Muutokset työttömyystukeen, yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen

1. Yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.
   
   Muutoksen jälkeen aiempaa suurempi osuus asumismenoista jää ruokakunnan itse maksettavaksi.
   
   Muutos tulee voimaan 1.4.2024.
    
2. Yleisen asumistuen perusomavastuuosuus kasvaa 42 prosentista 50 prosenttiin.
   
   Muutoksen jälkeen aiempaa suurempi osuus hyväksyttävistä asumismenoista jää ruokakunnan itse maksettavaksi.
   
   Kun Kela laskee, kuinka paljon asumistukea ruokakunta voi saada, ruokakunnalle määritellään perusomavastuu. Perusomavastuu on jatkossa 50 prosenttia niistä tuloista, jotka ylittävät yleisen asumistuen tulorajojen alarajan.
   
   Lisäksi yleisen asumistuen perusomavastuun laskukaavaa muutetaan siten, että yleisen asumistuen leikkaukset vaikuttavat lievemmin lapsiperheisiin.
   
   Muutokset tulevat voimaan 1.4.2024.
    
3. Yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu.
   
   Muutoksen jälkeen ruokakunnan kaikki ansiotulot huomioidaan, kun Kela laskee asumistukeen vaikuttavien tulojen määrää. Aiemmin Kela on jättänyt osan ruokakunnan tuloista huomioimatta laskelmassa.
   
   Muutos tulee voimaan 1.4.2024.
    
4. Helsingissä huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärä pienenee.
   
   Yleisessä asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot ovat aikaisemmin olleet Helsingissä suuremmat kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Jatkossa Helsingissä asuvien ruokakuntien huomioon otettavien enimmäisasumismenojen enimmäismäärä pienenee ja on saman suuruinen kuin muualla pääkaupunkiseudulla.
   
   Muutos tulee voimaan 1.4.2024.
    
5. Yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasunnon asumismenoihin.
   
   Muutos ei koske asumisoikeusasuntoja eikä osaomistusasuntoja. Näihin asuntoihin voi jatkossakin saada yleistä asumistukea.
   
   Muutos tulee voimaan 1.1.2025.
    
6. Asuntolainan korkoja ei enää oteta huomioon asumisoikeusasuntojen asumismenoina.
   
   Muutos tulee voimaan 1.1.2025.

Esimerkit

Voit arvioida yleisen asumistuen laskurilla, minkä suuruinen asumistukesi määrä on muutosten jälkeen. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun valitset alkupäivämääräksi 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Nämä yleisen asumistuen muutokset tulevat voimaan 1.4.2024:

• Yleisen asumistuen korvausprosentti pienenee nykyisestä 80 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta.
• Yleisen asumistuen perusomavastuuosuus kasvaa 42 prosentista 50 prosenttiin.
• Yleisen asumistuen 300 euron ansiotulovähennys poistuu.
• Helsingissä huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärä pienenee.

Riippuu kuitenkin tilanteestasi, milloin muutokset pienentävät asumistuen määrää.

Jos sinulle myönnetään yleinen asumistuki ensimmäistä kertaa 1.4.2024 tai myöhemmin, muutokset vaikuttavat asumistuen määrään heti.

Jos olet saanut yleistä asumistukea ennen 1.4.2024, tukesi pienenee silloin, kun sinun täytyy seuraavan kerran hakea asumistuen tarkistusta.

Lue, milloin sinun täytyy hakea yleisen asumistuen tarkistusta.

Lue esimerkit yleisen asumistuen muutosten voimaantulosta eri tilanteissa.

Voit tarkistaa edellisestä yleisen asumistuen päätöksestäsi, milloin tukesi on myönnetty tai milloin se on edellisen kerran tarkistettu. Näet Kelasta saamasi päätökset OmaKelasta.

Nämä yleisen asumistuen muutokset tulevat voimaan 1.1.2025:

• Yleistä asumistukea ei enää makseta omistusasunnon asumismenoihin.
• Vuoden 2024 joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon.
• Asuntolainan korkoja ei enää oteta huomioon asumisoikeusasunnon asumismenoina.

