Sosiaaliturvaan valmistellaan monia muutoksia vuodelle 2025
Kelan etuuksien määriin ja ehtoihin on tulossa ensi vuonna useita muutoksia. Joitakin muutoksia on jo hyväksytty eduskunnassa, mutta suurin osa lakimuutoksista tulee eduskunnan käsiteltäväksi syksyn aikana.
Kela viestii muutoksista asiakkailleen aktiivisesti koko syksyn ajan. Tähän on listattu tämänhetkinen tieto eri etuuksien muutoksista, jotka ovat jo hyväksyttyjä tai suunnitteilla.
Sosiaaliturvan muutoksista on linjattu hallitusohjelmassa ja hallituksen budjettiriihessä syyskuun alussa. Ministeriöt valmistelevat hallituksen esitykset, ja sen jälkeen ne käsitellään eduskunnassa. Kelan tehtävänä on toimeenpanna eduskunnan hyväksymät lakimuutokset.
Suunnitteilla on lääkekustannusten alkuomavastuun korottaminen 50 eurosta 70 euroon. Lisäksi alkuomavastuu sidottaisiin kansaneläkeindeksiin, jolloin alkuomavastuuta korotettaisiin jatkossa vuosittain.
Lääkekustannusten vuosiomavastuuta eli lääkekattoa (nyt 626,94 euroa kalenterivuodessa) korotetaan kansaneläkeindeksin mukaan.
Yksityisen sairaanhoidon kustannuksista maksettaviin Kela-korvauksiin valmistellaan korotuksia. Yksityisen yleislääkärin vastaanottokäynnistä maksettava Kela-korvaus suurenisi 30 eurosta 50 euroon. Kela-korvauksen saisi myös erikoislääkärikäynnistä, jos on lähete yleislääkäriltä. Silmälääkärin, gynekologin tai psykiatrin vastaanotolle ei tarvitsisi lähetettä. Hedelmöityshoidot ja fysioterapia ovat palaamassa Kela-korvauksen piiriin vuonna 2025.
Lisäksi suunnitteilla on muuttaa sairauspäivärahan laskentaperusteita. Laskentaperusteiden muutos pienentäisi sekä henkilö- että työnantaja-asiakkaalle maksettavan sairauspäivärahan määrää erityisesti ylemmissä tuloluokissa. Laskentaperusteiden muutos vaikuttaisi myös osasairauspäivärahaan ja kuntoutusrahaan.
Kelan maksamia eläkkeitä (kansaneläke, takuueläke), vammaistukia ja rintamalisiä korotetaan vuoden alussa normaalisti kansaneläkeindeksin mukaisesti. Korotuksen suuruus selviää 14.10.2024, kun Kela vahvistaa, mikä on kansaneläkeindeksi 1.1.2025 alkaen.
Suunnitteilla on lopettaa Kelan maksamien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen EU-maihin, Eta-maihin, Sveitsiin ja Isoon-Britanniaan vuonna 2025. Samalla päättyisi oikeus eläkettä saavan hoitotukeen. Muutos ei koskisi perhe-eläkkeitä, lapsikorotusta ja rintamalisän maksua, eikä se vaikuta työeläkkeiden maksamiseen.
Suunnitteilla on myös kiristää omaisuuden ja tulojen vaikutusta eläkkeensaajan asumistuen määrään. Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että eläkkeensaajan asumistuki pienenee keskimäärin 15 e/kk noin 200 000 tuensaajalla.
Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettaviin lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannuksiin tai asumismenojen enimmäismääriin ei tule korotuksia vuonna 2025. Määrät pysyvät samoina kuin vuonna 2023 ja 2024.
Lue lisää: Hallitus esittää kiristyksiä eläkkeensaajan asumistukeen 1.1.2025 alkaen
Eduskunta on jo päättänyt, että 1.1.2025 alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin.
Lisäksi suunnitteilla on, että vuonna 2025 yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön ruokakuntakohtainen varallisuusraja. Tämä tarkoittaa, että yleisen asumistuen määrään vaikuttaisi ruokakunnan omaisuus, kuten talletukset, kiinteistöt, asunto-osakkeet ja metsäomaisuus. Omaisuutena ei kuitenkaan otettaisi huomioon esimerkiksi omassa käytössä olevaa kesämökkiä, osuutta jakamattomasta kuolinpesästä tai ASP-tilillä olevia talletuksia.
Valmisteltavana on myös muutos kuntaryhmiin, joiden perusteella lasketaan yleisessä asumistuessa hyväksyttävät enimmäisasumismenot. Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa siirrettäisiin kuntaryhmästä II kuntaryhmään III. Muutos pienentäisi näissä kunnissa maksettavaa tukea.
