Doarjja buohcuvuođain eallimii
Veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanválbmenkurssat veahkehit du eallit buori eallima buohcuvuođas fuolakeahttá.
Jos buohcuvuohta dehe váddu lea hui váttis, dutnje sáhttá heivet lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin dehe máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttin.
Veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanválbmenkurssat
Kela ordne veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanválbmenkurssaid mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide, geain lea buohcuvuohta dehe váddu. Kurssain oaččut dieđuid buohcuvuođastat, veardásašdoarjaga ja doarjaga árggas birgemii.
Loga lasi veajuiduhttin- ja vuogáiduvvanválbmenkurssain (suomagillii).
Máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttin
Jos du buohcuvuohta váttásmahttá olu du eallima, dus sáhttá leat vuoigatvuohta máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttimii. Máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttimis oaččut veahki máŋgga áššedovdis.
Veajuiduhttima mihttomearrin lea veahkehit du birget árggas, barggus ja oahpuin. Oasi veajuiduhttimis sáhttá ordnet joavkkus.
Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin
Sáhtát ohcat lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttima, jos buot čuovvovaš eavttut ollašuvvet:
- Leat vuollái 65-jahkásaš.
- Dus leat buohcuvuođa dehe váttu dihte stuorra váttisvuođat birget árggas.
- Dus lea veajuiduhttinplána, mii lea dahkkon almmolaš dearvvasvuođafuolahusas.
Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin sáhttá leat ovdamearkan
- psykoterapiija
- fysioterapiija
- doaibmanterapiija
- hállanterapiija.
Veajuiduhttin sáhttá leat ovttaskas olbmo terapiija dehe joavkoterapiija. Terapiija sáhttá oažžut hávil 1–3 jagi.
Lossaváttot medisiinnalaš veajuiduhttin sáhttá leat maiddái veajuiduhttin- dehe vuogáiduvvanválbmenkursa dehe máŋggaámmátlaš individuála veajuiduhttin.