Uusimmat kehittämistoiminnan julkaisut

Kela julkaisee kuntoutusta koskevia selvityksiä, katsauksia ja kuntoutuksen kehittämishankkeissa tuotettuja raportteja. Lue myös aikaisemmat julkaisut.

Kuntoutuspsykoterapian toteutuminen. Selvitys (Helda). Selinheimo, Sanna & Järnefelt, Heli & Gluschkoff, Kia.
Tässä selvityksessä tarkastellaan kuntoutuspsykoterapian nykytilaa ja sen kehittämistarpeita sekä tarkastellaan psykoterapian asemaa julkisessa terveydenhuollossa muutamissa Pohjois- ja Keski-Euroopan maissa. Kuntoutuspsykoterapialla on myönteisiä vaikutuksia asiakkaan työ- ja opiskelukykyyn, mikä puoltaa sen asemaa osana palvelujärjestelmää. Selvityksessä tunnistetaan useita kehittämiskohteita kuntoutuspsykoterapiaan ohjautumisen, toteutumisen ja seurannan osalta, sekä korostetaan tarpeita yhdenvertaisuuden edistämiseksi eri väestöryhmien välillä. Selvitys on osa Kelan Kuntoutuspsykoterapian kehittämisprojektia.
| Kuntoutusta kehittämässä 40/2024 |

”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”. Selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta (Helda). Tuomisto, Sonja & Miettinen, Sari & Laatu, Markku & Länsman, Sunná.
Selvityksessä tarkastellaan saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilaa. Selvitys käynnistettiin Kelan ja Saamelaiskäräjien yhteistyöneuvottelujen myötä saamenkielisten asiakkaiden kuntoutuksen kehittämisen taustaksi. Selvitys toteutettiin monimenetelmäisesti ja moninäkökulmaisesti. Selvitys on osa Kelan Kuntoutusta saamenkielisille -projektia.
| Työpapereita 194/2024 |

Yhdistelmämallisten diabeteskurssien toteutuksessa on mahdollisuuksia ja haasteita (Helda). Kilkki, Mia & Partanen, Tuija & Heinijoki, Hennariikka & Karhula, Maarit.
Tutkimus tuottaa tietoa Kelan yhdistelmämallisten diabeteskurssien toteutumisesta asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta. Asiakkaat olivat kokonaisuudessaan erittäin tyytyväisiä yhdistelmämallisiin diabeteskursseihin ja kokivat, että kuntoutus oli vastannut heidän tarpeisiinsa. Tulosten perusteella vaikutti siltä, että vertaistuki ei toteutunut parhaalla mahdollisella tavalla näiden uudistettujen sopeutumisvalmennuskurssien kokonaisuudessa. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 189/2024 |

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi. Vuonna 2020 kuntoutuksen päättäneiden työ- ja elämäntilanne rekisterien valossa (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kuntoutuksen hyödyn arviointi perustuu Kelan toteuttamaan säännönmukaiseen tiedonkeruuseen asiakkailta, palveluntuottajilta ja rekistereistä. Tässä raportissa tarkastellaan vuonna 2020 kuntoutuksensa päättäneiden työ- ja elämäntilannetta rekisteritietojen valossa. Tarkastelussa oli mukana yhdeksän kuntoutuspalveluryhmää. Ensimmäistä kertaa arvioinnissa oli mukana vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillisen yksilökuntoutuksen asiakkaita. Koko aineistossa työssä ja opiskelemassa oli vuosi kuntoutuksen jälkeen 62 % ja kaksi vuotta kuntoutuksen jälkeen 64 % asiakkaista.
| Kuntoutusta kehittämässä 39/2024 |

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2021 (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat kuntoutuksesta saavat. Tästä raportista ilmenee, että asiakkaiden työ- ja opiskelukyky ja elämänlaatu kohentuivat ja masennusoireet vähenivät vuonna 2021 kuntoutuksensa päättäneillä. Edellisiin vuosiin verrattuna, hyödyt kasvoivat etenkin NUOTTI-valmennukseen ja omaishoitajien kuntoutukseen osallistuneilla ja vähenivät mielenterveyskursseille osallistuneilla.
| Kuntoutusta kehittämässä 38/2023 |

