Joka kymmenes suomalainen esiteinipoika käyttää ADHD-lääkkeitä – loppuvuodesta syntyneistä yli viidenneksellä lääkitys Itä-Suomessa
Jo joka kymmenes 10–12-vuotias poika käyttää ADHD-lääkkeitä. Alueelliset erot ovat merkittäviä, ja Itä-Suomessa käytön yleisyys lähestyy jo viidennestä ikäryhmän pojista. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot lääkkeiden käytössä ovat selkeitä eri puolilla maata.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n lääkkeitä käyttävät Suomessa yleisimmin 10–12-vuotiaat pojat. Lasten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
– Pojilla ADHD:n diagnosointi ja ADHD-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään, kertoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
ADHD-lääkkeitä käytti jo useampi kuin joka kymmenes kaikista Suomen 10–12-vuotiaista pojista vuonna 2023. Osuus on lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna.
Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että ADHD:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.
Alueelliset erot poikien ADHD-lääkkeiden käytössä huomattavia
Useimmilla hyvinvointialueilla yli 10 prosenttia 10–12-vuotiaista pojista käyttää ADHD-lääkkeitä. Käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja Lapissa, jossa liikutaan yli 15 prosentin lukemissa. Itä-Suomessa lähestytään jo 20 prosenttia.
– Itä-Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa, sanoo Vuori.
Loppuvuodesta syntyneet pojat muita useammin ADHD-lääkityksellä
Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maailmalla ja Suomessakin loppuvuodesta syntyneet pojat saavat ADHD-diagnoosin ja käyttävät ADHD-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet.
ADHD-lääkkeitä käytti 10–12-vuotiaiden poikien ikäryhmässä vuonna 2023 tammi–huhtikuussa syntyneistä 10,3 prosenttia, touko–elokuussa syntyneistä 11,6 prosenttia ja syys–joulukuussa syntyneistä 13,5 prosenttia. Loppuvuodesta syntyneillä osuus on siis vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.
– Syntymäkuukauden yhteys ADHD-lääkkeiden käyttöön ei näytä heikentyneen ainakaan alakouluikäisillä pojilla. Kuvailimme ilmiötä nyt ensimmäistä kertaa alustavasti alue-erojen näkökulmasta. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot ADHD-lääkkeiden käytössä näkyvät eri puolilla maata, sanoo Vuori.
Yleistymisen taustalla useita tekijöitä
Itä-Suomessa loppuvuodesta syntyneistä 10–12-vuotiaista pojista jo yli 20 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä. Monilla muillakin alueilla käyttö on tässä ikäryhmässä huomattavan yleistä.
Poikien ADHD-lääkkeiden käytön kohdalla puhutaan jo luvuista, jotka ylittävät Suomessa monin paikoin selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä.
– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein ADHD-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten ADHD-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata, pohtii Vuori.
Tutkijat arvioivat, että ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkehoidon yleistyminen ovat monien tekijöiden summa. Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä ja esimerkiksi ADHD:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet. Vuodesta 2017 alkaen Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten ADHD:n diagnosointi ja hoito tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Asiantuntijat ovat pohtineet myös lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneiden muutosten, digitalisaation ja älypuhelinten yleistymistä ilmiön taustalla.
– Toisaalta tyttöjen ADHD on oma tärkeä aiheensa, jota on syytä tarkastella erikseen. ADHD-lääkkeiden käyttö on selkeästi yleistynyt myös tytöillä viime vuosina, toteaa Vuori.
Lisätietoa
Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa (tietotarjotin.fi).
Korjaus 28.5.2024: Tekstissä sanottiin alun perin, että Käypä hoito -suositus olisi vuodesta 2019 ohjannut lasten ADHD:n diagnosointia ja hoitoa perusterveydenhuoltoon. Kyseienen suositus on peräisin vuoden 2017 Käypä hoito -suosituksesta.