Tutkimus: Toiminnallisten häiriöiden kuntoutus voi parantaa osallistujien elämänlaatua ja vähentää masennusta, mutta jatkokehitykseen on syytä
Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuksella on tuoreen tutkimuksen mukaan myönteisiä vaikutuksia kuntoutujien hyvinvointiin. Kohdennetumpaa ja yksilöllistä lähestymistapaa sekä lisää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa kuitenkin tarvitaan myönteisten vaikutusten lisäämiseen.
Kuntoutuksen merkityksestä toiminnallisten häiriöiden hoidossa ja kuntoutuksessa on julkaistu yksi ensimmäisistä suomalaisista tutkimuksista. Kelan rahoittaman ja Kuntoutussäätiön toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kuntoutusmallin soveltuvuutta ja tunnistaa kuntoutuksen kehittämistarpeita kohderyhmään kuuluville kuntoutujille.
Kelan kehittämishankkeessa kokeiltiin vuosina 2020–2021 uutta työ- ja opiskelukykyä edistävää kuntoutusmallia 18–67-vuotiaille henkilöille, joilla oli todettu toiminnallisia oireita. Kuntoutusta toteutti moniammatillinen työpari, ja siinä huomioitiin kehoon ja mieleen liittyvät tekijät.
Toiminnalliset oireet ja häiriöt ovat sateenvarjokäsite monille somaattisille oireille tai oireyhtymille, joille on vaikea löytää selkeää lääketieteellistä selitystä ja joiden taustatekijät ovat usein moninaisia. Kuntoutuskokeiluun osallistuneet kuntoutujat olivat moninainen ryhmä, joilla oli keskenään hyvin erilaisia oireita.
Koettu hyvinvointi lisääntyi jonkin verran kuntoutuskokeilun osallistujilla
Tutkijat havaitsivat, että osallistuminen uuteen kuntoutusmalliin lisäsi jonkin verran kuntoutujien kokemusta omasta hyvinvoinnistaan. Myös masennusoireet vähenivät. Osallistujien arviot omasta toimintakyvystään ja elämänlaadustaan olivat silti kuntoutusjakson jälkeenkin hyvin matalia.
– Tutkimus tuo esille, että kokeilun kohderyhmällä on kuntoutuksen tarvetta. Tulokset ovat lupaavia kuntoutuksen kehittämisen näkökulmasta, mutta tutkimusta tarvitaan edelleen, sanoo Kuntoutussäätiön tutkija Johanna Korkeamäki.
Kuntoutujat kokivat tulevansa kuulluiksi ja huomioiduiksi kuntoutuskokeilussa. Heidän kykyään hallita oireiden vaikutuksia arkielämässään tuettiin. Moniammatillinen työparityöskentely ja yhteistyö kuntoutujan kanssa osoittautuivat toimiviksi keinoiksi vaikuttaa kuntoutusprosessin onnistumiseen.
Moni kuntoutuskokeiluun osallistunut koki, että ei ollut saanut terveydenhuollossa asianmukaista tukea ja apua tilanteeseensa riittävän varhain. Mahdollisuus räätälöidä kuntoutus vastaamaan yksilöllisiä tarpeita oli monelle kokeiluun osallistuneelle tärkeä.
Kuntoutusmuotoja edelleen syytä kehittää
Tutkimuksessa ilmeni myös jatkokehittämistarpeita toiminnallisten häiriöiden kuntoutukselle. Osa kuntoutuksen osallistujista koki, että kuntoutuskokeilu ei vastannut heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, vaan toivoi kohdennetumpaa kuntoutusta oireyhtymäänsä.
Kuntoutujien erilaiset tulkinnat oireiden syistä ja merkityksistä aiheuttivat haasteita vuorovaikutukselle ja kuntoutukseen motivoitumiselle. Lisäksi kuntoutuskokeilu oli kestoltaan lyhyt, mikä näytti sopivan paremmin niille kuntoutujille, joilla oireilu oli jatkunut vain vähän aikaa.
– Vaikka kuntoutuksen tavoitteet suhteessa kohderyhmän tarpeisiin ja kuntoutuksen kestoon eivät kokeilussa täysin toteutuneet, tutkimus osoittaa, että kuntoutus yleisesti ottaen soveltuu hyvin erilaisia pitkittyneitä oireita kokeville ihmisille, sanoo Korkeamäki.
Tutkimustulokset korostavat tarvetta kehittää kohdennetumpia ja yksilöllisempiä kuntoutusmenetelmiä toiminnallisten häiriöiden ja niitä lähellä olevien oireyhtymien kuntoutukseen. Kuntoutuksen sisältöä ja kestoa pitäisi räätälöidä paremmin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Lisäksi havaittiin tarvetta vahvistaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa erityisesti kuntoutujien jatkopolkujen ja toimeentulo-ongelmien näkökulmasta.
Näin tutkimus toteutettiin
Kuntoutussäätiö toteutti monimenetelmällisen ja moninäkökulmaisen arviointitutkimuksen. Tutkimuksessa arvioitiin Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilua ja lisättiin tietoa kehitysvaiheessa olevasta kuntoutusmallista sekä siihen liittyvistä kokemuksista.
Tutkimuksessa huomioitiin kuntoutujien, kuntoutusta toteuttavien ammattilaisten sekä kuntoutukseen ohjaavien ammattilaisten näkökulmat. Tutkimukseen osallistui 71 kuntoutujaa, 9 kuntoutusta toteuttavaa ammattilaista sekä 8 Kelan ja asiakkaita kuntoutukseen osallistunutta terveydenhuollon ammattilaista.
Tutkimusta rahoitti Kela.
Lisätietoja
Alkuperäinen julkaisu: Korkeamäki, J., Hautamäki, L., Peltonen, K., Puumalainen, J., Hotti, J., & Poutiainen, E. (2023). Kuntoutusta rakentamassa: Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilun arviointitutkimus. Kela.