Riippuu kuitenkin tilanteestasi, milloin muutos pienentää asumistuen määrää.

Jos sinulle myönnetään yleinen asumistuki ensimmäistä kertaa 1.1.2025 tai myöhemmin, muutokset vaikuttavat asumistuen määrään heti.

Jos olet saanut yleistä asumistukea ennen 1.1.2025, tukesi pienenee silloin, kun sinun täytyy seuraavan kerran hakea asumistuen tarkistusta.

Lue, milloin sinun täytyy hakea yleisen asumistuen tarkistusta.

Voit tarkistaa edellisestä yleisen asumistuen päätöksestäsi, milloin tukesi on myönnetty tai milloin se on edellisen kerran tarkistettu. Näet Kelasta saamasi päätökset OmaKelasta.

Voit arvioida yleisen asumistuen laskurilla, minkä suuruinen asumistukesi määrä on muutosten jälkeen. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun valitset alkupäivämääräksi 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Sinun ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan yleisen asumistuen muutosten vuoksi.

Jos sinulla on kysyttävää yleisestä asumistuesta, voit ottaa meihin yhteyttä lähettämällä viestin OmaKelassa tai soittamalla palvelunumeroihimme.

Sinun ei tarvitse hakea yleisen asumistuen tarkistusta pelkästään lakimuutosten vuoksi.

Jos sinun tai ruokakuntasi jäsenen tilanne muuttuu, sinun täytyy hakea yleisen asumistuen tarkistusta. Hakemalla tarkistusta varmistat, että tuki maksetaan sinulle oikean suuruisena.

Toimita Kelaan tarkistushakemus aina näissä tilanteissa:

• Ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 e/kk.
• Asumismenojen määrä pienenee vähintään 50 e/kk.
• Muutat toiseen asuntoon.
• Asunnon asukkaat vaihtuvat.

Voit halutessasi hakea tarkistusta yleiseen asumistukeen, jos

• Ruokakunnan tulot pienenevät vähintään 200 e/kk.
• Asumismenojen määrä nousee vähintään 50 e/kk.

Näissä tilanteissa sinun kannattaa ensin arvioida yleisen asumistuen laskurilla, miten tulojesi pienentyminen vaikuttaa tuen määrään.

Siirry yleisen asumistuen laskuriin

Huomaa, että esimerkiksi työttömyystuen lapsikorotusten poistuminen saattaa pienentää ruokakunnan tuloja huomattavasti. Silloin voit halutessasi hakea yleisen asumistuen tarkistusta.

Lue lisää työttömyystuen muutoksista.

Lue, milloin sinun täytyy hakea yleisen asumistuen tarkistusta.

Yleisen asumistuen muutokset koskevat kaikkia yleisen asumistuen saajia, myös opiskelijoita.

Voit arvioida yleisen asumistuen laskurilla, minkä suuruinen tukesi määrä on muutoksen jälkeen. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun valitset alkupäivämääräksi 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Hallitus on kehysriihessä esittänyt, että opiskelijoilla ei 1.8.2025 alkaen olisi oikeutta yleiseen asumistukeen, vaan he saisivat jatkossa opintotuen asumislisää. Kela tiedottaa muutoksesta asiakkailleen, kun lainvalmistelu etenee.

Yleisen asumistuen muutokset eivät koske eläkkeensaajan asumistukea. Voit tarkistaa OmaKelassa, mitä asumistukea sinä saat Kelasta. 

Eläkkeensaajan asumistukea saa jatkossakin myös omistusasuntoihin.

Lue tarkemmin muutoksista Kelan tiedotteesta: Muutoksia eläkkeensaajan asumistukeen vuonna 2024.

Jos tulosi eivät muutoksen jälkeen riitä asumismenojesi maksamiseen, voit tarkistaa toimeentulotuen laskurilla, voisitko saada toimeentulotukea. Toimeentulotukea voi hakea, jos kaikki käytettävissä olevat rahat ja varat eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Selvitä aina ennen toimeentulotuen hakemista, voitko saada muita tuloja tai etuuksia, esimerkiksi työttömyystukea tai opintolainaa. Hae ensin kaikki muut etuudet, joihin olet oikeutettu.

