Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa | KelaSiirry sisältöön
Tiedote

Työttömyysturvan työssäoloehto pitenee ja kertyy jatkossa palkan perusteella – ansiopäivärahalle tai peruspäivärahalle pääsystä tulee vaikeampaa

Julkaistu 1.8.2024

Työttömien on jatkossa vaikeampi päästä ansiopäivärahan tai Kelan peruspäivärahan piiriin, kun työttömyysturvan työssäoloehto pitenee syyskuussa 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Osa-aikaista työtä tekevien asemaa voi kuitenkin helpottaa, että työssäoloehto alkaa kertyä palkkatulon perusteella työajan sijaan.

Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista.

Työssäoloehto vaikuttaa työttömien oikeuteen saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Koska työssäoloehdon pituus kasvaa, työttömällä on jatkossa oltava aiempaa pidempi työhistoria, jotta hän voi saada ansiopäivärahaa tai Kelan peruspäivärahaa.

– On kuitenkin arvioitu, että työssäoloehdon kerryttämisestä voi tulla keskimäärin hieman helpompaa, koska sitä voi jatkossa kartuttaa pienemmälläkin työajalla, Kelan juristi Antti Ristimäki sanoo.

Uutta työssäoloehtoa kertyy vähintään 465 euron kuukausipalkasta

Työssäoloehdon täyttymiseen vaikuttaa jatkossa vain kuukausipalkan määrä. Tätä muutosta on kutsuttu julkisuudessa työssäoloehdon euroistamiseksi.

Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella niistä työviikoista, joiden aikana töitä on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Tätä lyhyemmällä työajalla työssäoloehto ei ole karttunut lainkaan.

Työssäoloehdon euroistamisesta voivat hyötyä erityisesti työntekijät, joilla on töitä vähemmän kuin 18 viikkotuntia, kunhan heidän palkkansa on vähintään 465 e/kk.

– Uusi työssäoloehto kohtelee aiempaa tasapuolisemmin erilaisia osittaisen työajan järjestelyjä. Kokoaikatyössä ja säännöllisessä osa-aikatyössä olevien työttömyyspäivärahaoikeuteen uudistuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia, Ristimäki sanoo.

Työssäoloehto pitenee 6 kuukaudesta 12 kuukauteen

Aiemmin työttömän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, jotta työ täyttää työssäoloehdon. Nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen.

Uutta työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa ja puolikas kuukausi, jos saa kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.

Uutta työssäoloehtoa on mahdollista kerryttää aiempaa vähäisemmillä työtunneilla, jos tulot ovat suuret. Alle 465 euron kuukausituloilla uutta työssäoloehtoa ei kerry lainkaan.

Uusi työssäoloehto täyttyy, kun 28 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta.

Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tehty työ, joka täyttää ehdot.

Vanhaa ja uutta työssäoloehtoa voi laskea yhteen

Käytännössä työssäoloehdon pituus muuttuu 12 kuukaudeksi kaikilla, jotka ovat töissä lain tullessa voimaan 2.9.2024 ja jotka saavat tämän jälkeen palkkaa vähintään 465 e/kk.

– Jos on ehtinyt syyskuuhun mennessä kerryttää osan vanhasta, lyhyemmästä työssäoloehdosta, se ei mene hukkaan vaan lasketaan mukaan uuteen työssäoloehtoon, Ristimäki sanoo.

Niissä tapauksissa, joissa vanhaa ja uutta työssäoloehtoa lasketaan yhteen, työttömän pitää kuitenkin täyttää pidempi 12 kuukauden työssäoloehto.

Lue lisää työssäoloehdon muutoksista ja katso esimerkit työssäoloehdon laskemisesta eri tapauksissa

Työssäoloehdon kertyminen muuttuu 2.9.2024 myös palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan työssäoloehtoa. Palkkatuetun työn ajalta työssäoloehtoa kertyy jatkossa vain tietyissä tapauksissa.

Lue tiedote työssäoloehdon muutoksista palkkatuetun työn ja työllistämistä edistävän palvelun ajalta.

Mikä on työssäoloehto?

Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että työttömän on täytynyt olla riittävän kauan töissä ennen työttömyyttä. Lisäksi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se lasketaan työssäoloehtoon.

Jos työssäoloehto täyttyy, työttömänä voi saada ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Jos työssäoloehto ei täyty, työttömänä voi saada työmarkkinatukea.

Huhtikuussa 2024 Kelan peruspäivärahaa sai 36 044 ihmistä (26,59 miljoonaa euroa) ja Kelan työmarkkinatukea sai 162 068 ihmistä (138,51 miljoonaa euroa). Työttömyyskassojen ansiopäivärahaa maksettiin 134 155 ihmiselle (200,60 miljoona euroa).

Lisätietoja:

Kela: Näin työssäoloehto muuttuu

Kela: Palkansaajan työssäoloehto

Kela: Tilasto Suomen työttömyysturvasta

Sosiaali- ja terveysministeriö: Usein kysyttyä työssäoloehdon muutoksista

Sivu päivitetty 1.8.2024