Tulevien terapiahankintojen valmistelu
Valmistelemme parhaillaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden hankintoja. Tälle verkkosivulle on koottu tietoa valmistelun etenemisestä.
Julkaisemme Kelan kilpailutussuunnitelman sekä ilmoitukset kansallisista ja EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista Hilma-palvelussa (hankintailmoitukset.fi). Kelan kilpailutussuunnitelma antaa ennakkotietoa Kelan tulevista julkisista hankinnoista. Suunnitelman tiedot ovat alustavia, eivätkä ne sido hankintayksikköä.
Käytössämme on sähköinen kilpailutusjärjestelmä Tarjouspalvelu (tarjouspalvelu.fi), jossa on nähtävillä käynnissä olevien kilpailutusten tarjouspyynnöt ja niihin liittyvät asiakirjat.
Tilaisuudet ja materiaalit
Terapioihin ja niiden hankintaan tulevia muutoksia koskevat kysymykset ja vastaukset
Olemme koonneet tähän terapiajärjestöjen ja -liittojen edustajien sekä palveluntuottajien Kelalle esittämät kysymykset ja vastaukset, jotka koskevat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioihin ja niiden hankintaan tulevia muutoksia. Olemme saaneet kysymyksiä terapiajärjestöille ja -liitoille 21.8., 4.9., 24.9. ja 22.10.2024 järjestämissämme tilaisuuksissa sekä sähköpostilla elo-lokakuussa 2024.
Osaa esitetyistä kysymyksistä on muokattu paremmin verkkosivuille sopiviksi siten, että niitä on selkeytetty yleiskielen mukaisiksi. Lisäksi joistain kysymyksistä on poistettu kuvailevaa tai taustoittavaa tekstiä.
Valmistelemme muutoksia parhaillaan, ja siksi vastauksiin kirjatut asiat voivat vielä tarkentua tai muuttua. Tässä annetut vastaukset eivät sido Kelaa.
Laatupisteytyksen poisto
Terapioiden laatu kuvataan jatkossa kokonaisuudessaan palvelukuvauksessa. Olemme suunnitelleet laadun kuvaamista palvelukuvauksessa yhdessä terapiajärjestöjen ja -liittojen kanssa.
Valmistelemme parhaillaan sopimuskirjauksia.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Millaisia vaatimuksia määritetään terapeutin korvaustilanteeseen, jotta korvaava puheterapeutti toteuttaisi yhtä laadukasta puheterapiaa kuin puheterapeutti, jolla on esimerkiksi 20 vuotta enemmän työkokemusta? Varmistetaanko terapian laatu esimerkiksi tietyillä koulutuksilla vai jollakin vaihtoehtoisella tavalla?" ja "Mihin asetetaan laadun alaraja? Onko se koulutuspätevyys, vai vaaditaanko tähän jotakin muuta?"
Laatu kuvataan kokonaisuudessaan palvelukuvauksessa. Palvelukuvauksessa kerrotaan kaikki terapeutille asetettavat vähimmäisvaatimukset, kuten esimerkiksi koulutus. Valmistelemme palvelukuvausta parhaillaan.
Kelan johto on päättänyt, että laatupisteytyksestä luovutaan. Olemme suunnitelleet laadun kuvaamista terapioiden palvelukuvaukseen yhdessä terapiajärjestöjen ja -liittojen kanssa.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä:"Miten Kela aikoo varmistaa, että palveluntuottajissa säilyvät kokeneet ja koulutetut osaajat?"
Palvelukuvauksessa kuvataan useita laatuvaatimuksia ja -elementtejä. Palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan palvelua näiden vaatimusten mukaisesti.
Palvelukuvauksessa annetaan raamit terapian toteuttamiselle. Palveluntuottajan vastuulla on terapian sisällön suunnittelu, toteutus ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi asiakaslähtöisesti. Pyrimme selkeyttämään tulevan palvelukuvauksen rakennetta ja välttämään toistoa.
Jatkossa terapioiden laatu kuvataan kokonaisuudessaan palvelukuvauksessa, ja kuvaukseen on suunnitteilla vaatimus täydennyskoulutuksesta. Terapeutilla on velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja. Lähtökohtaisesti terapeuttien pitäisi kouluttautua pitääkseen yllä omaa ammattitaitoaan ja vastatakseen asiakkaiden tarpeisiin.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Mikä tekee vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta vaativaa, jos vain hinnalla on väliä?"