Lue lisää: Mitä teen, jos rahani eivät riitä?

Omaisuus ei tällä hetkellä vaikuta yleisen asumistuen määrään. Esimerkiksi tililläsi olevat rahat eivät siis vaikuta siihen, kuinka paljon saat yleistä asumistukea.

Lue, mitkä tulot vaikuttavat yleisen asumistuen määrään.

Hallitus on esittänyt kehysriihessä, että yleisessä asumistuessa otetaan käyttöön varallisuusraja 1.1.2025. Tiedotamme asiakkaillemme, kun tiedämme näistä muutoksista enemmän.

1. Työttömyystuen omavastuuaika pidentyi viidestä seitsemään päivään.
   
   Omavastuuaika alkaa siitä päivästä, jona työttömäksi jäävä on ilmoittautunut työttömäksi. Omavastuuajalta ei saa työttömyystukea. Muutoksen seurauksena työttömäksi jäävä alkaa saada työttömyystukea aiempaa myöhemmin.
   
   Muutos tuli voimaan 1.1.2024.
2. Työttömyystuessa otettiin käyttöön palkkatyöstä saatavan lomakorvauksen jaksotus.
   
   Lomakorvauksen jaksotus koskee työttömäksi jäävää, joka on ollut kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Jos hänellä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä lomia, lomista maksettu korvaus siirtää työttömyystuen alkamista eteenpäin. Myös lomakorvauksen jaksotuksesta seuraa, että työttömäksi jäävä alkaa saada työttömyystukea aiempaa myöhemmin.
   
   Muutos tuli voimaan 1.1.2024.
    
3. Työttömyystuesta poistuu 300 euron kuukausittainen suojaosa.
   
   Suojaosa tarkoittaa sitä rahamäärää, jonka työttömyystukea saava voi ansaita ilman, että se vähentää työttömyystukea. Suojaosan poistuminen vaikuttaa osa-aikatyötä tai keikkatyötä tekeviin työttömiin, jotka saavat soviteltua työttömyystukea.
   
   Vaikka suojaosa poistuu, työn tekeminen työttömyyden aikana on jatkossakin taloudellisesti kannattavaa, koska tienattu euro pienentää etuutta vain 50 senttiä.
   
   Jos työtön saa tällä hetkellä työttömyyden aikana esimerkiksi 400 euroa palkkaa, työttömyystuen määrä pienenee suojaosan ansiosta vain 50 euroa.
   
   Työttömyystuen suojaosan poistumisen jälkeen 400 euron palkkatulot vähentävät työttömyystukea 200 euroa.
   
   Muutos tulee voimaan 1.4.2024.
    
4. Kelan maksaman työmarkkinatuen, peruspäivärahan ja liikkuvuusavustuksen lapsikorotukset poistuvat.
   
   Tämä muutos koskee työttömiä, joilla on huollettavanaan alle 18-vuotiaita lapsia.
   
   Muutos tulee voimaan 1.4.2024.
    

5. Palkansaajan työssäoloehtoon tulee muutoksia.

   Palkansaajan työssäoloehto pitenee nykyisestä noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Työssäoloehtoa tulee siis jatkossa kertyä yhteensä 12 kuukautta, jotta työttömällä on oikeus ansiopäivärahaan tai peruspäivärahaan.

   Lisäksi työssäoloehtoa alkaa kertyä kalenterikuukauden aikana maksetun palkkatulon perusteella. Nykyään työssäoloehtoa kertyy työajan perusteella sellaisista kalenteriviikoista, joiden aikana palkansaaja on työskennellyt vähintään 18 tuntia.

   Jatkossa työssäoloehtoa kertyy yksi kuukausi, jos kalenterikuukauden aikana maksettu palkkatulo on vähintään 930 euroa. Työssäoloehtoa kertyy myös puolikkaita kuukausia silloin, kun kalenterikuukauden aikana maksettu palkkatulo on 465–930 euroa.

   Työssäoloehdon ei tarvitse kertyä yhtäjaksoisesta työstä, vaan työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tehty työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.

