Terveyspalveluiden käyttö jopa puolittuu työttömäksi jäävillä – muut terveyspalvelut eivät paikkaa työterveyden puutetta
Julkinen terveydenhuolto ei korvaa työterveyshuoltoa, kun ihminen jää työttömäksi ja työterveyspalveluiden käyttö lakkaa. Tutkijat arvioivat suurimmaksi syyksi julkisten terveyspalveluiden saatavuusongelmat.
Kelan tutkijat selvittivät tuoreessa tutkimuksessaan, kuinka työttömäksi jääneet ihmiset käyttivät avoterveyspalveluita terveydenhuollon eri sektoreilla ennen ja jälkeen työttömäksi jäämisen. Tutkimuksen mukaan terveyspalveluiden käyttö vähentyi huomattavasti heti työttömyyden alettua.
Työttömäksi jääneet käyttivät juuri työttömyyden alettua jopa puolet vähemmän terveyspalveluita kuin ne henkilöt, jotka jatkoivat työssä. Kuukausien kuluessa erot pienenivät.
Julkinen terveydenhuolto ei korvaa työterveyspalveluiden puutetta
Ero terveyspalveluiden käytössä työttömäksi jääneiden ja työssä jatkaneiden välillä syntyi siitä, että muiden terveyspalveluiden käyttö ei lisääntynyt, vaikka työterveyspalveluiden käyttö väheni. Työterveyden palveluita ei siis korvattu julkisen tai yksityisen sektorin palveluilla.
– Kun oikeus työterveyshuoltoon katkeaa, katkeaa myös hoitosuhde. Työterveyshuollossa hoidetaan myös pitkäaikaissairauksia, ja jos julkisiin terveyspalveluihin ei pääse, voi moni sairaus jäädä hoitamatta ja pahentua, sanoo Kelan erikoistutkija Hanna Rinne.
Työttömillä esiintyy terveyspalveluiden alikäyttöä, joka tarkoittaa sitä, että palvelua käytetään vähemmän kuin olisi tarvetta. Terveyspalveluiden alikäytöllä voi olla vakavia seurauksia terveydelle.
Saatavuusongelmiin pitää puuttua
Tutkijat arvioivat, että julkisen sektorin terveyspalveluiden saatavuusongelmat ovat luultavasti suurin syy sille, että työttömäksi jäävillä vähenee terveyspalveluiden käyttö niin merkittävästi. Työterveyshuoltoon pääsee helpommin ja usein nopeammin kuin julkiseen terveydenhuoltoon, ilman asiakasmaksuja. Toisaalta käyttöä vähentää myös esimerkiksi se, että työttömien ei tarvitse hakea sairauspoissaolotodistuksia.
Tutkijat painottavat, että kaikilla pitää olla pääsy tarkoituksenmukaisiin terveyspalveluihin.
– Terveyspalveluiden saamisen pitäisi perustua palveluiden tarpeeseen eikä siihen, kuinka laajan työterveyden työnantaja tarjoaa, sanoo Rinne.
Näin tutkimus tehtiin
Tutkimuksessa käytettiin yksilötason rekisteriaineistoa kaikista Oulussa asuvista, jotka jäivät työttömiksi vuonna 2017 (N=1 999). Heitä verrattiin samaan määrään vertailuryhmän jäseniä. Vertailuryhmän valinnassa käytettiin useita sosioekonomisia tekijöitä sekä tietoja sairauspoissaolo- ja työllisyyshistoriasta. Avoterveyspalveluiden käyttöä tarkasteltiin kuukauden jaksoissa vuotta ennen ja jälkeen työttömäksi jäämisen.