Sämikielâlij äššigâsâi mielâst Kela vajoditmist lii sijjân ävkki, mutâ kulttuurlijd já kielâlijd táárbuid kolgâččij väldiđ pyerebeht huámmášumán

Kela lii majemui iivij ovdedâm sämikielâlij äššigâsâi palvâlusâid noonâ oovtâstpargoost Sämitiggijn. Uđđâ čielgiittâs mield sehe sämikielâliih äššigâsah já áámmátulmuuh, kiäh stivrejeh vajoditmân, aneh, ete Kela vajoditmijn lii ävkki sämikielâláid ulmuid. Vajoditmân stivriimist láá kuittâg ääših, maid pyerediđ, tulkkummáhđulâšvuotâ ij ain kevttuu já kulttuurlijd sierânâsjiešvuovijd kolgâččij väldiđ pyerebeht huámmášumán äššigâs vajodittemproosees ääigi.

Suomâst láá suulân 10 000 sämmilâžžâd (samediggi.fi, suomâkielân), kiäin suulân kuálmádâs ääsih sämmilij päikkikuávlust, mutâ kuittâg tuš uccâ uási sist almotteh sämikielâ jieijâs eenikiellân (valtioneuvosto.fi, suomâkielân). Suomâst sárnuh virgálávt kuulmâ sämikielâ: anarâškielâ, tavesämikielâ já nuorttâlâškielâ.

Ko syemmilâš sosiaaltorvo já toos lohtâseijee palvâlusah láá ovdánâm, te sämmilij eellimvuovij, kulttuur já kielâ huámmášumán väldim sosiaaltorvoost lii finnim liijkás uccáá huámmášume. Tile láá viggâm pyerediđ lahâasâttem vievâst. Eereeb iärrás Suomâ vuáđulaahâ (finlex.fi, suomâkielân), Laahâ sämitiggeest (9 §, finlex.fi, suomâkielân) já Säämi kielâlaahâ (finlex.fi, pdf) kenigiteh virgeomâháid väldiđ huámmášumán sämikielâlij äššigâsâi táárbuid palvâlusâi orniimist.

Kelast ääši láá keččâlâm pyerediđ meid Sämitige já Kela koskâsij ráđádâlmij vievâst. Ive 2023 tollum ráđádâlmijn meridui olášuttiđ Kela sämikielâláid äššigâssáid uáivildum vajoditmist čielgiittâs, mii toimâččij tuáváážin puáttee ovdedemhaahân. Čielgiittâs vuáváámist já olášutmist tehálâš uásist lâi noonâ oovtâstpargo Sämitiggijn já Laapi pyereestvaijeemkuávloin.

Taan čallust mij oovdânpyehtip kuávdášlijd aiccâmijd sämikielâlij äššigâsâi vajoditmân lohtâseijee algâčielgiittâsâst (helda.helsinki.fi, suomâkielân), mii vuáđuduvá áášán kyeskee kirjálâšvuotâkejâstâhân sehe äššitobdeekoijâdâlmân já äššigâssahhiittâlmáid.

Sämikielâlij äššigâsâi vajoditmist láá tuš uccáá tutkâmušah

Sämikielâlij äššigâsâi vajoditmân lohtâseijee tutkâmtiätu lii viehâ uccáá.

Čallum kirjálâšvuotâ čáittá, ete sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs pargein ij meid lah tuárvi tiätu sämikulttuurist já ton sierânâsjiešvuovijn, teikâ máttu heiviittiđ taam tiäđu keevâtlii anon. Sämikulttuurist annoo tehálâžžân šiev já luáttámušlii ohtâvuođâ huksim áámmátulmuu já äššigâs kooskâ, já toos kalga väridiđ tuárvi ääigi. Toos lasseen sämikielâ mättee áámmátulmuin lii vänivuotâ. Kelast onnuuččij lase ibárdâs meid ovdâmerkkân sämmilij ärbivuáválijn iäláttâsâin, tego puásuituálust.

Vajoditmist šiev vuáttámušah

Sahhiittâllum äššigâsah lijjii finnim njálmálijd já kirjálijd ravvuid pääihist vajoduumân. Sii mielâst vajodittemkuursâin finnejum ravvuid puovtij anneeđ ävkkin argâelimist. Kuittâg kuhes maađhij keežild tiätu aktiviteetih, tego sávrusalist eellim, iä ain lamaš máhđuliih.

Vajoditmist lijjii finnim ennuv äävhi, já äššigâsâi mielâst vajoditmân uásálistem lâi ollásávt pyeri vuáttámuš. Finnejum hiäđuh lijjii eereeb iärrás pohčâsij kiäppánem, nubástusah purrâmâšvááljust, teehij iälšu puáránem já tiädu vuálánem. Äššigâsâi mielâst eres sämikielâlij ulmui teivâdem já siärvuslâšvuotâ láá eromâš teháliih ääših. Viärdásij ulmuiguin lâi máhđulâš meid kevttiđ sämikielâ.

Äššigâsah suogârdâllii, ete ličij-uv puátteevuođâst máhđulâš pyehtiđ vajodittem äššigâsâi luus. Sämikielân olášuvvee vajodittem onnii pyeri juurdân, mutâ tom iä uáinám tuođâi máhđulâžžân. Tuoivân lâi kuittâg, ete vajoditmist ličij mieldi kuittâg ohtâ áámmátolmooš, kote máttá sämikielâ.

