Puheenvuoro: Vastuu mielenterveydestä kuuluu meille kaikille
Mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi terveydenhuollon palvelutarpeen ja työkyvyttömyyden aiheuttajaksi Euroopassa. Lähes puolet EU:n kansalaisista on kokenut emotionaalisia tai psykososiaalisia ongelmia edeltävän vuoden aikana. Mielenterveyden häiriöiden on arvioitu aiheuttavan 600 miljardin euron vuosittaiset kustannukset, ja EU on laatinut ilmiön hallitsemiseksi erityisen mielenterveysstrategian.
Strategia painottaa kokonaisvaltaista otetta mielenterveyden häiriöihin, ja se pitää sisällään ehkäisyn, hoidon terveydenhuollossa sekä kuntoutumisen. Kokonaisvaltainen strategia huomioi myös sen, että pelkästään terveydenhuollon keinoin ei voida riittävästi vähentää mielenterveyden häiriöiden aiheuttamia haittoja. One Health (Yhteinen terveys) -lähestymistapa tarkoittaa, että ihmisten terveys on kiinteässä yhteydessä ympäristön, kasvien ja eläinten terveyteen. Mielenterveyden häiriötkään eivät esiinny irrallaan fyysisestä terveydestä ja hyvinvoinnista. Uudessa lähestymistavassa nähdään, että mielenterveyteen liittyy keskeisesti myös koulutus, digitalisaatio, työllisyys, tutkimus, kaupunkikehitys, ympäristö ja ilmasto.
Painopiste siirrettävä ennaltaehkäisyyn
On käytettävä kaikkia yhteiskunnan keinoja, jotka ehkäisevät mielenterveyden häiriöitä tai auttavat niistä kärsiviä pärjäämään elämässään. Samat keinot edistävät usein muuta terveyttä ja myös parantavat ympäristön tilaa. Terveydenhuollon resurssit ja keinot ovat kuitenkin liian rajalliset. Tämä edellyttää ja tarkoittaa painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn: käyttäytymisen riskitekijöihin sekä sosiaalisiin, ympäristöön liittyviin ja kaupallisiin tekijöihin puuttumista.
Työkyvyn säilyttäminen on tärkeää mielenterveyden häiriöstä kärsivälle, työnantajalle ja koko yhteiskunnalle. Lainsäädännöllä ja kansallisesti sovituilla käytännöillä pitää mahdollistaa osatyökykyisenkin osallistuminen työelämään. On myös tärkeää ehkäistä syrjäytymistä, jota pitkittyvä sairauspoissaolo voi aiheuttaa. Työn tekeminen on kaikkien oikeus, ja sillä on usein kuntouttava vaikutus. Sairausloman ei pitäisi olla työperäistenkään psyykkisten oireiden ensisijainen tai ainoa hoito. Stigman torjuminen ja työyhteisön tuki työhön palaavalle ovat työelämän selkeitä kehittämiskohteita.
Nuorten mielenterveyden häiriöt rajussa kasvussa
Kelassa on havaittu, että nuorten mielenterveyden häiriöiden ja neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutustarve ja hoito ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös nuorten työkyvyttömyys on lisääntynyt. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) vuoksi lääkehoitoa käyttävien määrä on noussut voimakkaasti viime vuosien aikana. ADHD, masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat myös yleisimmät syyt Kelan kuntoutukseen hakeutumiselle. Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan osallistuneiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat sairauksista eniten myös sairauspäivärahapäiviä. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä 83 prosenttia johtui mielenterveyshäiriöistä vuonna 2022.
Mielenterveyden ja käyttäytymisen ongelmat ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Lääketiede ja terveydenhuolto eivät kykene nyt tai lähitulevaisuudessa vastaamaan lisääntyneeseen haasteeseen täysimittaisesti. Siksi tarvitsemme kokonaisvaltaisemman strategian ongelmien hallitsemiseksi.
Vastuu mielenterveydestä, omasta ja läheisten, kuuluu meille kaikille – ei vain terveydenhuollolle.
Janne Leinonen
Kirjoittaja on Kelan johtava ylilääkäri