Puheenvuoro: Kelan korvaamat taksipalvelut toimivat valtaosin hyvin
Kela-taksien alkuvaiheen ongelmista on päästy ja toiminta on suurilta osin sujuvaa. Sääntelyä ei kannata muuttaa äkkinäisesti suuntaan tai toiseen.
Kirjoitin noin puolitoista vuotta sitten, että ”liikennepalvelulain, sairausvakuutuslain ja hankintalain soveltaminen Kela-takseihin on vaativa tehtävä”. Olen edelleen samaa mieltä ja huolestuneena seuraan keskustelua, jota taas käydään sääntelyn löyhentämisen ja kiristämisen välillä.
Kela kilpailutti sairausvakuutuslain mukaan korvattavat taksimatkat alkuvuonna 2018 vuosikymmeniä kestäneen julkisen sääntelyn päätyttyä. Tarjouskilpailu julkaistiin markkinavuoropuhelun ja huolellisen valmisteluvaiheen jälkeen. Niiden aikana kuultiin taksien käyttäjiä ja monipuolisesti muita alan asiantuntijoita muun muassa ministeriöistä ja Kuluttaja- ja kilpailuvirastosta.
Hankinta toteutettiin 17 maakunnassa, joille hankittiin kokonaisvastuulliset palveluntuottajat huolehtimaan Kelan korvaamien matkojen tilaamisesta, matkojen yhdistelemisestä, välittämisestä, kuljettamisesta, maksuliikenteen hoitamisesta, valvonnasta ja laadun raportoinnista. Tarjouksen sai jättää yksittäinen yritys tai ryhmittymä.
Kilpailutuksen voitti maakunnittain se palveluntarjoaja, joka täytti tarjouspyynnössä määritellyt korkeat laatuvaatimukset ja tarjosi kuljetuskustannukset edullisimmin hinnoin. Sopimukset tehtiin maakunnittain kilpailun voittaneiden 11 palveluntuottajan kanssa.
Käynnistysvaikeudet on voitettu
Suurimmassa osassa maata tilausvälityskeskusten puhelinpalvelu toimi alusta lähtien hyvin, takseja oli riittävästi ja asiakkaat kuljetettiin sovitusti.
Käynnistysvaikeuksia oli osassa palvelukokonaisuuksia, kuten kaikissa suurissa muutoksissa yleensä käy. Näissä tapauksissa tilausvälityspuheluihin oli kohtuuttoman pitkät jonotusajat, eikä palvelutaso heti täyttänyt sopimuksissa sovittua kaikilta osin. Taksit myöhästelivät tai asiakkaalle tuli vääränlainen ajoneuvo.
Jotain parannettavaa löytyy aina
Kela seuraa hankittujen palvelujen laatua koko ajan ja monin eri tavoin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Se, että laatuvaatimuksia ei aina ole noudatettu, on ikävä kyllä johtanut taloudellisten sanktioiden käyttöön. Toisaalta, palveluntuottajien hyvän työn ansiosta, palvelu on myös laadun seurannan takia parantunut.
Välittömät asiakaspalautteet ovat vähentyneet. Yksittäisiä palautteita saamme toki edelleen. Niitä hyödynnetään palvelun laadun varmistamisessa.
Ovatko matkakorvaukset ajan tasalla?
Julkisuudessa on nostettu esille se, että yleinen taksipalvelu saattaa joillain alueilla puuttua kokonaan, kilpailu on vähäistä ja hinnat kohonneet.
Kelan korvaamien taksimatkojen lukumäärä on vertailtaessa vuotta ennen uudistusta (heinäkuu 2017 – kesäkuu 2018) ja vuotta sen jälkeen (heinäkuu 2018 – kesäkuu 2019) vähentynyt koko maassa 7,2 %. Maksetut korvaukset ovat vähentyneet 6,1 %.
Osa taksia tarvitsevista on todennäköisesti siirtynyt oman auton tai naapuriavun käyttöön terveydenhuollon matkoilla. Tulisikin miettiä, vastaako oman auton käytön korvausperuste eli 0,20 senttiä/km nykytilannetta varsinkin, jos päästövaatimukset yhä tiukkenevat ja autojen hankinta kallistuu.
Toinen kohta, joka Kelan asiakkaiden kannalta vaatisi sääntelyä, on esteettömien kuljetusten koulutus ja seuranta.
Alalle on tullut uusia toimijoita, joilla ei ole kokemusta näistä kuljetuksista. Koulutusta tarvitaan ainakin asiakkaiden kohtaamisessa, avustamisessa ja apuvälineen turvallisessa kiinnittämisessä. Ilman valtakunnallista standardointia hankintayksiköt soveltavat asiaa kukin omalla tavallaan.
Taksipalvelu on oikeastaan hyvin selkeä kokonaisuus: henkilö tilaa taksin, saa kuljetuspalvelun terveyspalveluun tai sieltä pois ja maksaa tarvittaessa omavastuuosuuden.
Monesti mietin, että miksi taksit ja erityisesti Kelan korvaamat taksimatkat puhututtavat julkisuudessa niin paljon. Työni puolesta tiedän, että lähes kaikki Kelan korvaamat taksimatkat sujuvat niin kuin pitääkin. Ja niinhän sen pitääkin olla.
Kirjoittaja
Reija Jääskeläinen
Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Kela