   Jotta työ kerryttää työssäoloehtoa, täytyy työsopimukseen kirjatun palkan olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 399 euroa kuukaudessa.

   Muutos tulee voimaan 2.9.2024.

Esimerkit

Voit arvioida työttömyystuen laskureilla, minkä suuruinen työttömyystukesi määrä on muutosten jälkeen. 1.4. voimaan tulevat muutokset päivitetään laskuriin 17.3. mennessä. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun valitset alkupäivämääräksi 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Nämä työttömyystuen muutokset tulevat voimaan 1.1.2024:

• Työttömyystuen omavastuuajan pidennys ja lomakorvausten jaksotus.

Nämä työttömyystuen muutokset tulevat voimaan 1.4.2024:

• Työttömyystuen suojaosa poistuu. Muutos vaikuttaa työttömyystuen määrään 1.4.2024 ja sen jälkeen alkavilla sovittelujaksoilla.
• Työttömyystuen lapsikorotukset poistuvat.

Nämä työttömyystuen muutokset tulevat voimaan 2.9.2024:

• Palkansaajan työssäoloehdon muutokset.
  
  Jos palkansaajan työssäoloehto täyttyy viimeistään sunnuntaina 1.9.2024, sovelletaan työssäoloehdon säännöksiä, jotka ovat olleet voimassa ennen 2.9.2024.

Voit arvioida työttömyystuen laskureilla, minkä suuruinen työttömyystukesi määrä on muutosten jälkeen. 1.4.2024 voimaan tulevat muutokset päivitetään laskureihin maaliskuun 2024 aikana. Laskuri arvioi tuen uuden määrän, kun valitset alkupäivämääräksi 1.4.2024 tai sen jälkeen.

Lue tarkemmin työttömyystuen muutoksista (elämässä.fi).

Jos Kela on perinyt työttömyystukesi lapsikorotukset kuukausittain erääntyvän elatusavun maksamiseen, huomioi, että lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024.

Sinun pitää tehdä uusi suunnitelma siitä, miten maksat erääntyvän elatusavun Kelalle. Lähetä maksusuunnitelma viestillä OmaKelassa. Maksusuunnitelman pitää täyttää Kelan ehdot, jotta se voidaan hyväksyä.

Kuukausittain erääntyvän elatusavun määrän voit tarkistaa OmaKelasta.  

Voit tarvittaessa myös neuvotella uuden elatussopimuksen laatimisesta lapsesi lähivanhemman kanssa. Ota tätä varten yhteyttä hyvinvointialueesi lastenvalvojaan.

Jos et pysty maksamaan elatusapua, sinulle kertyy elatusapuvelkaa.

Jos sinulla on elatusapuvelkaa ja Kela on perinyt työttömyystukesi lapsikorotukset velan lyhentämiseksi, huomioi, että lapsikorotukset poistuvat 1.4.2024. Sen jälkeen lapsikorotukset eivät enää lyhennä elatusapuvelkaasi.

Elatusapuvelan tilanteen ja kuukausittain erääntyvän elatusavun määrän voit tarkistaa OmaKelasta.  

Jos elatusapuvelkasi ei ole ulosotossa, voit tehdä uuden suunnitelman siitä, miten maksat elatusapuvelan Kelalle. Lähetä maksusuunnitelma viestillä OmaKelassa. Maksusuunnitelman pitää täyttää Kelan ehdot, jotta se voidaan hyväksyä.

Voit tarvittaessa neuvotella uuden elatussopimuksen laatimisesta lapsesi lähivanhemman kanssa. Ota tätä varten yhteyttä hyvinvointialueesi lastenvalvojaan.

Jos et pysty lyhentämään elatusapuvelkaasi, selvitä, oletko oikeutettu elatusapuvelan maksuvapautukseen. Maksuvapautusta on haettava säännöllisesti: Hae maksuvapautusta kahden kuukauden välein, jos elatusapuvelkasi ei ole ulosotossa. Jos velkasi on ulosotossa, voit hakea maksuvapautusta harvemmin.