Meid áámmátulmuuh, kiäh stivrejeh vajoditmân, onnii, ete Kela vajoditmist lii lamaš ävkki äššigâssáid. Áámmátulmuuh-uv pajedii oovdân siärvuslâšvuođâ merhâšume sämikielâláid uáivildum vajoditmist. Sij oinii tehálâžžân ovdâmerkkân sämikulttuurân lohtâseijee ohtsij toimâvuovij máhđulâžžân toohâm, tego máhđulâšvuotâ tuoijuđ sämituojijd vajodittem ääigi.

Vajoditmân kyeskee tiätu ij vala juuvsâ áámmátulmuid já äššigâsâid, nuuvtko tuoivâ lii

Vajoditmân stivrejeijee uásipeelijd já tulháid čujottum koijâdâlmân västidâm ulmui mielâst merhâšitteemus estuuh sämikielâlij äššigâsâi vajoditmân stivrejuumân láá

• kuhes määđhih
• vajoditmân lohtâseijee tiäđu vänivuotâ
• tot, ete vajodittemkuursah iä äälgi, ko äššigâsah láá nuuvt uccáá.

Eestân vajoditmân stivrejuumân onnii meid tom, ete vajodittem ij čoonâs nuuvt pyereest ko máhđulâš äššigâsâi aargâ uássin. Áámmátulmui mielâst Kela vajodittem ij meid uárnejuu tuárvi sämikielâlij äššigâsâi vajodittemtáárbui háárán.

Sehe áámmátulmuuh já äššigâsah puohtii oovdân, ete vajoditmân lohtâseijee sämikielâlâš viestâdem ij juuvsâ Kela vajoditmáid stivrejeijee áámmátulmuid já äššigâsâid tuárvi pyereest. Tiätu ij meid lah finnimnáál tuárvi puoh kuulmâ sämikielân.

Äššigâsah muštâlii, ete sij láá finnim vajoditmân lohtâseijee tiäđu maaŋgâ sierâ uásipeeleest, ovdâmerkkân tuáhtárist, palvâluspyevtitteijest tâi páihálii loostâst. Liijká viestâdmân halijdii maaŋgâpiälálâšvuođâ, tego maaŋgâi uásipeelij oovtâstpargon pyevtittemnáál viestâdem. Sahhiittâllum ulmuin uási onnii, ete tiäđu uuccâm interneetist lâi vaigâd.

Äššigâsâi mielâst tiäđu vänivuotâ puáhtá motomin estiđ sämikielâlijd ulmuid ucâluđ vajoditmân.

Tulkkummáhđulâšvuotâ ij ain kevttuu

Vajoditmân stivrejeijee uásipeelijd čujottum koijâdâllâm västideijein joba 86 % iä lamaš kuássin vuáttám táárbu tulkkumpalvâlussáid. Iänááš äššigâstiilijn tulkkân lâi toimâm äššigâs omâhâš tâi sosiaal- já tiervâsvuođâsyergi áámmátolmooš. Áámmátulmui mielâst tuulhâin kalga leđe sehe noonâ áámmáttáiđu já meid sämikulttuur tubdâm, vâi tulkkum luhostuvá.

Sahhiittâllum ulmuin puohháid lâi fallum máhđulâšvuotâ tulkkuumân vajodittem ääigi. Puohâin ij kuittâg lamaš tárbu toos. Äššigâsah lijjii ton uáivilist, ete tulkkâ tuáimá távjá meid tiätulágán toorjâolmožin, iššeedmáin maaŋgâi keevâtlij ašijguin. Tulkkummáhđulâšvuotâ eromâšávt tuáhtár vuástáväldimist onnui tehálâžžân. 

Tulkkum čuolmân onnui ovdâmerkkân tot, ete tulkkâ sáttá tulkkuđ puástud ađai jurgâliđ ääši sierânáál ko äššigâs tom uáivild sehe tot, jis maaŋgah kielah tulkkojuvvojeh siämmáá ääigi.

Ovdedempargo juátkoo

Čielgiittâs puátusij vuáđuld sämikielâláid äššigâssáid uáivildum Kela vajodittempalvâlusâi ovdedempargo juátkoo. Meid tutkâmuš uáinust lii tehálâš pyevtittiđ puátteevuođâst lase tiäđu sämikielâlij äššigâsâi vajoditmist sehe tast, maid kulttuurmiäldásâšvuotâ vajoditmist puáhtá äššigâsâi uáinust uáivildiđ.

Čälleeh

Sonja Tuomisto
spesiaaltotkee, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi

Sari Miettinen
juávkkuhovdâ, Kela
sari.miettinen@kela.fi

Markku Laatu
spesiaaltotkee, Kela
markku.laatu@kela.fi

Sunná Länsman
äššitobdee, Oulu ollâopâttâh

Lasetiäđuh

Tuomisto Sonja, Miettinen Sari, Laatu Markku, Länsman Sunná. 2024. ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”. Selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta (suomâkielân, helda.helsinki.fi). Kela, Työpapereita 192.

Arola Laura. 2021. Säämibaromeetter 2020 : Čielgâdâs sämikielâlij kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest (valtioneuvosto.fi). Riehtiministeriö almostitmeh, Čielgiittâsah já ravvuuh 2021:1.

Suomâ vuáđulaahâ (suomâkielân, finlex.fi).

Laahâ sämitiggeest (suomâkielân, finlex.fi).

Säämi kielâlaahâ (pdf, finlex.fi).

Aalmugtieđâlâš lovottâh 2019 (suomâkielân, samediggi.fi).