Työttömyystuet
Tällä sivulla:
Kolme työttömyystukea
TE-palvelut siirtyvät kuntiin – näin uudistus vaikuttaa asiointiin
Työttömien työnhakupalvelut muuttuvat 1.1.2025. Nykyiset TE-palvelut lakkaavat, ja kuntien työllisyyspalvelut alkavat hoitaa TE-palveluiden tehtäviä. Työttömyystukiasiasi Kelassa eivät muutu. Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työmarkkinatori.fi-verkkopalvelussa.
Jos jäät työttömäksi, voit saada työttömyystukea Kelasta tai työttömyyskassasta. Työttömyystukia on kolme erilaista. Voit saada vain yhtä tukea kerrallaan. Et voi saada tukea samaan aikaan Kelasta ja kassasta, vaan vain toisesta kerrallaan.
Työmarkkinatuki
- Haetaan Kelasta.
- Voit saada työmarkkinatukea, jos työssäoloehto ei täyty.
- Voit saada työmarkkinatukea myös silloin, kun olet jo saanut enimmäisajan peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa.
Peruspäiväraha
- Haetaan Kelasta.
- Voit saada peruspäivärahaa, jos työssäoloehto täyttyy.
- Voidaan maksaa vain, jos et kuulu työttömyyskassaan tai jäsenyys on kestänyt alle 12 kuukautta.
- Tuki on kaikille samansuuruinen palkasta riippumatta.
Ansiopäiväraha
- Haetaan työttömyyskassasta.
- Saat ansiopäivärahaa, jos olet työttömyyskassan jäsen ja työssäoloehto täyttyy jäsenyysaikana.
- Tuki määräytyy palkan perusteella.
Jotta voit saada työttömyystukea, työnhakusi täytyy olla voimassa ja sinun täytyy olla valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä.
Mitä työttömyystukea voit saada?
Jos olet työttömyyskassan jäsen ja täytät työssäoloehdon, voit saada ansiopäivärahaa. Kela ei voi maksaa sinulle työttömyystukea, jos kuulut työttömyyskassaan ja sinulla on oikeus saada kassasta ansiopäivärahaa.
Lue, milloin voit saada ansiopäivärahaa (tyj.fi)
Jos et ole kassan jäsen mutta täytät työssäoloehdon, voit saada peruspäivärahaa.
Jos et täytä työssäoloehtoa, voit saada työmarkkinatukea.
Mikä on työssäoloehto?
Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että sinun on täytynyt olla riittävästi töissä ennen työttömäksi jäämistä. Lue tarkemmin alta, mitä palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehto tarkoittaa.
Palkansaajan työssäoloehto muuttuu vuonna 2024
Palkansaajan työssäoloehtoon tulee muutoksia 2.9.2024. Työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen ja alkaa kertyä palkkatulon perusteella.
Miten palkansaajan työssäoloehto lasketaan?
Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemusten käsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.
Palkansaajan työssäoloehto muuttuu 2.9.2024. Lue alta, miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan eri ajankohtina.
Jos tekemäsi työ täyttää koko työssäoloehdon viimeistään 1.9.2024, sinun pitää kerryttää työssäoloehtoa 26 viikkoa. Tällöin työssäoloehtoa kertyy työajan perusteella.
Täytät työssäoloehdon, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Työaikasi on ollut yhteensä vähintään 18 tuntia viikossa.
- Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024 ja 1 331 e/kk vuonna 2023. Tällöin päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07 e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t vuonna 2023.
- Olet kerryttänyt 26 viikkoa (noin 6 kk) työssäoloehtoa tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.
Jos työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso alkaa kohdallasi 2.9.2024 tai myöhemmin, sinun pitää kerryttää työssäoloehtoa 12 kuukautta. Tällöin työssäoloehtoa kertyy palkan perusteella.
Työssäoloehtoa kertyy
- yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa
- puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
Työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkkasi maksetaan.
Täytät työssäoloehdon, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024 ja 1 331 e/kk vuonna 2023. Tällöin päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07 e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t vuonna 2023.
- Olet kerryttänyt 12 kuukautta työssäoloehtoa tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.
Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.
Esimerkki: Työssäoloehto 2.9.2024 jälkeen
Olet ollut kokoaikatyössä 1.10.2024–30.9.2025. Jäät työttömäksi ja haet työttömyystukea 1.10.2025 alkaen.
Sinulle on maksettu palkkaa 2 500 e/kk joka kuukauden 15. päivänä.
Täytät työssäoloehdon 30.9.2025, koska sinulle on kertynyt silloin 12 kuukautta työtä, joka lasketaan mukaan työssäoloehtoon.
Jos tekemäsi työ on täyttänyt vain osan 26 viikon työssäoloehdosta 1.9.2024 mennessä, vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen. Tällöin sinun pitää kerryttää työssäoloehtoa yhteensä 12 kuukautta.
Vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen seuraavasti:
- 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan ensin kuukausiksi:
- Viikkojen määrä jaetaan 4:llä. Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun. Tämä on vanhojen työssäoloviikkojen määrä työssäoloehtokuukausina.