Jos et pysty maksamaan elatusapuvelkaasi, et hae maksuvapautusta tai et ole siihen oikeutettu, Kela lähettää elatusapuvelkasi ulosottoviranomaisen perittäväksi. Emme lähetä tästä asiakkaille erillistä ilmoitusta.

Riippuu elatussopimuksestasi tai -päätöksestäsi, vaikuttavatko työttömyystuen muutokset Kelalta saamaasi elatustukeen.

Muutokset eivät vaikuta elatustukeesi tässä tilanteessa:

• tuomioistuimen päätöksessä tai kunnan tai hyvinvointialueen vahvistamassa elatussopimuksessa on vahvistettu elatusavun määräksi työttömyysturvan lapsikorotus
• päätöksessä tai sopimuksessa on ilmoitettu myös elatusavun euromäärä.

Tässä tilanteessa Kela jatkaa elatustuen maksamista sinulle samalla tavalla kuin ennen. Sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Jos saamasi elatusavun määrää muutetaan uudella elatussopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, toimita uusi asiakirja Kelaan elatustuen tarkistamista varten.

Muutokset vaikuttavat elatustukeesi tässä tilanteessa:

• tuomioistuimen päätöksessä tai kunnan tai hyvinvointialueen vahvistamassa elatussopimuksessa on vahvistettu elatusavun määräksi työttömyysturvan lapsikorotus
• päätöksessä tai sopimuksessa ei kuitenkaan ole ilmoitettu elatusavun euromäärää.

Tässä tilanteessa Kela ei voi maksaa sinulle elatustukea 1.4.2024 jälkeen. Työttömyystuen lapsikorotusten poistuminen 1.4.2024 aiheuttaa sen, että vahvistettua elatusapua ei enää ole.

Voit neuvotella uuden elatussopimuksen laatimisesta lapsen elatusvelvollisen kanssa. Ota tätä varten yhteyttä hyvinvointialueesi lastenvalvojaan.

Jos saamasi elatusavun määrää muutetaan uudella elatussopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, toimita uusi asiakirja Kelaan elatustuen tarkistamista varten.

Jos sinulla on kysyttävää elatustuestasi, voit lähettää viestin OmaKelassa tai soittaa Kelan Vanhemmuus- palvelunumeroon 020 692 206 (suomenkielinen palvelu) tai 020 692 226 (ruotsinkielinen palvelu).

Sinun ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan työttömyystuen muutosten vuoksi.

Jos sinulla on kysyttävää Kelan maksamista työttömyystuista, voit ottaa meihin yhteyttä lähettämällä viestin OmaKelassa tai soittamalla palvelunumeroihimme.

Jos tulosi eivät muutoksen jälkeen riitä menojesi maksamiseen, voit selvittää toimeentulotuen laskurin avulla, voisitko saada toimeentulotukea.

Toimeentulotukea voi hakea silloin, jos kaikki käytettävissä olevat rahat ja varat eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin, kuten ruokaan, asumiseen ja lääkkeisiin.

Selvitä aina ennen toimeentulotuen hakemista, voitko saada muita tuloja tai etuuksia, esimerkiksi yleistä asumistukea. Hae ensin kaikki muut etuudet, joihin olet oikeutettu, mukaan lukien opintolaina.

Työttömänä saat yleensä joko ansiopäivärahaa, peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Riippuu työssäoloehdosta, mitä näistä kolmesta tuesta saat. Jos täytät työssäoloehdon, voit saada Kelasta peruspäivärahaa tai työttömyyskassastasi ansiopäivärahaa.

Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehdon muutosten tultua voimaan Kela pystyy selvittämään työssäoloehdon täyttymisen pääsääntöisesti tulorekisterin tietojen perusteella.

Työssäoloehdon täyttyminen tarkoittaa sitä, että sinun on täytynyt olla riittävästi töissä ennen kuin jäät työttömäksi. Lisäksi tekemäsi työn täytyy täyttää muita ehtoja, jotta se hyväksytään työssäoloehtoon.