Kuntoutuksen rekisteröitymismenettelyn ja palveluntuottajahaun toimivuus (Helda). Ukkola, Ismo & Karhula, Maarit & Seppänen-Järvelä, Riitta & Heinijoki, Hennariikka.
Tutkimuksessa tarkastellaan rekisteröitymismenettelyn ja uuden palveluntuottajahaun toimivuutta. Rekisteröitymismenettelyä pilotoitiin kokeilussa, joka järjestettiin vuosina 2021–2022. Mukana oli kaksi Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelua: Oma väylä -kuntoutus ja aikuisten sydänkuntoutuskurssi. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 186/2023 |

Kelan sydänkuntoutus - vakiintunutta ja toimivaa: kuntoutuskurssien toteutuminen rekisteröitymismenettelyssä (Helda). Seppänen-Järvelä, Riitta & Karhula, Maarit & Saukkonen, Sari & Ukkola, Ismo & Heinijoki, Hennariikka.
Tutkimuksessa selvitetään Kelan sydänkuntoutuskurssien toteuttamiseen ja toimivuuteen liittyviä tekijöitä ja vaiheita asiakkaiden ja kuntoutusta toteuttavien ammattilaisten näkökulmista. Tulosten perusteella sydänkuntoutuksen ryhmämuotoisuus ja vertaistuki olivat asiakkaan kuntoutumisen näkökulmasta kriittisiä menestystekijöitä, jotka olivat ennen kaikkea kuntoutumista mahdollistavia ja edistäviä tekijöitä. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 185/2023 |

Kelan Oma väylä -kuntoutuksen ytimessä konkreettiset askeleet tulevaisuuteen: tuloksia kuntoutuksen toteutumisesta ja toimivuudesta (Helda). Heinijoki, Hennariikka & Karhula, Maarit & Seppänen-Järvelä, Riitta & Ukkola, Ismo.
Tutkimuksessa selvitetään Kelan Oma väylä -kuntoutuksen toteuttamiseen ja toimivuuteen liittyviä tekijöitä ja vaiheita asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmista. Oma väylä -kuntoutus näyttäytyy asiakasryhmälle sopivana ja tarpeellisena kuntoutusmuotona. Sen vahvuuksiksi tunnistettiin kokonaisvaltaisuus ja yksilöllisyys, joka todentui erityisesti luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa omaohjaajan kanssa. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 184/2023 |

Nuorten toimintakyvyn arviointi ja päätöksenteon vaatima harkinta Kelan NUOTTI-valmennuksessa: tutkimus diagnoosittoman ja suullisen hakemisen toteutumisesta ratkaisutyössä (Helda). Ukkola, Ismo & Järvelä-Seppänen, Riitta.
Tutkimuksessa kartoitetaan, miten diagnoositon ja suullinen hakeminen toteutuu Kelan ratkaisutyössä: minkälaista merkitystä sillä on palveluun ohjautumiselle, miten nuoren toimintakyky arvioidaan Kelassa ja minkälaista harkintaa päätöksenteko vaatii etuuskäsittelijöiltä. Diagnoosittomaan palveluun ohjataan suhteellisen paljon nuoria terveydenhoidosta ja sosiaalihuollosta resurssivajeen vuoksi. Näiden nuorten toimintakyky on heikentynyt merkittävästi, ja he tarvitsevat NUOTTI-valmennusta intensiivisempää tukea. Toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi edellyttää etuuskäsittelijöiltä harkintaa, jossa painotetaan palvelun yksilöllistä hyötyä ja tarkoituksenmukaisuutta. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 164/2023 |

Vuorovaikutus NUOTTI-valmennuksen suullisen hakuprosessin haastattelussa. VUORONUOTTI-projektin loppuraportti (Helda). Tiitinen, Sanni & Ritvos, Emmi.
Tutkimus tuottaa käytäntöön sovellettavaa tietoa vuorovaikutuskäytännöistä, jotka tukevat hakijan toimintakyvyn tarkoituksenmukaista arviointia NUOTTI-valmennusta edeltävässä arviointihaastattelussa.Tulosten pohjalta esitetään, että lomakevetoisella haastattelemisella voidaan tehdä läpinäkyväksi haastattelun kulku ja mahdollistaa nopeat siirtymät aihealueesta toiseen. Toisaalta lomakevetoisuus voi hämärtää arvioinnin läpinäkyvyyttä ja rajoittaa haastattelun yksilöllisyyttä. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 163/2023 |