Järjestämme jatkossakin hyvän kuntoutuskäytännön mukaista, laadukasta terapiaa. Jatkossa terapioiden laatu kuvataan kokonaisuudessaan palvelukuvauksessa. Palveluntuottaja sitoutuu sopimuksessa toteuttamaan terapian laadukkaasti palvelukuvauksen ja hyvän kuntoutuskäytännön mukaisesti.
Asiakkaalla on oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, kun hän täyttää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntökriteerit. Asiakas valitsee itselleen parhaiten soveltuvan palveluntuottajan palvelukuvauksen mukaisesti.
Yritys kehittää toimintaansa oman yritysstrategiansa mukaisesti. Palveluntuottaja kilpailee osaamisellaan ja tiloillaan asiakkaista ja esittelee verkkosivuillaan, millaista palvelua tarjoaa asiakkaille.
Yhteistä kaikille terapiamuodoille sopivaa vaikuttavuuden mittaria on haastavaa löytää. Arvioimme mittareiden käyttöä aina palvelumuotoilussa, emmekä ole toistaiseksi löytäneet vaikuttavuuden mittaria, jonka käyttöä voitaisiin vaatia kaikissa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiamuodoissa.
Palvelukuvaus edellyttää joka tapauksessa ”asiakkaan toimintakyvyn arviointia terapian aikana tarkoituksenmukaisesti ja riittävän laaja-alaisesti käyttötarkoitukseen sopivilla, pätevillä ja luotettavilla mittareilla (esim. TOIMIA-tietokantamittarit)”. Tavoitteen asettamisen menetelmänä täytyy käyttää GAS-menetelmää.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Voisiko Kela tehdä niin sanottuja laatukoreja, joissa esimerkiksi toimitiloista voi saada hinta-laatusuhdetta nostavia pisteitä?"
Laatupisteytys poistuu, ja laatu kuvataan jatkossa kokonaisuudessaan palvelukuvauksessa. Sopimus ja hinnoittelu ovat palveluntuottajakohtaisia.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Mitä tarkoitetaan sillä, että tiloja ei pisteytetä? Onko kilpailutukseen edelleen mahdollista osallistua, vaikka ei olisi toimitiloja?" ja "Toimitiloihin liittyy aina taloudellisia investointeja ja runsaasti kuluja, jotka vaikuttavat tarjottavaan hintaan. Miten varmistetaan, että myös toimitilallisia palveluntuottajia valitaan riittävästi? Olisiko toimitilalliset ja toimitilattomat kilpailutukset syytä erottaa? Esimerkiksi SI-terapia on aina vastaanotolla tapahtuvaa terapiaa."
Tilavaatimukset kuvataan palvelukuvauksessa, eikä tiloista saa pisteitä hankinnassa. Palvelukuvauksessa määritellään edelleen sekä toimitilallinen että toimitilaton palveluntuottaja.
Hankimme terapiat koko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmälle (alle 65-vuotiaat).
Uusi kilometrikorvausmalli
Kilometrikorvauksessa on huomioitu auton käyttökulujen lisäksi ammattihenkilön työaikaa. Työaikaa korvaa osittain myös 20 %:n korotus terapiakäynnin hintaan, kun terapia toteutuu asiakkaan arkiympäristössä.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Miten matkat laskutetaan, jos käyttää julkisia?"
Ainakin niissä kuntoutuspalveluissamme, joissa kilometrikorvaus on tällä hetkellä käytössä, kilometrit laskutetaan laskennallisen henkilöautolla kuljettavan matkan mukaan. Näin toimitaan, vaikka palveluntuottaja liikkuisi julkisilla kulkuvälineillä. Kilometrikorvaus on samansuuruinen riippumatta siitä, millä kulkuvälineellä terapeutti matkustaa.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Miten Kela aikoo varmistaa, että myös harvaan asutuille alueille saadaan palveluja, jos uusi korvausmalli ei enää korvaa ajankäyttöä entiseen tapaan eikä houkuttele pidempiin matkoihin?"