Työssäoloehdon kertyminen palkkatyöstä, palkkatuetusta työstä ja työllistymistä edistävästä palvelusta muuttuu 2.9.2024. Tuolloin astuvat voimaan eduskunnan hyväksymät lait työssäoloehdon muutoksista. Muutokset vaikuttavat työttömäksi jäävän oikeuteen saada ansiosidonnaista päivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa.

Aiemmin työttömäksi jäävän on pitänyt työskennellä ennen työttömyyttä noin 6 kuukautta, mutta nyt työssäoloehto pitenee 12 kuukauteen. Lisäksi työssäoloehtoa kertyy jatkossa palkkatulon perusteella. Aiemmin työssäoloehtoa on kertynyt työajan perusteella sellaisista kalenteriviikoista, joiden aikana työaika on ollut vähintään 18 tuntia.

Jos olet täyttänyt vain osan palkansaajan työssäoloehdosta 2.9.2024, vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on mahdollista laskea yhteen. Lue alta, miten työssäoloehdon täyttyminen lasketaan eri ajankohtina.

Muutokset koskevat palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehtoon ei tule muutoksia vuonna 2024.

Jos tekemäsi työ täyttää työssäoloehdon viimeistään 1.9.2024, oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy vanhan lain mukaan. Tällöin työssäoloehto täyttyy, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

• Olet ollut töissä vähintään 26 viikkoa (noin 6 kk) tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.
• Työaikasi on ollut yhteensä vähintään 18 tuntia viikossa.
• Palkkasi on vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.

Oikeutesi työttömyyspäivärahaan määräytyy uuden lain mukaan silloin, kun työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujakso alkaa 2.9.2024 tai myöhemmin.

Tällöin työssäoloehto kertyy palkan mukaan. Työssäoloehtoa kertyy

• yksi kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa vähintään 930 euroa
• puolikas kuukausi, jos olet saanut kalenterikuukauden aikana palkkaa 465–929 euroa.
• Työssäoloehto täyttyy, kun tarkastelujakson aikana on yhteensä 12 työssäoloehtokuukautta.
• Palkkasi täytyy olla vähintään alan työehtosopimuksen mukainen. Jos työehtosopimusta ei ole, palkkasi täytyy olla kokoaikatyössä vähintään 1 399 e/kk vuonna 2024. Päiväpalkan täytyy olla vähintään 65,07e/pv ja tuntipalkan vähintään 8,13 e/t.

Työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan.

Työssäoloehdon ei tarvitse jatkossakaan kertyä yhtäjaksoisesta työstä. Työssäoloehtoon lasketaan kaikki 28 kuukauden tarkastelujakson aikana tekemäsi työ, jonka palkkatulot kerryttävät työssäoloehtoa.

Työssäoloehtoon voidaan laskea mukaan myös työskentely jossakin toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa tai Pohjois-Irlannissa.

Jos tekemäsi työ on täyttänyt vain osan vanhasta 26 viikon työssäoloehdosta 1.9.2024 mennessä, vanha ja uusi työssäoloehto lasketaan yhteen.

Tällöin 1.9.2024 mennessä kertyneet työssäoloehtoviikot muunnetaan työssäoloehtokuukausiksi seuraavasti:

• Viikkojen määrä jaetaan 4:llä. Tulos pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaiseen tai puolikkaaseen lukuun. Tämä on työssäoloviikkojen määrä työssäoloehtokuukausina.
• Tulokseen lisätään uudet työssäoloehtokuukaudet, jotka ovat kertyneet 2.9.2024 alkaen.
• Uuden työssäoloehdon täyttymiseksi vaaditaan 12 työssäoloehtokuukautta. Työssäoloehto on siis täyttynyt, kun vanhaa ja uutta työssäoloehtoa on kertynyt yhteensä 12 kuukautta tarkastelujakson aikana eli viimeisen 28 kuukauden aikana.

Työssäoloehdoksi riittää vanhan lain mukaisesti 26 viikkoa työskentelyä (noin 6 kk), jos työssäoloehto ehtii kertyä kokonaan ennen 1.9.2024. Viimeisen työssäoloehtoon hyväksytyn työviikon täytyy päättyä 1.9.2024 tai aiemmin.