Teknik vid distansrehabilitering som ordnas av FPA (Helda). Johanna Rouvinen & Salli Alanko (red.).
Handbok om teknik vid distansrehabilitering som riktar sig till producenter av rehabiliteringstjänster. Den innehåller anvisningar om användningen av den teknik som behövs vid distansrehabilitering och tips för valet av en applikation eller plattform. I handboken lyfts frågor om datasäkerhet, dataskydd, integritetsskydd och tillgänglighet fram. Handboken har utarbetats som en del av FPA:s projekt TULES kuntoon.
| Rehabilitering i dag 4/2023 |

Teknologia Kelan järjestämässä etäkuntoutuksessa (Helda). Johanna Rouvinen & Salli Alanko (toim.).
Opas sisältää ohjeita etäkuntoutuksessa tarvittavan teknologian käyttöön ja vinkkejä etäkuntoutuksessa käytettävän sovelluksen tai alustan valintaan. Oppaassa nostetaan esille myös huomioita etäkuntoutuksen tietoturvasta, tietosuojasta, yksityisyyden suojasta ja saavutettavuudesta. Opas laadittiin osana Kelan TULES kuntoon -projektia.
| Kuntoutus nyt 3/2023 |

Lasten ja perheiden arjen tukeminen. Ammattilaisten kokemuksia Kelan neuropsykiatrisen LAKU-perhekuntoutuksen toimivuudesta (Helda). Lautamo, Tiina & Vesterinen, Annastiina & Kippola-Pääkkönen, Anu.
Raportissa kerrotaan arviointitutkimuksesta, joka kohdistuu Kelan harkinnanvaraiseen LAKU-perhekuntoutukseen. LAKU-perhekuntoutus on tarkoitettu lapsille tai nuorille, joilla on diagnosoitu kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö, ja heidän perheilleen. LAKU-perhekuntoutus koettiin hyvänä muita palveluita täydentävänä tai jopa korvaavana palveluna. Etuna pidettiin koko perheen mukaan ottamista ja kuntoutuksen pitkää kestoa. Ammattilaisten väliseen yhteistoimintaan tarvitaan yhteisiä toimintamalleja ja resurssien uudenlaista kohdistamista. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta.
| Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 29/2023 |

Omaishoitajien kuntoutuskurssit Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa. Kuvaus tutkimusprosessista (Helda). Nuojua, Johanna & Partanen, Tuija & Kilkki, Mia & Heinijoki, Hennariikka & Karinkanta, Saija.
Kela tutki Omaishoitajien kuntoutuskurssin uudenlaista toteutusta, toimeenpanoa ja vaikuttavuutta Etäkuntoutuksen toimivuus ja vaikuttavuus -tutkimuksessa. Kelan järjestämässä omaishoitajien kuntoutuksessa otettiin vuonna 2021 käyttöön ensimmäiset kasvokkaista ja etäkuntoutusta yhdistävät kuntoutuskurssit. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta ja Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuutta.
| Työpapereita 183/2023 |

Kategoriat kuntoutumisen selontekoina: käytäntötutkimus Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kelan kuntoutuspalvelujen yhdyspinnoilla -hankkeesta (Helda). Hänninen, Vesa & Pekkarinen, Anna.
​​​Tutkimusraportissa kerrotaan käytäntötutkimuksen tuloksista. Tutkimuksen mukaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden kuntoutuspalvelujen saavutettavuuteen liittyy moniulotteisia esteitä. Liikkuvan sosiaalisen kuntoutuksen työmuodon ydinelementeiksi rakentuivat haastateltavien kertomuksissa muun muassa pysyvyys, kiireettömyys, sitoutuminen asiakkaisiin ja sosiaalinen asianajo. Tutkimus tehtiin osana Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Kelan kuntoutuspalvelujen yhdyspinnoilla -hanketta.
| Kuntoutusta kehittämässä 37/2023 |