Tällä hetkellä voimassa olevan palvelukuvauksen mukaan ”Kela korottaa perushintaa 100 %:lla, jos edestakainen matka on yli 70 kilometriä. Kotikäyntikorotuksen lisäksi palveluntuottajalle maksetaan erillinen matkakorvaus yli 100 kilometriä ylittävän yhdensuuntaisen, yhdestä terapiakerrasta aiheutuvan kotikäyntimatkan osalta. Erillinen matkakorvaus korvataan Verohallinnon voimassa olevien kilometrikorvausten mukaisesti.”
Esimerkki palvelukuvauksesta: ”Kun palveluntuottaja lähtee Oulun toimipisteestään toteuttamaan terapiaa Kajaanissa, aiheutuu palveluntuottajalle 180 kilometrin yhdensuuntainen matka, josta Kela korvaa terapiakäynnin kotikäyntikorotuksella ja tämän lisäksi palveluntuottajalle 80 kilometrin osalta erillisen matkakorvauksen eli 80 km x 0,57 euroa (Verohallinnon kilometrikorvaus vuonna 2024).”
Tällä hetkellä palveluntuottajalle korvataan sama summa 71 kilometrin edestakaisesta matkasta ja 200 kilometrin edestakaisesta matkasta. Uudessa mallissa palveluntuottaja saa korvauksen jokaisesta matkustamastaan kilometristä ja kilometrikorvauksessa on huomioitu kulkuvälineen käyttökulujen lisäksi palveluntuottajan matkaan käyttämää työaikaa. Pyrimme varmistamaan, että palveluja olisi saatavilla kaikkialla Suomessa.
Kelan johto on päättänyt, että terapioissa otetaan käyttöön uusi kilometrikorvaus. Järjestimme aiheesta keskustelutilaisuuden terapiajärjestöille ja -liitoille 22.10.2024. Voit tutustua tilaisuudessa esitettyyn materiaaliin osiossa Tulevien terapiahankintojen valmistelu.
Ajatuksena on ollut, että nykyiseen käytäntöön ei tehtäisi muutosta. Jos asiakkaita on samalla kertaa useita samassa paikassa, nykyisen käytännön mukaan kotikäyntilisä maksetaan ensimmäisestä asiakkaasta.
Ryhmäterapioiden päättyminen nykyisenmallisina
Ryhmäkäyntien mahdollistaminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että käyntimääriä lisätään. Hoitava taho arvioi kuntoutuksen tarpeen, tavoitteet ja suositeltavat käyntimäärät.
Ryhmäterapiat palveluna päättyvät 31.12.2025.
Kelan hankkimaa ryhmäterapiaa on käytetty vähän, mutta näemme ryhmämuotoisen kuntoutuksen edelleen tarpeellisena. Tämän vuoksi tarjoamme jatkossa ryhmämuotoista kuntoutusta joustavammin vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa ryhmäkäynteinä.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Onko jatkossa mahdollista, että kaksi palveluntuottajaa vetää yhdessä ryhmää, johon he kokoavat asiakkaat omista, päätöksen saaneista asiakkaistaan (esimerkiksi kaksi neuropsykologia vetäisi ryhmän omille asiakkailleen)?"
Palveluntuottaja voi järjestää ryhmäkäyntejä omille asiakkailleen. Kaksi ryhmäkäyntiä voidaan toteuttaa samaan aikaan samassa paikassa, mutta kyseessä on kaksi erillistä ryhmäkäyntiä. Kumpikin terapeutti vastaa omien asiakkaidensa ryhmäkäyntien suunnittelusta ja toteutuksesta.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Tuleeko ryhmäterapiasta rakenteellinen mahdollisuus kaikkiin sopimuksiin (vrt. verkostokäynnit), vai pitääkö sen määrä ja tavoitteet perustella erikseen kuntoutussuosituksessa?"
Ryhmäkäyntejä on tulevaisuudessa mahdollista järjestää kaikissa muissa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa paitsi allasterapiassa, perheterapiassa ja ratsastusterapiassa. Ryhmäkäyntejä voi järjestää myös psykoterapiassa, jos psykoterapeutilla on yksilöpsykoterapeutin pätevyyden lisäksi ryhmäpsykoterapeutin pätevyys. Ryhmäkäynnit vähentävät myönnettyjä terapiakertoja. Ryhmäkäyntejä ei tarvitse suositella erikseen kuntoutussuunnitelmassa.
Kyllä, myös ryhmäpsykoterapia päättyy nykyisenmallisena.
Kyllä, psykoterapeutilla täytyy olla yksilöpsykoterapeutin pätevyyden lisäksi ryhmäpsykoterapeutin pätevyys, jotta hän voi jatkossa järjestää ryhmäkäyntejä.
