Sámegielat áššehasat vásihit, ahte sidjiide lea ávki Kela veajuiduhttimis, muhto kultuvrralaš ja gielalaš dárbbuid galggašii vuhtiiváldit buorebut

Kela lea maŋimuš jagiid áigge ovddidan sámegielat áššehasaid bálvalusaid lávga ovttasbarggus Sámedikkiin. Gieskat almmustuvvan čielggadusa mielde sihke sámegielat áššehasat ja ámmátolbmot, geat stivrejit veajuiduhttimii, vásihit, ahte sámegielat áššehasat ávkašuvvet Kela veajuiduhttimis. Veajuiduhttimii ohcaleamis lea goittotge buoridan munni, tulkonvejolašvuohta ii álot geavahuvvo ja kultuvrralaš sierraiešvuođaid galggašii vuhtiiváldit buorebut áššehasa veajuiduhttinproseassa áigge.

Suomas leat árvvoštallama mielde 10 000 sápmelačča (samediggi.fi, suomagillii), geain sullii goalmmádas ássá sámiid ruovttuguovllus, muhto goittotge dušše smávva oassi sis almmuha sámegiela eatnigiellan (valtioneuvosto.fi, suomagillii). Suomas hállet virggálaččat golbma sámegiela: anárašgiela, davvisámegiela ja nuortalašgiela.

Suopmelaš sosiáladorvvu ja bálvalusaid, mat dasa laktásit, ovdánettiin sámiid eallinvugiid, kultuvrra ja giela vuhtiiváldin sosiáladorvvus lea báhcán menddo uhca fuopmášupmái. Dilli lea geahččaluvvon buoriduvvot láhkaásaheami vehkiin. Earret eará Suoma vuođđoláhka (finlex.fi, suomagillii), Láhka sámedikkis (9 §, finlex.fi, pdf) sihke Sámi giellaláhka (finlex.fi, pdf) geatnegahttet virgeoapmahaččaid vuhtiiváldit sámegielat áššehasaid dárbbuid bálvalusaid ordnemis.

Kelas áššái lea ohccon buorideapmi maiddái Sámedikki ja Kela gaskasaš ráđđádallamiid bokte. Jagi 2023 gevvon ráđđádallamiin šihttojuvvui, ahte dahkkojuvvo veajuiduhttimis, mii lea dárkkuhuvvon Kela sámegielat áššehasaide, čielggadus mii doaimmašii duogážin boahttevaš ovddidanprošektii. Čielggadusa plánemis ja ollašuhttimis lei guovddáš sajis lagaš ovttasbargu Sámedikkiin ja Lappi buresveadjin guovlluin.

Dán čállosis muitalit guovddáš fuopmášumiin guoskkadin álgočielggadusa (helda.helsinki.fi, suomagillii), mii laktása sámegielat áššehasaid veajuiduhttimii ja mii vuođđuduvvá girjjálašvuođageahčastahkii ja maiddái áššedovdiid ja áššehasaid jearahallamiidda.

Sámegielat áššehasaid veajuiduhttima birra leat dušše uhcán dutkamušat

Sámegielat áššehasaid veajuiduhttima birra dutkandiehtu lea viehka uhcán.

Girjjálašvuohta, mii lea gávdnomis, čájeha, ahte sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bargoveagas ii leat doarvái diehtu sámekultuvrras ja dan sierraiešvuođain, dahje juo ii leat čehppodat heivehit dán dieđu geavadii. Sámekultuvrras gehččojuvvo dehálažžan, ahte láhččojuvvo buorre ja luhtolaš oktavuohta ámmátolbmo ja áššehasa gaskii, ja dasa galgá várret áiggi nohkka olu. Dasa lassin sámegielmáhtolaš ámmátolbmot eai gávdno doarvái. Kelas dárbbašuvvošii lasi ipmárdus maiddái ovdamearkan sámiid árbevirolaš ealáhusaid birra, dego boazodoalus.

Veajuiduhttimis buorit vásáhusat

Áššehasat, geat leat jearahallon, ledje ožžon njálmmálaš ja čálalaš rávvagiid ruovttus veajuiduhttima várás. Sin mielas veajuiduhttinkurssain ožžojuvvon rávvagiid sáhtii geavahit ávkin árggas. Goittotge guhkes mátkkiid dihte dihto aktivitehtat, dego álšasáles fitnan, ii álot lean vejolaš.

Veajuiduhttimis ledje fitnašuvvan máŋggat ávkkit, ja áššehasat dovde, ahte veajuiduhttimii oassálastin lei oppalaččat buorre vásáhus. Ožžojuvvon ávkkit ledje earret eará bákčasa ložžen, borranmálles dáhpáhuvvan nuppástusat, dehkiid ortnega buorráneapmi ja deattu geahppáneapmi. Áššehasat atne eará sámegielagiid deaivvadeami ja searvvušlašvuođa erenomáš dehálaš áššin. Veardásaččaiguin lei maiddái vejolaš geavahit sámegiela.

Áššehasat guorahalle, livččiigo boahttevuođas vejolaš buktit veajuiduhttima áššehasaid lusa. Sámegielat veajuiduhttima atne buorre jurddan, muhto dat ii oidnojuvvon realistalažžan. Sávaldahkan lei goittotge, ahte veajuiduhttimis livčče fárus juoba jo okta sámegielmáhtolaš ámmátolmmoš.

