

Viime vuosina Kela on kehittänyt määrätietoisesti kumppaniyhteistyötään sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla. Toimivat yhteydet sekä tiedonvaihto hyvinvointialueiden, kuntien ja muiden viranomaisten kanssa sujuvoittavat asiakkaiden saamaa palvelua ja etuuksien saamista.

Pääjohtaja päättää, mutta työtä tehdään yhdessä

Outi Antilan pääjohtajakautta on jäljellä kaksi kuukautta. Hänen tavoitteenaan on, että tärkeimmät meneillään olevat hankkeet ja lakiuudistukset etenevät hallituksen puoliväliriiheen mennessä. Sen jälkeen on aika hellittää ja antaa muiden jatkaa.

– Viime viikkoina on konkretisoitunut, että on asioita, joihin en enää ehdi ottaa kantaa ja joiden realisoitumista en tule näkemään tässä roolissa.

Kelan valtuutetut tekevät päätöksen seuraavasta pääjohtajasta huhtikuussa. Antila sanoo odottavansa valintaa mielenkiinnolla. Hän ei halua antaa seuraajalleen erityisiä neuvoja.

– Jokaisen täytyy saada rakentaa pääjohtajuus itse, oman näköisekseen. Uskon, että Kelalle saadaan hyvä pääjohtaja.

Antila kokee yhdeksi oman kautensa onnistumiseksi sen, miten Kelan johtoryhmätyöskentely on kehittynyt aiempaa keskustelevammaksi ja yhtenäisemmäksi. Tämä antaa hyvän pohjan työn jatkajalle.

– On hienoa, että johtoryhmässä on erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä. Keskustelulle pitää olla tilaa, mutta pääjohtajalla on puheenjohtajana kapellimestarin rooli. Orkesteri pitää saada soittamaan yhteen.

Eläkepäivänsä Antila aloittaa lomaillen. Luvassa on kesällä kalastusta ja syksyllä eräilyä. Sen jälkeen suunnitelmat ovat auki.

–  Olen kuullut, että järjestöhommia olisi hyvä olla, joten katsotaan, riittäisikö rahkeita vielä johonkin. Ja sitten voisi katsella seitsemän lapsenlapsen perään.