Panostusta digitalisaatioon ja työvoiman liikkuvuuteen – Kela nostaa eurovaalien alla esiin neljä tärkeää näkökulmaa
Kelan mielestä eurovaaleissa kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota kestävään digitalisaatioon, työvoiman liikkuvuuteen, mielenterveyteen ja kotoutumiseen.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9.6.2024. Vaalien alla Kela haluaa muistuttaa, että EU vaikuttaa suomalaiseen lainsäädäntöön sekä suoraan sosiaaliturvan toimeenpanoon ja viranomaispalveluihin. Kelan toiminnassa näkyvät erityisesti EU-säännökset, jotka koskevat digitalisaatiota ja EU:n alueella liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksien yhteensovittamista.
Kelan asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön, kuten Euroopan komission alaryhmien työskentelyyn. He myös tekevät säännöllistä yhteistyötä muiden maiden edustajien kanssa.
– Haluamme olla aktiivisesti mukana kehittämässä sosiaaliturvaa ja sen toimeenpanoa myös kansainvälisellä tasolla. Kelalla on valtavasti tietoa, jota voidaan hyödyntää myös EU:n päätöksenteossa, muistuttaa Kelan pääjohtaja Outi Antila.
Kela nostaa esiin neljä näkökulmaa, joihin eurovaaleissa olisi syytä keskittyä:
1. Kestävää ja tehokasta digitalisaatiota
2. Sosiaaliturva tukee työvoiman liikkuvuutta
3. Hyvinvointia mielenterveyteen satsaamalla
4. Sujuvampaa kotoutumista maahanmuuttolainsäädännöllä
EU-säännöksillä käytännön vaikutusta suomalaiseen sosiaaliturvaan
Monet uudet EU:n digitalisaatiota koskevat aloitteet vaikuttavat Kelaan ja Kelan asiakkaisiin. Nyt onkin aika keskittyä niiden tehokkaaseen toimenpanoon lisäehdotusten tekemisen sijaan. Suomalaisille sosiaaliturvalaitoksille merkityksellisiä asioita ovat esimerkiksi EU:n digitaalista identiteettiä ja digilompakoita koskeva muutos, tekoälyasetus sekä yhteinen digitaalinen palveluväylä. Eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevasta ehdotuksesta on saavutettu alustava sopu, joten ajankohtaista on myös valmistella sähköisten terveystietojen liikkumisen toimeenpanoa. EHDS:n tavoitteena on sujuva terveystietojen liikkuminen Euroopassa, ja Suomessa se toteutetaan Kanta-palvelujen avulla.
Työvoiman liikkuvuuden lisääminen on EU:n elinvoimaisuudelle tärkeää. EU-lainsäädäntöä kehittämällä voidaan varmistaa, että sosiaaliturva pystyy vastaamaan ketterästi muuttuvan työelämän tarpeisiin. Kun EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksia päivitetään ja viedään eteenpäin, on huomioitava muun muassa lisääntynyt etätyö ja epätyypilliset työsuhteet. Olennaista olisikin saada jo vuonna 2016 ehdotetut muutokset vietyä päätökseen.
Mielenterveyden ongelmat heikentävät hyvinvointia ja työkykyä. EU:n mielenterveysstrategian tavoitteita pitää edistää EU:n tasolla, jotta mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito voidaan turvata. Psyykkisten ongelmien hintalappu on koko Euroopassa noin 600 miljardia euroa vuosittain.
Kun muuttoliikettä koskevaa EU-lainsäädäntöä kehitetään, on tärkeää huomioida muuttajien perheet ja mahdollistaa työllä kotoutuminen. EU:n tasolla on huomioitava paremmin, että selkeä sosiaaliturvakokonaisuus myös tukee EU:n alueelle tulevia työntekijöitä ja heidän perheitään kotoutumisessa. On myös pyrittävä yhtenäisten ja selkeiden sääntöjen luomiseen.
Kevään aikana Kelan näkökulmia eurovaaleihin avataan tarkemmin puheenvuorokirjoituksissa, jotka julkaistaan Kelan verkkosivuilla. Ensimmäinen puheenvuoro julkaistaan huhtikuussa.
Kela järjestää eurovaalipaneelin digitalisaatiosta
Kela järjestää 3.5.2024 Kuinka selviytyä EU:n digiviidakossa -eurovaalipaneelin. Paneelissa eurovaaliehdokkaat ruotivat, mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy digitalisaatioon ja EU:n digialoitteisiin. EU:n digisäädöksillä on suuri merkitys myös kansallisten viranomaisten toiminnalle ja palveluiden toimivuudelle. Osallistumisensa ovat toistaiseksi vahvistaneet Oscar Byman (rkp), Merja Kyllönen (vas), Ville Merinen (sd), Maria Ohisalo (vihr) ja Aura Salla (kok).
Eurovaalipaneeli on suunnattu median edustajien lisäksi etenkin Kelan keskeisille kumppaneille ja sidosryhmille.