Suunnitteilla on siirtää opiskelijat yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025. Perheelliset opiskelijat jäisivät kuitenkin yleisen asumistuen piiriin. Tällä hetkellä yleistä asumistukea saavista ruokakunnista noin 40 % on opiskelijoita.
Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan määrä on ensi vuonna 37,21 e/pv eli sama kuin vuosina 2023 ja 2024. Eduskunta päätti viime syksynä, että työttömyystukiin ei tehdä korotusta kansaneläkeindeksin mukaan vuosina 2024–2027.
Suunnitteilla on, että työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei enää ensi vuonna makseta korotettua työttömyystukea. Tällä hetkellä työttömyystukea voidaan maksaa korotettuna siltä ajalta, kun työtön osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin. Työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja ansiopäivärahan korotusosa on 5,29 e/pv (keskimäärin 111 e/kk).
Vähennystä suunnitellaan myös vanhempiensa luona asuvan henkilön työmarkkinatukeen. Tällä hetkellä työmarkkinatuki on voinut vähentyä puoleen, jos vanhempien tulot ylittävät tietyn tulorajan. Vuonna 2025 summa voisi vähentyä enemmän, niin että summa olisi kolmasosa täydestä tuen määrästä.
Perustoimeentulotuessa perusosan määriä korotetaan kansaneläkeindeksin mukaan 1.1.2025 alkaen. Indeksikorotuksen suuruus selviää 14.10.2024, kun Kela vahvistaa, mikä on kansaneläkeindeksi 1.1.2025 alkaen.
Suunnitteilla on, että pienituloiset voisivat saada toimeentulotukea myös keliakiasta aiheutuviin ylimääräisiin ravintomenoihin. Näitä ravintomenoja voitaisiin huomioida toimeentulotuessa 25 e/kk. Summa koskisi jokaista keliakiaa sairastavaa perheenjäsentä, joka on täyttänyt 16 vuotta.
Lue lisää: Hallitus esittää, että pienituloiset saisivat myös keliakiasta aiheutuviin ylimääräisiin ravintomenoihin toimeentulotukea 1.3.2025 alkaen
Suunnitteilla on siirtää opiskelijat yleisen asumistuen saajista opintotuen asumislisän saajiksi 1.8.2025. Tämä tarkoittaisi paluuta aiempaan käytäntöön. Asumislisä olisi jatkossa enintään 216 e/kk, 248 e/kk tai 296 e/kk riippuen siitä, missä kunnassa opiskelija asuu.
Opintorahaan ei ole tulossa indeksikorotusta, vaan määrä pysyy samana kuin vuosina 2023 ja 2024.
Lisäksi suunnitteilla on rajata koulumatkatukioikeus vain niille opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja toisen asteen maksuttomaan koulutukseen. Muutos tulisi voimaan 1.8.2025.
Suunnitteilla on nostaa kansaneläkkeen, kuntoutusrahan (myös nuoren kuntoutusraha), sairauspäivärahan, takuueläkkeen ja vammaistuen alaikärajaa 16 vuodesta 18 vuoteen. Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen voisi saada aikaisintaan 18-vuotiaana. Muutos ei vaikuttaisi tukea jo saavaan nuoreen, vaan se koskisi vuonna 2009 ja sen jälkeen syntyneitä.
Nuoren ammatillinen kuntoutus on tarkoitus kohdentaa aiempaa tiukemmin nuorille, jotka ovat opiskelun ja työelämän ulkopuolella tai muuten syrjäytymisvaarassa. Kuntoutuksen myöntäminen ei silti jatkossakaan edellyttäisi sairaus- tai vammadiagnoosia.
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen valmennuksellisiin palveluihin (Nuotti-valmennus) osallistuminen ei enää jatkossa pääsääntöisesti oikeuttaisi kuntoutusrahaan.
Lapsilisiin ei ole tulossa korotuksia vuonna 2025.
Vanhempainpäivärahojen vähimmäismääriin ja lastenhoidon tukiin tai niiden tulorajoihin ei ole tulossa vuoden alussa indeksikorotusta, vaan tukien määrät pysyvät samoina kuin vuonna 2023 ja 2024.
Elatustukeen ja elatusapuun tulee korotus elinkustannusindeksin mukaan 1.1.2025 alkaen.
Kela viestii muutoksista kela.fi-sivuilla, kun valmistelu etenee. Kun hallituksen esitys annetaan eduskunnan käsittelyyn, julkaisemme siitä kela.fissä artikkelin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kun muutos on varmistunut, julkaisemme tiedotteen. Kaikki artikkelit ja tiedotteet muutoksista kootaan kela.fi/muutokset -sivulle.
Vuodenvaihteessa muutokset päivitetään Kelan verkkosivuille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä selkokielellä, saameksi ja viittomakielillä. Vuoden 2025 alussa julkaisemme selkokieliset esitteet asiakkaiden ja kumppaneiden käyttöön.