Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Sairaanhoidon Kela-korvauksilla voidaan helpottaa hoitoon pääsyä
Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta keskusteli kokouksessaan 16.5. Kela-korvauksista ja niiden rajaamisen vaikutuksista. Neuvottelukunnan mukaan sairaanhoidon Kela-korvaukset voivat helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti tietyillä lääketieteen aloilla ja tietyissä kaupungeissa. Resurssit pitäisi kohdistaa lääketieteellisesti perustellusti riippumatta siitä, mikä taho järjestää hoidon.
Kela on maksanut korvausta yksityisestä sairaanhoidosta aiempaa rajatummin sen jälkeen, kun sairausvakuutuslaki muuttui vuoden 2023 alussa. Kela maksaa korvauksia vain psykiatrian erikoislääkärin, suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin tai hammaslääkärin määräämistä tutkimuksista ja toimenpiteistä. Lääkärin vastaanotosta Kela-korvaus on 8 euroa ja psykiatrian erikoislääkärin vastaanotosta enintään 27 euroa. Matkat yksityiseen terveydenhuoltoon Kela korvaa vain, jos käynnistä, tutkimuksesta tai hoidosta saa Kela-korvausta.
Sairaanhoidon Kela-korvausten maksaminen aloitettiin 1960-luvulla. Viimeisen vuosikymmenen aikana korvauksen määrä on vähentynyt pieneksi ja omavastuuosuus on kasvanut. Tämän myötä erityisesti pienituloisten mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluita ovat heikentyneet.
Sairaanhoidon Kela-korvauksilla on voitu helpottaa hoitoon pääsyä erityisesti tietyillä lääketieteen aloilla ja tietyissä kaupungeissa. Yksityisiä palveluita on käytetty erityisesti silmätautien, ortopedian, lastentautien ja gynekologian erikoisaloilla. Korvauksia on maksettu selvästi eniten Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan suurissa kaupungeissa, kun taas esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa yksityisten terveyspalveluiden käyttö on vähäistä.
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan terveydenhuollon resurssit täytyisi kohdistaa lääketieteellisesti perustellusti. Resurssien kohdistaminen ei saisi riippua siitä, mikä taho järjestää tai rahoittaa hoidon. Kela-korvaukset mahdollistavat myös Kelan tuottaman tilastoinnin yksityisen terveydenhuollon toiminnasta.
Palveluvalikoimaneuvoston suositukset vaikuttavat vain julkisesti rahoitettuun terveydenhuoltoon
Yksityisen sairaanhoidon korvausten jatkuva väheneminen voi myös nostaa suomalaisten maksamia vakuutusmaksuja ja vaikuttaa siihen, miten viranomaiset voivat yksityisiä terveyspalveluita ohjata.
Jo 1,3 miljoonalla suomalaisella on yksityinen sairauskuluvakuutus. Vakuutusehdot sisältävät yleensä rajauksia korvattavien sairauksien ja hoitojen suhteen. Kun yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenevät, vakuutusyhtiöiden vapaaehtoisten henkilövakuutusten korvausmenojen on arvioitu kasvavan 8 prosentilla. Vakuutusyhtiöillä on paine korottaa kuluttajien maksamia vakuutusmaksuja tätäkin enemmän.
Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Palveluvalikoimaneuvosto (Palko) laatii suosituksia julkisesti rahoitetun terveydenhuollon palveluvalikoimasta, johon kuuluu myös osin Kela-korvausten kautta rahoitettu yksityinen terveydenhuolto. Tavoitteena on, että palveluvalikoimaan kuuluvat palvelut ovat vaikuttavia, turvallisia ja kustannuksiltaan hyväksyttäviä terveydenhuollon kaikilla sektoreilla.
Palkon suositukset vaikuttavat jatkossa yksityisessä terveydenhuollossa vain niihin harvoihin toimenpiteisiin, joita enää korvataan sairausvakuutuksesta. Ilman Kela-korvauksia Palko ei siis enää voi laajemmin ohjata yksityissektorin palveluvalikoimaa.
Lisätietoja:
Janne Leinonen, Kelan johtava ylilääkäri, sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja
puh. 020 634 1470