Joka kymmenes suomalainen esiteinipoika käyttää ADHD-lääkkeitä – loppuvuodesta syntyneistä yli viidenneksellä lääkitys Itä-Suomessa | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Joka kymmenes suomalainen esiteinipoika käyttää ADHD-lääkkeitä – loppuvuodesta syntyneistä yli viidenneksellä lääkitys Itä-Suomessa

Julkaistu 22.5.2024

Jo joka kymmenes 10–12-vuotias poika käyttää ADHD-lääkkeitä. Alueelliset erot ovat merkittäviä, ja Itä-Suomessa käytön yleisyys lähestyy jo viidennestä ikäryhmän pojista. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot lääkkeiden käytössä ovat selkeitä eri puolilla maata.

Kuvio: ADHD-lääkeostoista korvauksia saaneiden 10–12-vuotiaiden poikien määrä vuosina 2015–2023. Kuvasta näkee, että 10–12-vuotiaiden poikien ADHD-lääkkeiden käyttö lähes kolminkertaistui kahdeksassa vuodessa. Vuonna 2023 korvausten saajia oli ikäryhmässä noin 11 400.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n lääkkeitä käyttävät Suomessa yleisimmin 10–12-vuotiaat pojat. Lasten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.

– Pojilla ADHD:n diagnosointi ja ADHD-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään, kertoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori.

ADHD-lääkkeitä käytti jo useampi kuin joka kymmenes kaikista Suomen 10–12-vuotiaista pojista vuonna 2023. Osuus on lähes kolminkertainen vuoteen 2015 verrattuna.

Epidemiologisten tutkimusten perusteella on arvioitu, että ADHD:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.

Alueelliset erot poikien ADHD-lääkkeiden käytössä huomattavia

Useimmilla hyvinvointialueilla yli 10 prosenttia 10–12-vuotiaista pojista käyttää ADHD-lääkkeitä. Käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja Lapissa, jossa liikutaan yli 15 prosentin lukemissa. Itä-Suomessa lähestytään jo 20 prosenttia.

– Itä-Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö on näillä esiteinipojilla niin yleistä, että yhtä suuria esiintyvyyslukuja ei juurikaan ole tiedossamme muualla kuin Islannissa, sanoo Vuori.

ADHD-lääkeostoista korvauksia saaneiden 10–12-vuotiaiden poikien osuus saman ikäisestä väestöstä hyvinvointialueittain vuonna 2023. Kuvasta näkee, että poikien ADHD-lääkkeiden käyttö on yleisintä Itä-Suomessa ja Lapissa. Itä-Suomessa yleisyys lähestyy jo kahtakymmentä prosenttia. Suurimmalla osalla hyvinvointialueista osuus on yli 10 prosenttia.

Loppuvuodesta syntyneet pojat muita useammin ADHD-lääkityksellä

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että maailmalla ja Suomessakin loppuvuodesta syntyneet pojat saavat ADHD-diagnoosin ja käyttävät ADHD-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet.

ADHD-lääkkeitä käytti 10–12-vuotiaiden poikien ikäryhmässä vuonna 2023 tammi–huhtikuussa syntyneistä 10,3 prosenttia, touko–elokuussa syntyneistä 11,6 prosenttia ja syys–joulukuussa syntyneistä 13,5 prosenttia. Loppuvuodesta syntyneillä osuus on siis vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.

– Syntymäkuukauden yhteys ADHD-lääkkeiden käyttöön ei näytä heikentyneen ainakaan alakouluikäisillä pojilla. Kuvailimme ilmiötä nyt ensimmäistä kertaa alustavasti alue-erojen näkökulmasta. Alkuvuodesta ja loppuvuodesta syntyneiden poikien väliset erot ADHD-lääkkeiden käytössä näkyvät eri puolilla maata, sanoo Vuori.

Kuvio: ADHD-lääkeostoista kovauksia saaneiden 10–12-vuotiaiden poikien osuus saman ikäisestä väestöstä syntymäkuukauden mukaan luokiteltuna koko maassa sekä eräillä hyvinvointialueilla vuonna 2023. Kuvasta näkee, että loppuvuodesta syntyneet pojat käyttävät ADHD-lääkkeitä yleisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet. Itä-Suomessa loppuvuodesta syntyneiden kohdalla ollaan jo yli kahdessakymmenessä prosentissa.

Yleistymisen taustalla useita tekijöitä

Itä-Suomessa loppuvuodesta syntyneistä 10–12-vuotiaista pojista jo yli 20 prosenttia käytti ADHD-lääkkeitä. Monilla muillakin alueilla käyttö on tässä ikäryhmässä huomattavan yleistä.

Poikien ADHD-lääkkeiden käytön kohdalla puhutaan jo luvuista, jotka ylittävät Suomessa monin paikoin selvästi tutkimuksissa esillä olleet arviot ADHD:n esiintyvyydestä. 

– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein ADHD-lääkkeistä. Mielestäni olisi erittäin tärkeää muodostaa tarkempi kokonaiskuva lasten ADHD-oireiden hoidon toteutumisesta eri puolilla maata, pohtii Vuori.

Tutkijat arvioivat, että ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkehoidon yleistyminen ovat monien tekijöiden summa. Taustalla on muutoksia kliinisissä käytännöissä ja esimerkiksi ADHD:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet. Vuodesta 2017 alkaen Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten ADHD:n diagnosointi ja hoito tehdään ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Asiantuntijat ovat pohtineet myös lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneiden muutosten, digitalisaation ja älypuhelinten yleistymistä ilmiön taustalla.

– Toisaalta tyttöjen ADHD on oma tärkeä aiheensa, jota on syytä tarkastella erikseen. ADHD-lääkkeiden käyttö on selkeästi yleistynyt myös tytöillä viime vuosina, toteaa Vuori.

Lisätietoa

Tutkijat ja asiantuntijat ovat kirjoittaneet aiheesta tarkemmin Kelan tutkimusblogissa (tietotarjotin.fi).

 

Korjaus 28.5.2024: Tekstissä sanottiin alun perin, että Käypä hoito -suositus olisi vuodesta 2019 ohjannut lasten ADHD:n diagnosointia ja hoitoa perusterveydenhuoltoon. Kyseienen suositus on peräisin vuoden 2017 Käypä hoito -suosituksesta.

Sivu päivitetty 28.5.2024