- Tulokseen lisätään uudet työssäoloehtokuukaudet, jotka ovat kertyneet 2.9.2024 alkaen.
- Uuden työssäoloehdon täyttymiseksi vaaditaan 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehto on siis täyttynyt, kun vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
Esimerkki: Vanhan ja uuden työssäoloehdon yhdistäminen
Olet ollut kokoaikatyössä 25.3.2024–28.2.2025. Jäät työttömäksi ja haet työttömyystukea 1.3.2025 alkaen.
Vanha työssäoloehto:
Olet kerryttänyt vanhaa työssäoloehtoa 1.9.2024 mennessä 23 viikkoa.
Viikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi jakamalla viikkojen määrä 4:llä. Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun:
23 ÷ 4 = 5,75 ≈ 6.
Vanhaa työssäoloehtoa kertyy ajalta 25.3.–1.9.2024 yhteensä 6 kuukautta.
Uusi työssäoloehto:
Lisäksi olet kerryttänyt 2.9.2024 alkaen uutta työssäoloehtoa, joka lasketaan palkan perusteella. Palkkasi on 2.9.2024 alkaen 2 200 e/kk, joten jokainen kalenterikuukausi vastaa yhtä työssäoloehtokuukautta.
Uutta työssäoloehtoa kertyy ajalta 2.9.2024–28.2.2025 yhteensä 6 kuukautta.
Vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen:
6 kk + 6 kk = 12 kk.
Täytät 12 kuukauden työssäoloehdon 1.3.2025, ja sinulla on oikeus peruspäivärahaan 1.3.2025 alkaen.
2.9.2024 alkaen työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkkasi maksetaan. Tähän on kuitenkin muutama poikkeus:
- Jos palkanmaksusi viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä, palkka huomioidaan sen kalenterikuukauden ajalta, jolloin se olisi pitänyt maksaa.
- Jos sinulle maksetaan palkkaa tavanomaisesta palkanmaksujaksosta poiketen kuukautta pidemmältä ansaintajaksolta, työssäoloehdon kertyminen lasketaan niin, että palkka jaetaan vaikuttamaan yhtä monelle kalenterikuukaudelle kuin joilta se on ansaittu.
- Jos sinulle maksetaan bonuksia tai muuta tulokseen perustuvaa palkkaa kuukautta pidemmältä ajalta, palkka huomioidaan työssäoloehdon kertymissä laskettaessa siltä ajalta, jona se on ansaittu.
Jos olet ollut työssä, josta työnantajallesi on maksettu palkkatukea, työstä kertyy työssäoloehtoa, jos se on alkanut 1.9.2024 tai aiemmin. Työssäoloehdon pituus on tällöin 26 viikkoa (noin 6 kk).
2.9. tai sen jälkeen alkanut palkkatuettu työ ei pääsääntöisesti kerrytä työssäoloehtoa. Jos palkkatuettu työ ei kerrytä lainkaan työssäoloehtoa, se pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestollaan.
2.9.2024 tai sen jälkeen alkaneesta palkkatuetusta työstä kertyy työssäoloehtoa vain, jos sen tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen.
Työssäoloehtoa alkaa kertyä sen jälkeen, kun palkkatuettu työ on kestänyt 10 kuukautta. Tällöin 75 % palkkatuetusta työstä lasketaan mukaan työssäoloehtoon.
Se 25 % palkkatuetusta työstä, jota ei lasketa mukaan työssäoloehtoon, pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa.
Miten yrittäjän työssäoloehto lasketaan?
Täytät yrittäjän työssäoloehdon, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
- Olet toiminut yrittäjänä vähintään 15 kk työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden aikana.
- Työtulo on vähintään 14 803 euroa vuonna 2024 ja vähintään 14 088 euroa vuonna 2023.
Työtulo lasketaan yhteen YEL- ja MYEL-työtuloista sekä yrittäjänä ansaitusta TyEL-työansioista.
Vähintään 4 kuukautta kestänyt yritystoiminta lasketaan työssäoloehtoon.
Yrittäjän työssäoloehtoon lasketaan yrittäjätoiminnan lisäksi palkansaajan työssäoloehtoon laskettava työ edellisen 28 kuukauden ajalta.
Työssäoloehdon tarkastelujakso
Tarkastelujakso on aika, jonka aikana tekemäsi työ lasketaan mukaan työssäoloehtoon.
Yleensä työntekijän tarkastelujakso on 28 kuukautta ja yrittäjän 48 kuukautta.
Sitä kuitenkin pidentävät esimerkiksi
- asevelvollisuus
- sairaus
- päätoimiset opinnot
- enintään 3-vuotiaan lapsen hoitaminen
- työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen.
Enintään tarkastelujaksoa voidaan pidentää 7 vuodella. Pisimmillään tarkastelujakso on siis 9 vuotta ja 4 kuukautta.
Työssäoloehdon voimassaolo
Kerran täyttynyt työssäoloehto on voimassa, jos teet työttömyysjaksojen välissä töitä.
Jos olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta ansio- tai peruspäivärahaan, ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudelleen.