Auli Valli-Lintu: Suomalainen sosiaaliturva on ylpeydenaihe uudistuksen jälkeenkin
Teksti: Satu Mustonen | Kuva: Jonne Räsänen | Julkaistu 2.1.2025
Sosiaaliturvan uudistus vaikuttaa koko Kelaan merkittävästi, sanoo Kelan lainsäädännön kehittämisjohtaja Auli Valli-Lintu. Uudistuksen keskiössä on yleistuki, johon liittyvät yksityiskohdat ja Kelan linjaukset ovat parhaillaan työn alla.
Auli Valli-Lintu aloitti viime toukokuussa työt Kelassa lainsäädännön kehittämisjohtajana.
Auli siirtyi Kelaan KPMG:stä, jossa hän vastasi sote- ja kuntalainsäädäntöön, valtionhallintoon sekä yleishallintojuridiikkaan liittyvistä lakipalveluista. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa lainsäädäntöjohtajana valtiovarainministeriössä sekä hallitusneuvoksena sosiaali- ja terveysministeriössä.
Kelassa lainsäädännön kehittämisjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa Kelalle merkittävien lainsäädännön kehittämishankkeiden ennakointi ja niihin liittyvän valmistelun koordinointi Kelassa.
Miten työ Kelassa on lähtenyt käyntiin?
– Kesä oli vähän hiljaista aikaa, mutta syksy on ollut jo vauhdikas. Nyt työpöydälläni ovat päällimmäisinä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain uudistus, yleistuen valmistelu ja 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu sekä niiden yksityiskohdat. Koko Kela ja etuusjärjestelmä ovat nyt aika isossa muutoksessa.
Yleistuki ja yhden hakemuksen malli selkeyttävät järjestelmää
Minkälaisia haasteita yleistuen valmisteluun liittyy Kelan kannalta?
– Uuteen yleistukeen on tarkoitus yhdistää ensimmäiseksi työmarkkinatuki ja peruspäiväraha, mutta jo nyt mietitään, mitkä olisivat seuraavat yleistukeen yhdistettävät etuudet. Kelassa on samaan aikaan käynnissä strateginen kehittämisohjelma Eepos, jossa uudistetaan etuuskäsittelyn tietojärjestelmät. Meidän pitää yrittää rytmittää yleistuen seuraavat vaiheet niin, ettei meidän tarvitsisi tehdä päällekkäisiä tietojärjestelmiä, vaan voisimme siirtyä suoraan uusien tietojärjestelmien käyttöön.
Miten ja milloin yleistuki näkyy asiakkaille?
– Ymmärrettävästi uudistus on suurelle yleisölle vielä hämärä kokonaisuus, koska meillä ei ole vielä edes hallituksen esitysluonnosta tästä. Ensimmäinen asiakkaalle näkyvä askel kohti yleistuen toimeenpanoa tulee olemaan yhden hakemuksen malli, jonka ensimmäinen versio on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa. Tällöin asiakas voi hakea samalla hakemuksella Kelan työttömyysetuuksia ja yleistä asumistukea.
Mitä hyvää yhden hakemuksen malli voi tuoda kansalaiselle?
– Selkeämmän ja yksinkertaisemman järjestelmän. Sosiaaliturvamaailma on aika putkimainen. Asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa, mihin hän on oikeutettu. Eriperusteiset etuudet ja erilaiset käsitteet aiheuttavat ihmetystä. Yhden hakemuksen malli ohjaisi asiakasta selkeästi saamaan hänelle kuuluvat etuudet ja tekisi järjestelmästä kansantajuisesti ymmärrettävämmän.
Mikä on haastavinta sosiaaliturvan pitkäjänteisessä kehittämisessä? Miten esimerkiksi hallituksen vaihtuminen vaikuttaa?
– Itse pelkään, että julkisen talouden kestävyysvaateet ja niistä aiheutuvat leikkaukset voivat luoda tulevaisuudessa isomman haasteen kuin pelkkä hallitusten vaihtuminen. Joissain muutoksissa on poliittinen painotus, joihinkin muutoksiin on laajempaakin tukea. Olisi tärkeää, että sosiaaliturvan kehittämiselle olisi laaja yhteisymmärrys. Siksi meneillään oleva parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean työ on tärkeä.
Kelan rooli tietotalona on poikkeuksellinen
Minkälaisena näet Kelan vaikutusvallan?
– Me olemme sekä etuus-, että myös tietotalo. Eli meillä on paljon tietoa, jota ministeriössä ei ole. Me tiedämme, mitä etuudet maksavat ja miten etuuksilta toisille siirrytään sekä tunnemme asiakkaamme. Kelan asema on täysin poikkeuksellinen muihin toimijoihin verrattuna. Kykymme tuottaa tietomateriaalia on korvaamaton sosiaali- ja terveysministeriölle ja hallituksille. Eli kyllä, Kelalla ehdottomasti on vaikutusvaltaa. Hyviä esimerkkejä ovat yli 65-vuotiaiden Kela-korvausmallin kokeilu ja Kelan tuottamat kuukausittaiset tiedot säästölakien vaikutuksista.
Yli 65-vuotiaiden Kela-korvausmallin kokeilua on arvosteltu muun muassa siitä, että se saattaa johtaa hintojen nousuun ja että siitä hyötyisivät lähinnä terveysjätit. Mitä vastaat arvostelijoille?
– Kokeilun tavoitteena on asiakkaiden palveluiden saatavuuden parantaminen ja valinnanvapauden lisääminen. Kohteena ovat 65 vuotta täyttäneet ihmiset, eivät terveysjätit. Linjaukset hintakaton asettamisesta ja toimistomaksujen perintäkiellosta rajaavat mahdollisuuksia nostaa hintoja.
Tässä ajassa puhutaan paljon leikkauksista ja lähivuosina puhutaan paljon sosiaaliturvan uudistuksesta. Onko suomalainen sosiaaliturva edelleen ylpeyden aihe?
– On ehdottomasti. Meidän sosiaaliturvamme on kattava, vaikka se on tiukka ja niukka. Suomessa asuvalla ihmisellä on varmuus siitä, että jos elämässä tapahtuu jotain ikävää, viime kädessä suojaverkko ottaa vastaan. Leikkaukset eivät ole muuttaneet tätä peruskuvaa ja toivon, etteivät uudistuksetkaan muuta.