Tutkimus: Suurin osa uusista syöpälääkkeistä tulee korvattaviksi Pohjoismaissa – vauhdissa Suomi on Pohjoismaiden keskitasoa

Valtaosa vuosina 2010-2021 myyntiluvan saaneista syöpälääkkeistä on tullut korvattaviksi Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, ja noin puolet Tanskassa ja Islannissa, kertoo Kelan tuore tutkimus. Tuona aikana myyntiluvan on saanut 67 syöpälääkettä, joita voidaan käyttää avohoidossa. Riskinjakosopimuksia on tehty eniten Suomessa.

Euroopassa vuosina 2010–2021 myyntiluvan saaneista syöpälääkkeistä valtaosa on korvattavia Ruotsissa (52 kpl), Norjassa (50 kpl) ja Suomessa (47 kpl), mutta vain noin puolet Tanskassa ja Islannissa (36 kpl kummassakin). Järjestelmien eroavaisuudet maiden välillä selittävät osan eroista. Lääkkeet voidaan eri maissa jaella eri tavoin, eivätkä sairaaloista jaeltavat lääkkeet tule korvattaviksi avohoidossa.   

– Maiden vertaileminen luotettavasti on haastavaa, koska jakelu-, hinnoittelu- ja korvausjärjestelmät ovat erilaisia. Näyttää kuitenkin siltä, että Pohjoismailla on yhtenäinen linja korvattavuuspäätöksissä, kertoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena pohjoismaisille viranomaisille, jotka toimivat esimerkiksi julkisten palveluiden rahoittajina tai järjestäjinä. Siinä tutkittiin vuosien 2010–2021 aikana 67 syöpälääkkeen, jotka olivat saaneet myyntiluvan EU:ssa, käyttöönottoa Pohjoismaissa. Joukossa oli esimerkiksi veri-, keuhko-, eturauhas- ja rintasyöpien lääkkeitä. 

Korvattavaksi tulon vauhdissa eroja

Vaikka suurin osa syöpälääkkeistä tulee korvattaviksi Pohjoismaissa, on kuitenkin eroja siinä, kuinka pitkä aika eri maissa kuluu myyntiluvan myöntämisestä korvattavuuteen. 

Uudet syöpälääkkeet otettiin korvausjärjestelmään nopeimmin Ruotsissa, keskimäärin hieman yli vuodessa myyntiluvan myöntämisestä. Norjassa ja Suomessa vastaava aika oli noin kaksi vuotta. Tanskassa aika oli pisin, noin kaksi ja puoli vuotta. 

– Myyntiluvasta korvattavuuteen kuluvaan aikaan vaikuttavat paitsi eri maiden erilaiset arviointiprosessit, myös se, missä vaiheessa lääkeyritykset hakevat uusille lääkkeilleen korvattavuutta eri maissa, Sarnola kertoo. 

Riskinjakosopimuksia on tehty eniten Suomessa

Uusia lääkkeitä pyritään saamaan nopeasti potilaiden käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. Yksi keino tähän ovat viranomaisten ja lääkeyritysten tekemät riskinjaksosopimukset. 

Tavanomaisimpia ovat sopimukset, joissa lääkkeen julkisesta hinnasta on saatu alennusta. Alennusprosentti ei ole julkista tietoa. Esimerkiksi Suomessa tähän asti tehdyt sopimukset ovat juuri tällaisia.

Tutkimuksen mukaan riskinjakosopimuksia tehdään kaikissa Pohjoismaissa. Vuosina 2010–2021 markkinoille tulleista syöpälääkkeistä sopimuksia on tehty eniten Suomessa (35 kpl) ja Norjassa (32 kpl), ja hieman vähemmän Tanskassa (23 kpl) ja Ruotsissa (19 kpl). Islannissa sopimuksia on tehty selvästi vähiten, kolme kappaletta.

– Riskinjakosopimuksia tehdään, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin potilaiden käyttöön. Samaan aikaan tutkimusnäyttöä uusien lääkkeiden vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta tarvitaan vielä lisää, sanoo Sarnola.

Tutkijat painottavat, että tieto lääkkeiden todellisista vaikutuksista ja terveyshyödyistä on tulevaisuudessa todella tärkeää paitsi potilaille ja koko terveydenhuoltojärjestelmälle, myös kansantaloudelle. Tutkimuksen mukaan syöpälääkkeiden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2010 vuoteen 2021 kaikissa Pohjoismaissa.

– Kun uusien lääkkeiden todellinen vaikuttavuus tunnetaan, lääkekorvauksia voidaan suunnata erityisesti niille hoidoille, joiden teho ja hyöty on osoitettu ja joiden kustannukset ovat kohtuulliset, Sarnola selittää.

Lisätietoa

Alkuperäinen tutkimus: Sarnola K., Koskinen H., Klintrup K., Astrup C., Kurko T. Uptake and availability of new outpatient cancer medicines in 2010–2021 in Nordic countries – Survey of competent authorities. BMC Health Serv Res 23, 1437 (2023)