NUOTTI-valmennuksella kouluun ja työhön: monimenetelmällinen tutkimus NUOTTI-valmennukseen ohjautumisesta ja valmennuksen toteutumisesta ja vaikutuksista (Helda). Koivisto, Jaana-Maija & Välimaa, Outi & Hakala, Paula & Koskinen, Raija & Naakka, Hanna.
Tutkimuksessa  kuvataan ja selvitetään NUOTTI-valmennuksen toteutumista asiakkaan, kuntoutuksen palveluntuottajan ja kuntoutukseen ohjaavan tahon näkökulmista. NUOTTI-valmennus oli vahvistanut nuoren voimavaroja, käsityksiä omista vahvuuksista ja itsetuntemusta. Nuoret olivat saaneet valmiuksia muun muassa ongelmien ratkaisemiseen, ongelmallisten tilanteiden käsittelyyn ja itsenäiseen elämään. Osa nuorista pääsi opintojen pariin, työhön tai kuntouttavaan työtoimintaan. Tutkimus on osa Kelan Muutos II -hanketta.
| Työpapereita 181/2023 |

Kela työttömien työkyvyn tuen asiakasyhteistyöverkostossa. Tutkimus Kelan ja työkykyohjelman kokeiluhankkeiden monialaisesta työkyvyn tuen asiakasyhteistyöstä (Helda). Iso-Koivisto, Pekko & Miettinen, Sari.
Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan merkitystä osatyökykyisten työttömien monialaisessa työkyvyn tuen asiakasyhteistyössä. Tutkimuksen perusteella Kelan osallistuminen asiakasyhteistyöhön edistää oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen työkyvyn tuen palvelupolun muodostamista, nopeuttaa asiakkaan työkyvyn tuen prosessia, ehkäisee asiakkaiden ohjautumista epätarkoituksenmukaisiin palveluihin ja sujuvoittaa organisaatioiden työtä. Tutkimus tehtiin osana Kela sote-keskuksissa -projektia.
| Työpapereita 180/2023 |

Diabetesta sairastavan aikuisen moniammatillinen ryhmämuotoinen kuntoutus. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus (Helda). Mia Kilkki & Tuija Partanen.
Kirjallisuuskatsaukseen on koottu kansainvälistä tietoa diabetesta sairastavien nuorten ja aikuisten moniammatillisesta ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta. Katsauksessa selvitetään muun muassa miten kuntoutusta on toteutettu, millaisia tavoitteita kuntoutukselle on asetettu ja millaisia mahdolliset hyödyt ovat olleet. Moniammatillisella ryhmämuotoisella kuntoutuksella on havaittu myönteisiä vaikutuksia tyypin 2 diabetesta sairastavien aikuisten omahoitoon ja -kuntoutukseen, terveyteen, voimavaroihin, elämänlaatuun ja tietotasoon.
| Työpapereita 179/2023 |

Handbok för det praktiska genomförandet av distansrehabilitering (Helda). Stenberg, Johanna & Parkkila, Minna.
Handboken innehåller handgriplig information om utgångspunkterna för och genomförandet av såväl distansrehabilitering i realtid som distansrehabilitering som genomförs oberoende av tid och plats. Vidare behandlar handboken samarbetsrelationen och interaktionen vid distansrehabilitering samt ger tips för att hantera specialsituationer som kan uppstå i samband med distansrehabilitering. Handboken har utarbetats som en del av FPA:s projekt TULES kuntoon.
| Rehabilitering i dag 2/2023 |

Opas etäkuntoutuksen käytännön toteuttamiseen (Helda). Stenberg, Johanna & Parkkila, Minna.
Oppaassa on käytännönläheistä tietoa reaaliaikaisen sekä ajasta ja paikasta riippumattoman etäkuntoutuksen lähtökohdista ja toteuttamisesta. Lisäksi se sisältää tietoa yhteistyösuhteesta ja vuorovaikutuksesta etäkuntoutuksessa sekä vinkkejä etäkuntoutuksessa esiintyviin erityistilanteisiin. Opas laadittiin osana Kelan TULES kuntoon -projektia.
| Kuntoutus nyt 1/2023 |

55 Plus -valmennus ja siihen ohjautuminen. Kelan kehittämisprojektin kokemukset ja tutkimustulokset (Helda). Mervi Lepistö & Johanna Rouvinen, toim.
Julkaisussa kerrotaan 55 Plus -valmennuksen kokeilusta ja kehittämisestä sekä arviointitutkimuksen tuloksista. Kelassa kokeiltiin ja kehitettiin 55–64-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille valmennuksellista kuntoutuspalvelua ja siihen ohjautumista. Tutkimuksessa arvioitiin 55 Plus -valmennuksen ja siihen ohjautumisen toimivuutta sekä palvelun aikaista yhteistyötä työpaikoilla. 55 Plus -valmennus koettiin hyödylliseksi ja toimivaksi palveluksi.
| Kuntoutusta kehittämässä 36/2023 |

Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittäminen. Monimenetelmällinen tutkimus (Helda). Tuomisto, Sonja & Miettinen, Sari
Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen merkitys Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen kumppanuuden kehittämisellä ja uusien toimintamallien luomisella on asiakkaan kuntoutustarpeen tunnistamisessa, kuntoutukseen ohjaamisessa ja kuntoutuspolun sujuvuudessa. Tutkimuksesta saatua tietoa käytettiin Kela sairaalassa -projektin aikana kehittämistyön tukena. Kelan ja erikoissairaanhoidon välisen tiedonkulun paraneminen nopeutti kokonaisuudessaan asiakkaiden prosesseja. Myös projektissa kokeiltu asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonvaihto koettiin erittäin hyödylliseksi.
| Työpapereita 177/2023 |

Kuntoutusta rakentamassa. Toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilun arviointitutkimus (Helda). Korkeamäki, Johanna & Hautamäki, Lotta & Peltonen, Kati & Puumalainen, Jouni & Hotti, Joona & Poutiainen, Erja. ​​​​​
Raportissa tarkastellaan Kelan toiminnallisten häiriöiden kuntoutuskokeilua ja lisätään tietoa kehitysvaiheessa olevasta kuntoutusmallista sekä siihen liittyvistä kokemuksista. Tuloksissa korostuu asiakkaiden oireiden keston ja vaikeusasteen heterogeenisyys. Asiakkaiden kokema elämänlaatu ja toimintakyky fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella ulottuvuudella kohenivat, mutta kuntoutuksen jälkeen toimintakyky koettiin kuitenkin rajoittuneeksi. Kohderyhmälle suunnattu kuntoutus koettiin tarpeelliseksi, mutta sen toteutuksessa nähtiin kehittämisen varaa.
| Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 28/2023 |

Alueellisen yhdenvertaisuuden tukeminen Kelan kuntoutukseen ohjautumisessa. Tutkimuksesta ratkaisuehdotuksia (Helda). Miettinen, Sari & Pulkki, Jutta & Ukkola, Ismo & Paavonen, Anna-Marie & Rinne, Hanna & Heino, Pekka & Poikkeus, Leena.
Kuntoutuksen alue-erot -hankkeessa tutkittiin asiakkaiden ohjautumista ja osallistumista Kelan kuntoutukseen sekä sitä, millaisia alueiden välisiä eroja ja erojen syitä on tunnistettavissa. Tässä julkaisussa kuvataan tutkimuksen tuloksiin perustuvia ratkaisuehdotuksia Kelan kuntoutuksen alueellisesti yhdenvertaisen saatavuuden edistämiseksi.
| Erillisjulkaisu |

Kelan kuntoutuksen hyödyn arviointi 2020 (Helda). Karinkanta, Saija & Reiterä, Tuomas.
Kela tarkastelee säännöllisesti, millaisia hyötyjä asiakkaat kuntoutuksesta saavat. Tässä raportissa kerrotaan, että kuntoutusasiakkaiden työ- ja opiskelukyky, elämänlaatu ja mieliala kohentuivat kuntoutuksen aikana. Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta näyttäisivät kärsineen ainakin mielenterveyskursseille ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat.
| Kuntoutusta kehittämässä 35/2023 |

Arviointitutkimus ammatillisen KIILA-kuntoutuksen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Loppuraportti (Helda). Mika Ala-Kauhaluoma & Piia Pietilä & Jouni Puumalainen & Tuuli Vilhunen.
Tutkimuksessa selvitettiin, miten ammatillisen KIILA-kuntoutuksen toimintamalli on toiminut ja mitä kehitettävää siinä voisi olla. KIILA-kuntoutus nähdään kokonaisuudessaan tarpeellisena ja toimivana ammatillisen kuntoutuksen muotona työelämässä oleville. Yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden kesken pitäisi edelleen panostaa. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hanketta.
| Työpapereita 175/2023 |