Tämän jälkeen työssäoloehdon täyttyminen vaatii 12 kuukauden työskentelyä. Työssäoloehto on siis 12 kuukautta, jos työttömyytesi alkaa 1.9.2024 jälkeen ja kerrytät työssäoloehtoa vielä syyskuun 2024 palkasta tai sen jälkeen.

Työssäoloehtoon voidaan jatkossakin hyväksyä töitä myös pidemmältä ajalta kuin 28 kuukaudelta. Työssäoloehdon tarkastelujaksoa voidaan pidentää esimerkiksi silloin, jos olet sairastanut, olet opiskellut, olet hoitanut alle 3-vuotiasta lastasi tai olet osallistunut työllistymistä edistävään palveluun.

Uutta työssäoloehtoa kertyy siltä kalenterikuukaudelta, jonka aikana palkka maksetaan. Jos esimerkiksi teet töitä syyskuussa, mutta palkkasi maksetaan lokakuussa, työssäoloehtoa kertyy lokakuulta.

Palkkasi huomioidaan siltä ajalta, miltä se on merkitty ansaituksi vain poikkeustilanteissa. Näin voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun sinulle maksetaan bonuksia kuukautta pidemmältä ajalta.

Jos palkanmaksusi viivästyy työnantajasta johtuvasta syystä, palkka huomioidaan sen kalenterikuukauden ajalta, jolloin se olisi pitänyt maksaa.

Jatkossa työssäoloehtoa ei pääsääntöisesti kerry palkkatuetun työn ajalta. Aiemmin 75 % palkkatuetusta työstä on kerryttänyt työssäoloehtoa. 

Palkkatuetun työn ajalta kertyy jatkossakin työssäoloehtoa vain, jos tarkoituksena on alentuneesti työkykyisen tai yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Työssäoloehto alkaa kuitenkin tällöin kertyä vasta 10 kuukauden työskentelyn jälkeen, ja palkkatuetusta työstä huomioidaan työssäoloehdon kertymistä laskettaessa 75 %. 

Jatkossa palkkatuetun työn tekeminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa koko kestonsa ajalta. Jos TE-palvelut asettaa asiakkaalle karenssitilanteessa työssäolovelvoitteen, työssäolovelvoite täyttyy jatkossa palkkatuetussa työssä nykyistä nopeammin. Lisäksi palkkatuettu työ voidaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon, kun lasketaan työmarkkinatuen odotusaikaa. 

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta ei jatkossa kerry lainkaan palkansaajan työssäoloehtoa.  

Muutokset tulevat voimaan 2.9.2024. Palkkatuetun työn ja työllistymistä edistävän palvelun ajalta kertyy kuitenkin työssäoloehtoa tämän jälkeenkin, jos työ tai palvelu on alkanut 1.9. tai aiemmin.  

Sinun ei tarvitse olla yhteydessä Kelaan työssäoloehdon muutosten vuoksi.

Kela tai työttömyyskassa selvittää hakemuskäsittelyn yhteydessä, onko tekemäsi työ täyttänyt työssäoloehdon.

Toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tulee voimaan lainmuutos 1.4.2024. Muutos vastaa pitkälti Kelan nykyistä käytäntöä: Asumismenoille on asetettu kuntakohtaiset enimmäisrajat. Jos toimeentulotuen saajan asumismenot ylittävät nämä rajat, Kela ohjaa asiakasta etsimään edullisemman asunnon kolmen kuukauden sisällä, jollei hänellä ole erityistä perustetta jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan.

Jos asiakas ei muuta edullisempaan asuntoon, hyväksytään asumismenot jatkossa kuntakohtaisten rajojen mukaisina eli toimeentulotukea maksetaan vähemmän. Määräaikaa voidaan kuitenkin pidentää perustellusta syystä.

Jos asiakas jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan, hän maksaa itse asumismenojen enimmäismäärän ylittävän osan.

Lainmuutos ei tuo suuria muutoksia nykyiseen käytäntöön. Se ennen kaikkea selkeyttää asumismenojen hyväksymistä säätämällä siitä lain ja asetuksen tasolla. Muutos kuitenkin myös tiukentaa joiltakin osin niitä perusteita, joiden mukaan asiakkaan asumismenot voidaan hyväksyä kuntakohtaisia rajoja suurempina.

