Kelan rahoitus
Kelan suurin rahoittaja on valtio. Lisäksi palkansaajat, yrittäjät, työnantajat, Työllisyysrahasto, opiskelijat, kunnat ja Ahvenanmaa osallistuvat etuusrahastojen rahoitukseen. Etuusrahastoja ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja sosiaaliturvan yleisrahasto. Kelan hoitaman sosiaaliturvan rahoitus toimii periaatteella, jonka mukaan kunkin vuoden kulut rahoitetaan samana vuonna kertyneillä tuotoilla.
Etuusrahastojen lisäksi Kelassa on eläkevastuurahasto ja palvelurahasto. Eläkevastuurahaston varat ovat henkilöstön Kelan palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan työntekijöiden eläkkeet. Rahaston avulla Kela varautuu tulevaisuudessa maksettavien, Kelan eläkejärjestelmän piirissä olevien toimihenkilöiden eläkkeiden rahoitukseen ja pyrkii tasaamaan eri vuosiensa eläkemenoja. Varansa rahasto saa kannatusmaksuista, työntekijöiden eläkemaksuista rahastoitavista osuuksista sekä omaisuuden tuotoista.
Palvelurahaston avulla huolehditaan Kelan vastuulla olevista rahoituksen, kirjanpidon ja rahaliikenteen tehtävistä Kanta-palvelujen toteuttamisessa ja ylläpitämisessä.
Etuusrahastojen rahoitus
Etuuksien maksamista varten Kelassa on kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto sekä sosiaaliturvan yleisrahasto, josta rahoitetaan ne etuudet, jotka eivät kuulu eläke- tai sairausvakuutukseen.
Seuraava kuvio havainnollistaa, miten Kelan etuuksien rahoitus rakentui vuonna 2023 muun muassa kuntien maksuista, työnantajien sairausvakuutusmaksuista, vakuutettujen päiväraha- ja sairaanhoitomaksuista ja työttömyysvakuutusmaksuista.
Kelan rahoitus vuonna 2023 (kuva):
- Valtion ennakot etuuksiin ja toimintakuluihin: 12 704 milj. euroa (71 %)
- Vakuutettujen päiväraha- ja sairaanhoitomaksu: 2 440 milj. euroa (14 %)
- Työnantajien sairausvakuutusmaksu: 1 584 milj. euroa (9 %)
- Kuntien maksut: 767 milj. euroa (4 %)
- Työttömyysvakuutusmaksut, opiskelijoiden terveydenhoitomaksut ja muut tuotot: 454 milj. euroa (2 %)
Kelan etuusrahastojen kokonaiskulut vuonna 2023 olivat 17,9 miljardia. Etuuskulujen osuus kokonaiskuluista oli 96 % ja toimintakulujen 4 %. Vuonna 2023 valtion osuus rahoituksesta oli 71 %. Rahoituksesta 23 % tuli vakuutettujen ja työnantajien lakisääteisistä maksuista, 4 % kuntien suorituksista ja 2 % muista tuotoista.
Rahastot
Kansaneläkerahastosta maksetaan mm. eläke- ja vammaisetuudet, eläkkeensaajien asumistuet sekä rintamalisät. Valtio rahoittaa kansaneläkevakuutuksen kulut.
Vuositason maksuvalmiuden turvaaminen edellyttää kansaneläkerahastolta määrättyä vähimmäistasoa. Vuodesta 2010 kansaneläkerahaston vieraalla pääomalla vähennetyn rahoitusomaisuuden määrä on ollut 3,5 % kansaneläkkeiden, lapsikorotuksen, perhe-eläkkeiden, työkyvyn selvittämisen ja rahaston toimintakulujen vuotuisesta yhteismäärästä.
Sairausvakuutuksen rahoitus jakautuu työtulovakuutuksen ja sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen.
Työtulovakuutus sisältää sairauspäivärahat (ml. tartuntatautipäivärahat), vanhempainpäivärahat, kuntoutusrahat ja työnantajille maksettavat perhevapaakorvaukset sekä korvaukset työterveyshuollon järjestämisestä ja vanhempainpäiväraha-ajan vuosilomakustannuksista.
Työtulovakuutuksen pääasialliset rahoittajat ovat työnantajat (työnantajan sairausvakuutusmaksu) sekä palkansaajat ja yrittäjät (sairausvakuutuksen päivärahamaksu). Valtio rahoittaa sen osuuden vähimmäismääräisenä maksettavan päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan kuluista, joka ylittää vuositulon perusteella lasketun päivärahaetuuden tai kuntoutusrahan määrän. Lisäksi valtio rahoittaa 5 % muutoin vakuutuksen kautta rahoitettavista sairaus- ja vanhempainpäivärahoista sekä kuntoutusrahasta. Valtion rahoitusosuuteen kuuluu myös osa yrittäjien ja maatalousyrittäjien työterveyshuollosta. Työtulovakuutuksen nykyrahoituksen malli on perua vuodelta 2020. Tällöin vakuutusmaksut säädettiin siten, että menoista (ilman perhevapaakorvausta, yrittäjien lisärahoitusosuutta ja valtion osuutta) 52 % rahoitettiin työnantajien sairausvakuutusmaksuilla ja 48 % päivärahamaksuilla. Vuodesta 2021 alkaen sairausvakuutusmaksu ja päivärahamaksu muuttuvat saman verran rahoitustarpeen kattamiseksi.
Sairaanhoitovakuutus sisältää Kelan maksamat lääkekorvaukset, korvaukset lääkärin- ja hammaslääkärinpalkkioista, korvaukset tutkimuksesta ja hoidosta, matkakorvaukset, kuntoutusmenot (lukuun ottamatta kuntoutusrahoja), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen perusturvaan kuuluvat sairaanhoitokorvaukset sekä EU-korvaukset sairaanhoidon kustannuksista. Sairaanhoitovakuutuksen etuus- ja toimintakulut rahoitetaan valtion ja vakuutettujen toimesta. Valtio rahoittaa 67 % ja vakuutetut 33 % sairaanhoitovakuutuksen etuus- ja toimintakuluista. Sairaanhoitovakuutuksen EU-korvaukset valtio ja ulkomaan laitokset rahoittavat kuitenkin kokonaan. Lisäksi valtio rahoitti vuonna 2023 koronarokotuskorvaukset, jotka sisältyvät tutkimuksen ja hoidon korvauksiin. Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusta varten kaikilta vakuutetuilta eli palkansaajilta, yrittäjiltä sekä eläkkeen- ja etuudensaajilta peritään sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu kunnallisverotuksessa verotettavan ansiotulon perusteella.
Sairausvakuutuksen rahoitusomaisuuden, josta on vähennetty vieras pääoma ja varaukset, on oltava 8–12 % sairausvakuutuksen vuotuisista kokonaismenoista. Työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuperusteet sekä valtion osuus sairaanhoitovakuutuksesta määräytyvät niin, että tämä ehto täyttyy.
Valtio rahoittaa rahastosta maksettavat opintoetuudet, äitiysavustukset, adoptiotuet, sotilasavustukset, rintamaveteraanien kuntoutusmatkakustannukset, sähkötuen (2023) ja paperittomien kiireellisen sosiaalihuollon kustannukset.
Lapsilisien, yleisen asumistuen, vammaisten tulkkauspalvelun ja elatustuen kulujen osalta valtio on pääasiallinen rahoittaja, mutta Ahvenanmaa rahoittaa näiden etuuksien osalta omat kulunsa. Toimeentulotuen ennakot tulevat Kelaan valtiolta (STM ja TEM), mutta STM:n ennakoiden osuudesta kuntien vastuulla on 50 %. Valtio rahoittaa valtaosan työttömyysetuuksista, mutta myös kunnat ja Työllisyysrahasto osallistuvat rahoitukseen. Työllisyysrahasto rahoittaa myös muutosturvarahan kustannukset.
Kunnat rahoittavat lastenhoidon tuet lukuun ottamatta ulkomaille maksettavia tukia, jotka valtio rahoittaa. Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kustannukset rahoitetaan opiskelijoiden terveydenhoitomaksulla (23 %) ja valtion osuudella (77 %). Työttömyysturvan peruspäivärahojen rahoitukseen ohjataan palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuista määrä, joka keskimäärin vastaa työttömyyskassoihin kuulumattomien työntekijöiden maksujen määrää.