Sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta: Lihavuuden ennaltaehkäisyä ja hoitoa tulisi kehittää valtakunnallisesti koordinoidusti
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta on huolissaan yleistyvän lihavuuden vaikutuksista suomalaisten terveyteen ja kustannuksiin yhteiskunnalle. Neuvottelukunta kehottaa panostamaan entistä vahvemmin lihavuuden ennaltaehkäisyyn ja elintapamuutoksiin lihavuuskehityksen pysäyttämiseksi.
Suomalaisista aikuisista 1,2 miljoonaa täyttää lihavuuden kriteerit. Lihavuuden yleistymisen taustalla ovat etenkin elinympäristön ja elintapojen muuttuminen. Väestön nopean lihomisen on pääasiassa aiheuttanut epäterveellisten elintarvikkeiden lisääntynyt tarjonta ja niiden aktiivinen markkinointi.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan 16.12.2024 lihavuuteen liittyviä teemoja. Neuvottelukunta esittää, että yhteiskunnassa tulisi panostaa aiempaa enemmän lihavuutta ennaltaehkäiseviin ja elintapoihin liittyviin toimiin niin terveydenhuollossa kuin muillakin sektoreilla sekä kansansairauksien seurantaan ja tutkimukseen.
– Lihavuus on yksi suomalaisten keskeisistä terveysongelmista. Kestävien ratkaisujen etsimiseen olisi syytä panostaa nyt kaikilla yhteiskunnan tasoilla, sanoo Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen.
Lihavuuteen pitää puuttua riittävän varhain, ensisijaisesti elintapamuutoksilla
Neljännes suomalaisista pojista ja viidennes tytöistä oli vuonna 2023 ylipainoisia. Tutkimusten mukaan on erittäin harvinaista, että lihavasta lapsesta tulee normaalipainoinen aikuinen, jos tilanteeseen ei puututa. Ylipainoon ja lihavuuteen onkin tärkeä puuttua mahdollisimman varhain, jotta lihavuuden mukanaan tuomaa riskiä muihin sairauksiin ja työkykyongelmiin voidaan ehkäistä.
Lihavuuden ehkäisytoimien lisäksi tarvitaan tehokasta hoitoa lihavuudesta jo kärsiville. Lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on kuitenkin elintapahoito. Elintapojen muuttaminen on oleellista myös silloin, kun käytetään muita hoitomuotoja, kuten lääkkeitä tai lihavuusleikkausta.
Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy
Lihavuuden hoitoon käytetään yhä enemmän lääkkeitä. Lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttäjämäärä Suomessa kasvoi vuosina 2019–2023 noin 4 500 käyttäjästä 63 500 käyttäjään. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että käytön kasvu on edelleen jatkunut vuonna 2024.
Lihavuuslääkehoito voi osalla potilaista tukea elintapamuutosta. Se saattaa myös ehkäistä lihavuuden liitännäissairauksien syntyä. Tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että lihavuuslääkkeitä on käytettävä pysyvästi, jotta laihtumistulosta ei menetä. Hyvin pitkäaikaisen lihavuuslääkkeiden käytön hyödyistä ja haitoista ei vielä ole tutkimustietoa.
Lihavuuslääkkeet ovat kalliita, ja lihavuudesta kärsivien määrä on suuri. Neuvottelukunta esittää huolensa siitä, että lihavuuslääkkeiden kustannukset voivat Suomessakin nousta vuositasolla jopa miljardiluokkaan. Kaikista sairausvakuutuksesta korvattavista lääkkeistä maksettiin Suomessa korvauksia 1,8 miljardia euroa vuonna 2023.
Lihavuuden ennaltaehkäisyä ja hoitoa kehitettävä koordinoidusti
Lihavuuden ja sen aiheuttamien lisäsairauksien ja kustannusten torjunta on keskeinen kansanterveyden ja -talouden haaste. Uusien hoitojen käyttöönottoa sekä väestön lihomiskehityksen ehkäisytoimia tulisikin kehittää yhteiskunnassa kokonaisuutena.
Terveydenhuollossa lihavuuden kirjaaminen hoitojärjestelmiin on vaihtelevaa. Sen vuoksi lihavuuden tilastoista ja rekistereistä saatu kuva lihavuudesta Suomessa sekä lihavuuden yhteydestä esimerkiksi työkyvyttömyyteen on puutteellinen.
– Lihavuuden ehkäisyä ja hoitoa tulisi koordinoida kokonaisuutena. Tarvitsemme vahvempaa kansallista ohjausta ja johdonmukaista terveyspolitiikkaa, sanoo Leinonen.
Lisätietoja
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.