Puheenvuoro: Sääntelyviidakosta kohti kestävää digitalisaatiota
EU on tällä vaalikaudella määrätietoisesti kehittänyt dataan ja teknologiaan liittyvää sääntelyä. Tavoitteena on ollut luoda ihmiskeskeinen lähestymistapa digitalisaatioon. Käytännössä digitalisaation tuomiin haasteisiin on pureuduttu etenkin laatimalla kaikkia jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä.
Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on EU:n tekoälyasetus, jonka toivotaan toimivan maailmanlaajuisena standardina tekoälyn kestävälle ja eettiselle käytölle. Asetuksen voimaantulo ja toimeenpano ovat kuitenkin vasta edessä, ja sama tilanne on monella muullakin tämän kauden lainsäädäntöaloitteella.
Kansallisella ja EU-tasolla on jo ennestään ollut voimassa suuri määrä digitalisaatiota koskevaa sääntelyä, mutta kokonaisuuden keskinäisiä vaikutuksia ei kuitenkaan ole kattavasti selvitetty. Tuloksena on sääntelyviidakko, joka haastaa kaikki Euroopassa toimivat organisaatiot, myös julkisen sektorin toimijat.
Kela haluaa hyödyntää kaikkia digitalisaation tuomia mahdollisuuksia – edellyttää EU:lta selkeää lainsäädäntöä
Monimutkaisen sääntelykokonaisuuden vaikutuksia on vaikea hahmottaa, ja samalla Kelan on hallittava päällekkäisiä ja rinnakkaisia velvollisuuksia. Investoinnit, joita tiedon ja teknologian hyödyntäminen edellyttää, ovat yhä suurempia, ja sääntelyyn liittyvät riskit ovat yhä merkittävämmässä roolissa päätöksenteossa. Kun kehitämme toimintaa ja toteutamme järjestelmiä päätöksenteon tukemiseksi, meidän on myös varauduttava tulkintojen muuttumiseen ymmärryksen kasvaessa. Riskejä on vaikea hallita, jos emme ymmärrä niiden syntyä.
Digitaalisten palveluiden jatkuva kehittäminen on kuitenkin todella tärkeää myös Kelalle, jotta voimme jatkossakin palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Olennainen osa kokonaisuutta on tiedon hyödyntäminen asiakkaan hyväksi. Samalla pitää varmistaa tiedon turvallinen käsittely nyt ja tulevaisuudessa.
Koska Kelassa hyödynnetään digitalisaation tuottamia mahdollisuuksia etuuksien toimeenpanossa, on meidän myös ymmärrettävä digitalisaatiota koskevan sääntelyn kokonaisuus ja vaikutukset nykyisiin ja tuleviin järjestelmiimme. Tämä ei ole nykytilanteessa helppoa.
Terveystietojen pitää liikkua sujuvasti myös jatkossa
Alla mainitsemme pari EU-asetusta, joilla tulee olemaan Kelalle konkreettista merkitystä ja joiden toimeenpanoon myös Kelan on valmistauduttava.
Komissio on esittänyt EU:n yhteistä terveysdatan käyttöä ja hallinnointia (EHDS, European health data space). EHDS koskee sähköisten terveystietojen käyttöä myös rajat ylittävissä tilanteissa. Parhaassa tapauksessa EHDS antaa kansalaisille mahdollisuuden hallita paremmin omia terveystietojaan, ja se voi myös mahdollistaa sujuvamman tietojen käytön tutkimuksissa.
Terveystietojen sujuva liikkuminen on tärkeää myös terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta, koska päällekkäisyyksien välttäminen säästää kustannuksia ja aikaa. Keskustelu EHDS:n toimeenpanon yksityiskohdista on Suomessa vielä kesken, mutta asetus tulee joka tapauksessa vaikuttamaan Suomessa esimerkiksi Kanta-palveluihin. Suomi on ollut edelläkävijä sähköisten potilastietojen saatavuudessa muihin EU-maihin verrattuna. Harmonisointi muiden jäsenmaiden kanssa ei kuitenkaan välttämättä paranna olemassa olevia palveluita Suomen sisällä, vaan se voisi jopa tarkoittaa askelta taaksepäin. Toisaalta yhteistyön parantaminen muiden jäsenmaiden kanssa voi myös tuoda uusia mahdollisuuksia.
Eurooppalainen digitaalinen identiteetti ja digilompakko (eIDAS) tulevat myös vaikuttamaan sosiaaliturvan toimeenpanoon. Uusi digilompakko mahdollistaisi tunnistautumisen myös EU:n jäsenmaiden välillä. Asetuksen käytännön toteutus on vielä kesken, ja luotavien digilompakoiden suhdetta muihin käytössä ja tekeillä oleviin tietojenvaihtotapoihin selvitetään parhaillaan.
Tämän vaalikauden aikana on lisäksi neuvoteltu lukuisista muistakin digisäädöksistä. Lainsäädäntökokonaisuuden vaikutusten arviointi on ollut mahdotonta neuvottelujen ollessa kesken eri kokoonpanoissa.
Onnistunut digitalisaatio hyödyttää kaikkia – toimeenpanoon kiinnitettävä huomiota
Onnistunut digitalisaatio hyödyttää meitä kaikkia ja on hallinnollisesti kestävää, järkevää ja tehokasta. Jos sääntelyn tavoitteet jäävät paperille, odotettu hyöty jää kuitenkin saavuttamatta. Toimeenpanon onnistumista edistää selkeiden lainsäädäntökokonaisuuksien luominen sekä riittävien siirtymäaikojen, resurssien ja investointien varmistaminen. Nyt on aika keskittyä näiden edellytysten vaalimiseen ja toimivien ratkaisujen kehittämiseen jo tehdyn lainsäädännön osalta sen sijaan, että laadittaisiin uutta sääntelyä. On myös huomioitava uusien velvoitteiden vaikutukset eri maiden julkiseen hallintoon.
Kirjoittajat
Karolina Lång, juristi
Ari Vähä-Erkkilä, tietohallintopäällikkö