Tällä hetkellä Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian ryhmäterapiaa järjestää 14 psykoterapeuttia. Näistä psykoterapeuteista 6:lla ei ole yksilöterapeutin pätevyyttä ja 3 psykoterapeutin pätevyydestä meillä ei ole tietoa.
Muut kysymykset ja vastaukset
Uudistukset astuvat voimaan nykyisten yksilöterapioiden sopimuskausien jälkeen (mukaan lukien mahdolliset optiovuodet). Olemme tiedottaneet vuoden 2025 optioiden käytöstä palveluntuottajille 30.4.2024. Vuoden 2026 optioiden käytöstä tiedotamme viimeistään 31.5.2025.
Kelassa ei ole enää vakuutuspiirejä, vaan työtä tehdään valtakunnallisesti. Valmistelemme parhaillaan hankinta-alueita.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Onko tarkoitus lisätä palveluntuottajien määrää? Onko mahdollista, että pitkään jatkaneet yrittäjät tippuvat pois? On pelko, että uusilla yrittäjillä on vaikeuksia hinnan määrittämisessä ja siksi he alihinnoittelevat itsensä. Toivotaan, että palveluntuottajia voitaisiin valita reilumpi määrä, jotta asiakkailla olisi aidosti mahdollisuus valita palveluntuottajansa." ja "Hankkiiko Kela vakuutuspiireittäin sen määrän terapiapalveluiden tuottajia kuin asiakkaita oletetaan olevan?"
Arvioimme palveluntuottajien ja asiakaspaikkojen määrän sen perusteella, mikä Kelan tilastojen mukaan on tarpeellista ja riittävää. Tavoitteena on vastata palvelutarpeeseen kattavasti alueittain. Vakuutuspiirit lakkautettiin vuoden 2023 lopussa, ja nykyisin työtä tehdään valtakunnallisesti.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Ovatko terapian tuottamisen kuntarajat jatkossakin tiukat? Tämä rajoittaa esimerkiksi ratsastusterapian tuottamista." ja "Kuinka suuria alueita Kela pyrkii kilpailuttamaan? Nykyiset Kelan palvelualueet ovat liian suuria kilpailutusalueiksi." ja "Miten Kela huomioi palvelun sijainnin suhteessa kunnan kokoon, jos hankinta perustuu vain hinnoitteluun ja halvin terapeutti saa sopimuksen?"
Valmistelemme parhaillaan hankintaa. Tässä vaiheessa prosessia emme valitettavasti voi vastata tähän kysymykseen.
Valmistelemme parhaillaan hankintaa. Tässä vaiheessa prosessia emme valitettavasti voi vastata tähän kysymykseen.
Kyllä, seuraamme asiakasmääriä ja palvelujen saatavuutta.
Kyllä, olemme tehneet vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapia-asiakkaille kyselyn kesällä 2024.
Hankimme terapiat koko vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasryhmälle (alle 65-vuotiaat). Lasten ja nuorten terapioiden erityispiirteet on huomioitu palvelukuvauksessa esimerkiksi mahdollistamalla verkosto- ja ohjauskäynnit.
Tässä vaiheessa prosessia emme valitettavasti voi vastata tähän kysymykseen.
Kuvaamme asiakkaan valinnanvapauden palvelukuvauksessa.
Seuraamme terapiapalveluiden hintatasoa keräämällä hintatietoja muun muassa Kelan kilpailutuksista.
Samaa aihetta koskevia muita kysymyksiä: "Onko alihankintaa tarkoitus rajoittaa sen mukaan, millaiset henkilöstöresurssit erisuuruisilla palveluntuottajilla on?"
Olemme selvittäneet palveluntuottajilta alihankinnan käyttämistä syksyllä 2024 tehdyllä kyselyllä. Valmistelemme parhaillaan hankintaa ja sopimuskirjauksia.
Käymme vuoropuhelua ensisijaisesti terapiajärjestöjen ja -liittojen kanssa, koska palveluntuottajia on paljon. Voit tutustua palveluntuottajille järjestettäviin yhteistyötilaisuuksiin osiossa Tapahtumat ja koulutukset.
Olemme käyneet asiasta aikaisemmin keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja yläikärajan nostaminen vaatii lainmuutoksen.
Lue lisää