Lue tarkemmin muutoksesta Kelan tiedotteesta: Toimeentulotuessa hyväksyttäviin asumismenoihin tulee lainmuutos – Yhä useampi asiakas ohjataan etsimään edullisempaa asuntoa

Ovatko asumismenosi aiemmin ylittäneet toimeentulotuen kuntakohtaisen asumismenojen rajan ja onko Kela hyväksynyt menot kokonaan? Jos sinulla ei ole 1.4.2024 alkaen laissa määriteltyä erityistä perustetta asua kuntakohtaista rajaa kalliimmassa asunnossa, huomioimme 3 kuukauden määräajan jälkeen asumismenosi toimeentulotuessa enintään kuntakohtaisen rajan mukaisesti. Saamasi toimeentulotuen määrä voi silloin pienentyä. Voit arvioida toimeentulotuen määrän laskurin avulla.

Erityisiä perusteita asua kuntakohtaista rajaa kalliimmassa asunnossa ovat esimerkiksi

• tuensaajan tai hänen perheenjäsenensä korkea ikä tai heikentynyt terveydentila
• etävanhemman tarve lisätilalle lapsen tapaamisten vuoksi
• kouluikäinen lapsi, jolla on erityisen tuen tarve, ja siksi nykyisen koulupaikan säilyttäminen on lapsen edun mukaista.

Jatkossa erityisenä perusteena ei kuitenkaan enää hyväksytä sitä, että tuensaajan paikkakunnalla ei ole tarjolla asuntoa, jonka asumismenot ovat kuntakohtaisten rajojen mukaiset. Asiakkaan täytyy voida osoittaa, että hän on etsinyt edullisempaa asuntoa kaikilla käytettävissään olevilla keinoilla. Jos asiakas ei aktiivisista yrityksistään huolimatta löydä edullisempaa asuntoa 3 kuukauden kuluessa, voidaan määräaikaa pidentää.

Aiemmin Kela on voinut käyttää harkintaa sellaisissa tilanteissa, joissa asumismenot ovat ylittäneet kuntakohtaisen rajan vähäisesti. Ylitys on tulkittu vähäiseksi, jos se on ollut noin 5 %. Jatkossa tätä harkintaa ei voida enää tehdä.

Syynä kehotukselle on se, että asumismenosi ovat ylittäneet toimeentulotuessa hyväksyttävät kuntakohtaiset rajat eikä selvityksestäsi ole ilmennyt erityistä perustetta ylitykselle.

Voit etsiä edullisempaa asuntoa esimerkiksi asuinkuntasi tai yksityisten vuokranantajien vuokra-asunnoista. Jos tarvitset apua edullisemman asunnon etsimiseen, voit ottaa yhteyttä asuinkuntasi tai muiden tahojen tarjoamaan asumisneuvontaan. Kelan toimeentulotuen asiakkaana voit saada muuttoavustusta ja vuokravakuuden uuteen asuntoon, jos sen vuokra ei ylitä kuntakohtaisia rajoja.

Jos et muuta edullisempaan asuntoon, huomioimme asumismenosi jatkossa kuntakohtaisten rajojen suuruisena. Sinun ei siis tarvitse muuttaa pois, mutta sinun pitää silloin maksaa asumismenojen loppuosa itse.

Jos sinulla on vaikeuksia selvitä arjessa tai sinulla on sosiaalisia ongelmia, sinun kannattaa ottaa yhteyttä hyvinvointialueesi sosiaalitoimistoon. Tarvittaessa voit myös hakea täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea sosiaalitoimistosta.

Voit aina olla yhteydessä myös Kelaan, jos sinulla on kysyttävää Kelan etuuksista tai haluat keskustella tilanteestasi. Voimme myös järjestää keskustelun yhdessä hyvinvointialueen sosiaalipalvelujen asiantuntijan kanssa.

Lue myös: Toimeentulotukea voi saada kohtuullisen suuruisiin asumismenoihin – Kela ei velvoita ketään muuttamaan