Lääkäri, tiesitkö, että myös työttömällä voi olla oikeus sairauspäivärahaan ja kuntoutukseen?

Oikeus sairauspäivärahaan syntyy, kun sairauden aiheuttama työkyvyttömyys estää oman tavallisen työn tai siihen läheisesti verrattavan työn tekemisen. Työkyvyttömyys voi liittyä joko diagnosoituun sairauteen tai vammaan tai aiheelliseen epäilyyn sairaudesta tai vammasta.

Sairaus ja työkyvyttömyys eivät kuitenkaan ole sama asia. Vaikka potilaallasi olisi diagnosoitu sairaus, hän ei välttämättä ole työkyvytön. Kela ei myönnä sairauspäivärahaa sairauden vaan sen aiheuttaman työkyvyttömyyden perusteella.

Mikä on työttömän tavallinen työ, jonka perusteella Kela arvioi työttömän työkykyä?

Kela arvioi työttömän työnhakijan työkykyä suhteessa siihen työhön, josta hän on jäänyt työttömäksi, tai siihen läheisesti verrattavaan työhön. Pitkään työttömänä olleen henkilön työkykyä voidaan arvioida suhteessa myös muuhun työhön, jota voidaan hänen koulutuksensa, ammattitaitonsa ja työhistoriansa perusteella pitää hänen tavallisena tai siihen läheisesti verrattavana työnään.

Myös työmarkkinoille ensimmäistä kertaa tulevan tai pitkän poissaolon jälkeen palaavan tai juuri ammattiin valmistuneen henkilön työkykyä arvioidaan suhteessa siihen työhön, jota voidaan hänen koulutuksensa, mahdollisen työhistoriansa sekä ammattitaitonsa perusteella pitää hänen tavallisena tai siihen läheisesti verrattavana työnään.

Ilman koulutusta tai työkokemusta vailla olevan työnhakijan tavallisen työn arvioinnin lähtökohtana voidaan pitää henkilön omaa näkemystä siitä, mitä työtä hän hakee, työnhakusuunnitelman mukaista työnhakuammattia sekä TE-toimiston näkemystä henkilön työnhaun ammatillisesta kohdentumisesta.

Ammattitaidottomalla nuorella (16–29-vuotias) on velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan ja ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen tai saattaa ne loppuun. Kela arvioi ammattitaidottoman nuoren työkykyä suhteessa siihen, pystyykö hän täyttämään työttömän työnhakijan velvoitteet, opiskelemaan tai toimimaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa omien koulutusmahdollisuuksiensa arvioimiseksi.

Kela arvioi Suomeen maahanmuuttajana tulleen henkilön työkykyä suhteessa siihen työhön, jota voidaan hänen koulutuksensa, mahdollisen työhistoriansa sekä ammattitaitonsa perusteella pitää hänen tavallisena tai siihen läheisesti verrattavana työnään. Jos koulutusta tai työhistoriaa ei ole, työkyvyn arvioinnin lähtökohtana voidaan pitää henkilön omaa näkemystä siitä, mitä työtä hän hakee, työnhakusuunnitelman mukaista työnhakuammattia sekä TE-toimiston näkemystä henkilön työnhaun ammatillisesta kohdentumisesta.

Kirjoita potilaallesi A-todistus (SV 6) sairauspäivärahahakemusta varten silloin, kun työkyvyttömyys on kestänyt alle 2 kuukautta.  

Kirjoita potilaallesi B-lausunto (SV 7) sairauspäivärahahakemusta varten viimeistään silloin, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 päivän ajalta ja sairauden aiheuttama työkyvyttömyys jatkuu.

Kela selvittää lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutustarpeen viimeistään silloin, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt yhteensä 60.

Kela voi ottaa yhteyttä potilaaseesi ja kertoa hänelle kuntoutusmahdollisuuksista sekä kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta. Kela selvittää kuntoutustarpeen myös silloin, kun sairauspäivärahaa on myönnetty 150 ja 230 päivää.

Vastuu välittömästä sairaanhoidosta ja siihen liittyvästä kuntoutuksesta kuuluu julkiselle terveydenhuollolle. Kuntoutusvastuu voi siirtyä terveydenhuollolta Kelalle, kun seuraavat ehdot täyttyvät

• välitön sairaanhoito on päättynyt
• terveydenhuollon suorittamasta hoidosta ja seurannasta on tehty suunnitelma
• tarvittavan kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella
• potilaalle mahdollisesti tehtyjen leikkaus- ja muiden toimenpiteiden jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus on toteutunut ja potilaan tilanne on vakiintunut.

Kela järjestää

• ammatillista kuntoutusta
• nuoren ammatillista kuntoutusta
• harkinnanvaraista lääkinnällistä kuntoutusta, johon kuuluvat
  • kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit
  • moniammatillinen yksilökuntoutus
  • harkinnanvarainen neuropsykologinen kuntoutus
• kuntoutuspsykoterapiaa
• vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.

Muu kuin Kelan kuntoutus

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta.

Jos potilaallesi on sattunut esimerkiksi työtapaturma tai liikenneonnettomuus tai hänellä on ammattitauti, vakuutusyhtiö yleensä järjestää kuntoutuksen.

Kuntoutusraha ja matkakorvaukset

Potilaasi voi saada Kelan, työterveyshuollon tai hyvinvointialueen myöntämän kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Alle 20-vuotiaalle voidaan maksaa opiskelun tai muun työelämään tähtäävän kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa.

Kela voi korvata julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, kun matkan syynä on sairaus tai kuntoutus.

Kirjoita potilaallesi B-lausunto (SV 7) tai kuntoutussuunnitelma silloin, kun hän hakee Kelan järjestämää kuntoutusta tai taloudellista tukea kuntoutuksen ajalle.

Kela arvioi B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman perusteella, voisiko kuntoutuksesta olla hyötyä työ- ja toimintakyvyn tukemiseen tai parantamiseen.

Jos työkyvyttömyys jatkuu sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen, potilaasi voi hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä voi maksaa joko työeläkelaitos tai Kela tai molemmat.

Kun kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksaa työeläkelaitos, sitä maksetaan työeläkkeenä. Jos työeläke on jäänyt pieneksi tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, Kela voi maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeenä.

Jos potilaasi työkyky on osittain heikentynyt sairauden, vian tai vamman takia vähintään vuoden ajan ja hänen työkykynsä riittäisi osa-aikatyöhön tai kevyempiin tehtäviin, hän voi hakea osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä työeläkelaitokselta (tyoelake.fi). Osakuntoutustuki on määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke.

Osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä ei voi saada Kelasta.

Työttömyys ei ole este osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen saamiselle. Työtön työnhakija voi saada osakuntoutustuen tai osatyökyvyttömyyseläkkeen lisäksi työttömyystukea.

Kirjoita potilaallesi B-lausunto (SV 7) kuntoutustuki- tai työkyvyttömyyseläkehakemusta varten.

Muista, että työkyvyttömyyden määritelmä on erilainen kuin sairauspäivärahan kohdalla silloin, kun Kela arvioi oikeutta kuntoutustukeen ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kuntoutustuen ja työkyvyttömyyseläkkeen kohdalla työkykyä arvioidaan suhteessa hakijan tavalliseen työhön, siihen verrattavaan työhön tai muuhun kohtuullisen toimeentulon turvaavaan työhön. Sairauspäivärahan kohdalla työkykyä sen sijaan arvioidaan vain suhteessa hakijan omaan tavalliseen työhön, tai siihen läheisesti verrattavaan työhön.

Kelan selkokielisissä etuusesitteissä ja infolehtisissä on lyhyesti ja selkeästi tärkeimmät tiedot Kelan etuuksista. Niissä ei kuitenkaan ole kaikkia yksityiskohtia.

• Vuoden 2024 selkoesitteet suomeksi

• Esitteet ja infolehtiset elämäntilanteittain

Selkoesitteet ovat saatavissa myös ruotsiksi, saameksi, englanniksi ja venäjäksi.

Esitteiden ja infolehtisten verkkoversioita voi vapaasti ladata omalle koneelle ja hyödyntää asiakastyössä. Yhteistyökumppanimme voivat myös tilata painettuja esitteitä ja infolehtisiä sähköpostilla osoitteesta lomakevarasto@kela.fi. Sähköpostilla voi myös ilmoittaa, jos tilauksen koko tai toimitusosoite muuttuu.

Kelan verkkosivuilta löydät tietoa ja materiaalia Kelan etuuksista ja palveluista henkilöasiakkaille.

Löydät sivulta tietoa myös Kelan kumppaneilleen tarjoamista palveluista sekä ohjeita ja materiaalia oman työn tueksi.

Kelan koulutukset tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työn tueksi olennaista ja ajankohtaista tietoa Kelan tuista ja palveluista sekä niihin tulevista muutoksista. Järjestämme vuosittain useita verkkoseminaareja ja tuotamme koulutusvideoita eri aiheista. Verkkoseminaari- ja koulutustallenteita julkaistaan aiheittain kela.fissä.

Kelan kuntoutuksen verkkokurssi tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen työn tueksi olennaiset tiedot kuntoutuspalveluista sekä sairastamisen ja kuntoutumisen aikaisesta toimeentulosta.

Lääkärilinja

Kelan asiantuntijalääkärit vastaavat lääkäreiden kysymyksiin arkisin klo 12–15 numerossa 020 371 015.

Lääkärilinjalta saa yleistä neuvontaa esimerkiksi 

• sairauden perusteella maksettavista etuuksista
• vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta
• lääkkeiden korvaamisesta
• lääkärinlausunnon kirjoittamisesta.

Lääkärilinjan kautta ei ole mahdollista saada asiakkaan henkilökohtaisia tietoja tai tarkistaa esimerkiksi hakemuksen käsittelyn tilannetta.

Viranomaislinja

Jos tarvitset yksittäisen asiakkaan tietoja, soita viranomaislinjalle.

Kelan viranomaislinja palvelee arkisin klo 9–15 numerossa 020 692 235.

Tarkista kaikki palvelunumerot yhteistyökumppaneille.

Chatti yhteistyökumppaneille

Chatissa saat yleistä neuvontaa arkisin klo 9–15. Chatti on suojaamaton – älä siis kysy chatissä yksittäistä asiakasta koskevia kysymyksiä.

Suojattu sähköposti yhteistyökumppaneille

Suojatulla sähköpostilla voit saada neuvontaa ja lähettää liitteitä.

Näin lähetät suojattua sähköpostia Kelaan.