Sotessa muuttuu moni asia – Kela auttaa mieluusti hyvinvointialueiden valmistelijoita

Vuosi 2022 on hyvinvointialueiden valmistelijoille tiukka ja työntäyteinen. Kela haluaa olla kumppanina tukemassa sote-uudistuksen toimeenpanoa. Käytännöllisiä muutoksia ja yhdessä sovittavia asioita on tiedossa paljon.

Uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vajaan vuoden kuluttua. Hyvinvointialueiden järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut kietoutuvat monin tavoin Kelan toimeenpanemaan sosiaaliturvaan. Jatkossa sekä Kela että hyvinvointialueet ovat läsnä yhteisten asiakkaiden arjessa joka päivä koko elämänkaaren ajan – vauvasta vaariin.

Kela ohjaa asiakkaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja päinvastoin. Lääkärit kirjoittavat lausuntoja etuushakemusten liitteeksi, ja sosiaalityöntekijät opastavat asiakkaita Kelan etuuksien hakemisessa. Kelan palveluneuvojat ohjaavat ihmisiä tarvittaessa tapaamaan sosiaalityöntekijää. Yhä useammin asiakkaan asiat hoituvatkin yhteistyössä.

Kela voi tuottaa hyvinvointialueille tarpeellista tietoa

Vuosien varrella Kela ja kunnat ovat rakentaneet sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä eri puolilla Suomea. Isoja askelia on otettu erityisesti toimeentulotuen yhteistyössä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa.

Sote-uudistuksessa on tärkeää säilyttää nykyiset hyvät käytännöt ja kontaktit. Samalla uudistus antaa mahdollisuuden tiivistää ja kehittää yhteistyötä Kelan ja hyvinvointialueiden välillä.

Uusia tapoja tehdä asiakasyhteistyötä kokeillaan jo nyt. Työkykyohjelman Kela sairaalassa- ja Kela sote-keskuksissa -projektit ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Kelan ja hyvinvointialueiden yhteisenä tavoitteena on varmistaa ihmisten mahdollisimman sujuvat palvelupolut. Vuoropuhelua ja yhteistyötä lisäämällä voimme tunnistaa yhteisten asiakkaiden palvelutarpeet ja helpottaa arjen yhteistyötä. Samalla helpotamme toinen toistemme työtä. Tavoitteisiin on mahdollista päästä, kun käymme yhdessä läpi konkreettisia asiakaspolkuja ja lisäämme tietämystä toistemme palveluista.

Osa yhteisistä asiakkaista tarvitsee ja käyttää erityisen paljon sekä hyvinvointialueen että Kelan palveluja. Esimerkiksi työkyvyttömyys- tai työttömyysetuuksia ja perustoimeentulotukea saavista työikäisistä valtaosa käyttää saman vuoden aikana myös erilaisia sote-palveluita. Ongelmana on, että yleistettävää tietoa palvelujen ja etuuksien yhtäaikaisesta käytöstä on tällä hetkellä niukasti. Tiedot ovat hajaantuneet eri tietojärjestelmiin, mikä vaikeuttaa tiedolla johtamista.

Kelalla on mahdollisuus tuottaa hyvinvointialueille tietoa etuuksien käytöstä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ensin on kuitenkin syytä kartoittaa hyvinvointialueiden tarpeet, jotta tiedetään, mihin tarkoitukseen ja millä tavoin tietoa kannattaa tuottaa.

Selkeä opastus pakollisiin muutoksiin

Vuosi 2022 on hyvinvointialueiden valmistelijoille tiukka ja työntäyteinen. Kela haluaa olla kumppanina tukemassa sote-uudistuksen toimeenpanoa eikä ainakaan lisätä valmistelijoiden työtaakkaa. Yhteistyötä ja tiedonkulkua helpottaa se, että Kela on mukana STM:n koordinoimaan sote-uudistuksen alueellisessa toimeenpanossa.

Käytännöllisiä muutoksia ja yhdessä sovittavia asioita on joka tapauksessa paljon: esimerkiksi se, minne ja miten kelalaiset tekevät jatkossa sosiaalihuollon huoli-ilmoitukset tai miten Kanta-palvelujen rekisterinpitäjyys siirtyy kunnalta hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueista tulee myös alueidensa suurimpia työnantajia ja samalla Kelan merkittäviä työnantaja-asiakkaita, jotka järjestävät työntekijöiden työterveyshuollon ja hoitavat monia työntekijöidensä Kela-asioita, kuten hakevat vanhempainpäivärahoja ja sairauspäivärahoja.

Ensimmäinen tehtävämme Kelassa on kartoittaa pakolliset muutokset, jotka on tehtävä siirtymäkaudella 2022. Näihin muutoksiin tarjoamme käytännöllistä ja selkeää opastusta.

Viestimme hyvinvointialueiden valmistelijoille onkin: Tsemppiä tähän vuoteen! Olkaa yhteydessä, jos tarvitsette apua. Yhdessä palvelemme asiakkaita paremmin!

Kirjoittajat

Marjukka Turunen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Marjukka Turunen toimii Kelassa johtavana asiantuntijana ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma johtajana.