Korona vauhditti etälääkäripalveluiden kehitystä – etäpalvelut voisivat auttaa ratkaisemaan hoitoon pääsyn ongelmia, arvioi tutkija
Terveydenhuollon etäpalveluiden tarjonta ja käyttö lisääntyivät koronapandemian aikana. Etäpalveluiden tarjonnassa on kuitenkin suuria eroja hyvinvointialueiden välillä ja niitä voisi lisätä vielä merkittävästi. Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi tuoda säästöjä ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.
Sekä julkisen että yksityisen sektorin terveydenhuollon etäpalvelut kasvoivat koronan myötä. Kelan korvaamat terveydenhuollon etäasioinnit kaksinkertaistuivat vuoden 2021 aikana.
Vuonna 2021 Kela-korvattuja etäpalveluita oli 15 % yhteensä 2,3 miljoonasta yksityislääkärikäynnistä. Suurin osa näistä oli erikoislääkärikäyntejä. Yleislääkärille kohdistuvien etäkäyntien osuus oli vajaa neljännes.
Yksityisille yleislääkäreille jo joka kolmas käynti oli etäpalvelua vuonna 2021.
Etäpalveluiden saatavuudessa suuria alueellisia eroja
Kela-korvattujen yksityislääkäreiden etäpalveluiden osuudessa on runsasta vaihtelua alueiden välillä. Pitkien välimatkojen vaikutus etäpalveluiden käyttöön näkyy jonkin verran.
– Alueiden väliset erot johtuvat luultavasti pitkälti eroista palvelutarjonnassa ja työvoiman saatavuudessa, sanoo Kelan erikoistutkija Timo Hujanen.
Vuonna 2021 yksityisillä yleislääkäreillä etäpalveluiden keskiarvo oli 32 %. Suurimmat osuudet löytyivät Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta (noin 40 %).
Kainuussa oli yli kaksi kertaa enemmän etäasiointia avosairaanhoidon lääkärille (56 %) kuin maassa keskimäärin (24 %). Myös Keski-Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalassa etäpalveluiden osuus oli keskimääräistä suurempi. Etäasiointeja oli vähiten Etelä-Karjalassa (11 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (7 %).
Etäasioinnin osuus on vuonna 2022 edelleen kasvanut useilla alueilla.
Luvut perustuvat Kelan ja THL:n rekisteritietojen tilastolliseen vertailuun.
Etäasiointi voi säästää aikaa ja rahaa
Perusterveydenhuollon saatavuusongelmista on puhuttu koko 2000-luvun. Tuoreessa hallituksen esityksessä tarpeelliseksi todetun hoidon ensimmäinen hoitotapahtuma tulisi järjestää 1.9.2023 alkaen 14 vuorokauden ja 1.11.2024 alkaen 7 vuorokauden kuluttua yhteydenotosta.
Hoidon arviointi ja hoitotapahtuma voivat olla videovälitteisiä etäpalveluita. Ainakaan lainsäädäntö ei näillä näkymin tule rajoittamaan etäpalveluiden kasvua.
Etäasioinnin lisääminen olisi Hujasen laskelmien mukaan mahdollista sekä lääkäripalveluissa että muissa terveyspalveluissa. Parhaimmillaan etävastaanotto voi olla potilaalle vaivattomampi kuin perinteinen vastaanottokäynti. Toisaalta etäasiointi kohtaa myös kritiikkiä, jonka mukaan se sopii vain kontrollikäynteihin siinä vaiheessa, kun potilaan ja lääkärin välille on jo rakennettu luottamus.
Etäpalveluiden lisääminen terveydenhuollossa voisi tuoda säästöjä niin yksityishenkilöille kuin työnantajille ja yhteiskunnalle.
– Yksityisten etäpalveluiden säästöistä hyötyisi erityisesti asiakas. Jos fyysinen vastaanottokäynti olisi ylipäänsä korvattavissa etäpalveluna, voisi toisaalta yhteiskuntakin saada 10–50 % säästöjä euroissa palvelusta riippuen, sanoo Hujanen.
Nuoret miehet lääkäriin etäpalveluilla?
Vuosina 2019–2021 avosairaanhoidossa kasvoivat eniten 25–45- ja 15–24-vuotiaiden naisten etäyhteydenotot lääkärille. Kun mukaan otetaan opiskelu- ja työterveyshuolto, kasvu oli voimakkainta nuorimmilla aikuisilla.
Nuorilla miehillä etäpalveluiden käytön kasvu oli suhteellisesti suurempaa kuin naisilla.
– Tämä voisi viitata siihen, että etäpalvelut voivat auttaa saamaan miehiä hyödyntämään terveyspalveluita paremmin, sanoo Hujanen.
Naisilla etäpalveluiden käytön kasvu on kuitenkin lukumäärällisesti suurempaa ja he käyttävät muitakin palveluita miehiä enemmän.
Lisätietoja
Erikoistutkija Timo Hujanen ja tutkimusprofessori Hennamari Mikkola ovat kirjoittaneet aiheesta pidemmin Kelan tutkimusblogissa.
Lisätietoa medialle
Timo Hujanen
erikoistutkija, Kela
020 634 1931
timo.hujanen@kela.fi