Maiddái ámmátolbmot, geat stivrejit áššehasa veajuiduhttimii, árvvoštallet, ahte áššehasaide lea leamaš ávki Kela veajuiduhttimis. Ámmátolbmotge bajidedje ovdan searvvušlašvuođa mearkkašumi sámegielat olbmuide dárkkuhuvvon veajuiduhttimis. Sii oidne dehálažžan ovdamearkan sámekultuvrii laktáseaddji oktasaš doaibmanvugiid vejolažžan dahkama, dego vejolašvuođa duddjomii veajuiduhttima áigge.

Veajuiduhttima guoski diehtu ii vel juvssa ámmátolbmuid iige áššehasaid sávvojuvvon vugiin

Veajuiduhttimii stivrejeaddji ámmátolbmuide ja tulkkaide dárkkuhuvvon jearahallamii vástidan olbmuid mielas guovddáš eastagat sámegielat áššehasaid veajuiduhttimii stivrašuvvamii leat

• guhkes mátkkit
• dieđu, mii laktása veajuiduhttimii, váilun
• dat, ahte veajuiduhttinkurssat eai álgge áššehasaid vátnivuođa dihte.

Easttan veajuiduhttimii ohcaleapmái gehččojuvvui maiddái dat, ahte veajuiduhttin ii njađđás buoremus vejolaš vugiin áššehasaid árgga oassin. Ámmátolbmuid mielas Kela veajuiduhttin ii maiddái ordnejuvvo rivttes mihttomearis sámegielat áššehasaid veajuiduhttindárbbuid ektui.

Sihke ámmátolbmot ja áššehasat bukte ovdan, ahte veajuiduhttimii laktáseaddji sámegielat diehtojuohkin ii juvssa ámmátolbmuid, geat stivrejit olbmuid Kela veajuiduhttimii, iige áššehasaid nohkka bures. Diehtu ii maiddái leat oažžun láhkai doarvái buot golmma sámegillii.

Áššehasat muitaledje, ahte ledje ožžon dieđu veajuiduhttimis máŋgga sierra gáldus, ovdamearkan doaktáris, bálvalanbuvttadeaddjis dahje báikkálaš aviissas. Goittotge diehtojuohkimii sávvojuvvui máŋggabealatvuohta, dego diehtojuohkin, mii ollašuhtto máŋggaid oassebeliid ovttasbargun. Oassi jearahallon olbmuin vásihii, ahte dieđu ohcan interneahtas lea váttis.

Áššehasaid mielas dieđu váilun sáhttá muhtumin eastit sámegielat olbmuid ohcaleamis veajuiduhttimii.

Tulkonvejolašvuohta ii álot geavahuvvo ávkin

Veajuiduhttimii stivrejeaddji oassebeliide dárkkuhuvvon jearahallama vástideaddjiin juoba 86 % ii lean goassige vásihan, ahte dárbbaša tulkonbálvalusaid. Dávjjimus tulkan áššehasoktavuođain lei doaibman áššehasa oapmahaš dahje sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi ámmátolmmoš. Ámmátolbmot vásihedje, ahte tulkkain galgá leat sihke nana ámmátdáidu ja sámekultuvrra dovdan, vai tulkon lihkostuvvá.

Buot jearahallon áššehasaide lei fállojuvvon vejolašvuohta tulkomii veajuiduhttima áigge. Buohkat eai goittotge vásihan, ahte dárbbašit dan. Áššehasat vásihedje, ahte tulka doaibmá dávjá maiddái dihtolágan doarjjaolmmožin nu, ahte son veahkeha máŋggain geavada áššiin. Tulkonvejolašvuohta erenomážit doaktára vuostáiváldimis gehččojuvvui dehálažžan. 

Tulkoma váttisvuohtan oidnojuvvui ovdamearkan dat, ahte tulka sáhttá tulkot boastut elege tulkot ášši eará láhkai go maid áššehas lei dárkkuhan, ja maiddái dat, jos máŋggat gielat tulkojuvvojit seammá áigge.

Ovddidanbargu joatkašuvvá

Čielggadusa bohtosiid vuođul jotkojuvvo sámegielat áššehasaide dárkkuhuvvon Kela veajuiduhttinbálvalusaid ovddidanbargu. Maiddái dutkamuša perspektiivvas lea boahttevuođas dehálaš buvttadit lasi dieđu sámegielat áššehasaid veajuiduhttimis ja maiddái das, maid kulturmieldásašvuohta veajuiduhttimis áššehasaid perspektiivvas sáhttá dárkkuhit.

Čállit:

Sonja Tuomisto
spesiáladutki, Kela
sonja.tuomisto@kela.fi

Sari Miettinen
joavkohoavda, Kela
sari.miettinen@kela.fi

Markku Laatu
spesiáladutki, Kela
markku.laatu@kela.fi

Sunná Länsman
áššedovdi, Oulu universitehta

Lassidieđut

Tuomisto Sonja, Miettinen Sari, Laatu Markku, Länsman Sunná. 2024. ”Toivottavasti sinne menee saamelaisia enemmän, etteivät kuole kaikki ne kurssit”. Selvitys saamenkielisille asiakkaille suunnattujen Kelan kuntoutuspalveluiden nykytilasta (helda.helsinki.fi, suomagillii). Kela, Työpapereita 192.

Arola Laura. 2021. Sámebarometra 2020 – čielggadus sámegielat olbmuid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis (valtioneuvosto.fi). Vuoigatvuođaministeriija prentosat, Čielggadusat ja rávvagat 2021:1.

Suoma vuođđoláhka (suomagillii, finlex.fi).

Láhka Sámedikkis (pdf, finlex.fi).

Sámi giellaláhka (pdf, finlex.fi).

Veagadatdieđalaš statistihkka 2019 (suomagillii, samediggi.fi).