Oahpporuhta
Jos leat deavdán 17 jagi, sáhtát oažžut oahpporuđa.
Oahpporuđa mearrái váikkuha
- man ahkásaš don leat
- mo ásat
- leatgo náitalan
- leatgo dus mánát.
Unnimus oahpporuđat leat 8–43 euro mánotbajis. Sáhtát oažžut smávva oahpporuđa, jos leat 17–19-jahkásaš ja ásat vánhema luhtte.
Jos dus eai leat mánát, sáhtát oažžut oahpporuđa eanemustá sullii 279 euro mánotbajis.
Jos leat vuollái 17-jahkásaš, sáhtát oažžut
- oahpporuđa, jos mánáidruhta lea heaittihuvvon
- oahpporuđa oahppomateriálalasi, jos oahput eai leat nuvttá.
Oahpporuđas manná vearru. It goittotge dárbbaš máksit vearu oahpporuđastat, jos dus eai leat eará boađut.
Loga lasi oahpporuđa ohcamis (suomagillii).
Oahpporuđa fuolaheaddjibajádus
Jos leat vuollel 18-jahkásaš máná fuolaheaddji, oahpporuhtii lasihuvvo fuolaheaddjibajádus. Dat lea sullii 142 euro mánotbajis. Kela mieđiha dan automáhtalaččat.
Oahpporuđa oahppomateriálalassi
Sáhtát oažžut oahppomateriálalasi, jos buot čuovvovaš eavttut ollašuvvet:
- Dus eai leat mánát itge leat náitalan
- u vánhemiid boađut leat oktiibuot eanemustá 41 100 euro jagis.
- ÁÁsat vánhemiid luhtte ja leat vuollel 20-jahkásaš dahje ásat iehčanassii ja leat vuollel 18-jahkásaš.
It goittotge sáhte oažžut oahppomateriálalasi, jos dus lea vuoigatvuohta nuvttá skuvlejupmái.
Dan lassin galggat čađahit man nu čuovvovaš skuvlemiin:
- logahatoahput olgoriikkain dahje Ålánddas
- ámmátoahput, mat vuoigadahttet oahppodoarjagii, olgoriikkain dahje Ålánddas, priváhta oahppolágádusas dahje oahppolágádusas, mii ii leat oahpahushálddahusa vuollásaš.
Oahppomateriálalasi sáhttet oažžut maiddái 15- ja 16-jahkásaččat, vaikko sii eai sáhte oažžut eará oahpporuđa. Oahppomateriálalassi lea sulaid 52 euro mánotbajis.
Jos oaččut juo oahppodoarjaga, Kela mieđiha dutnje oahppomateriálalasi automáhtalaččat. Don it nappo dárbbaš ohcat dan sierra. Jos it vel oaččo ollenge oahpporuđa, muhto sáhtát oažžut oahppomateriálalasi, oza oahppodoarjaga oahppodoarjjaohcamušain.
Vánhemiid boađut
Du vánhemiid boađut sáhttet váikkuhit dasa, oaččutgo don oahppodoarjaga ja man olu oaččut dan. Sadjásašvánhemiid dahje ovdamearkka dihte ádjá dahje áhku boađut eai váikkut oahppodoarjagii.
Jos du vánhemat leaba earránan, Kela váldá vuhtii dan vánhema boađuid, gean luhtte ásat dahje gean luhtte leat maŋemužžan ássan.
Allaskuvlastudeanttat
Jos stuđeret allaskuvllas, du vánhemiid boađut eai sáhte geahpedit oahpporuđa meari dahje eastadit dan. Jos du vánhemiin leat dušše unnán boađut, dat sáhttá váikkuhit nu, ahte oaččot eanet oahpporuđa.
Logahaga, ámmátskuvlla dahje álbmotallaskuvlla stuđeanttat
Jos stuđeret logahagas, ámmátskuvllas dahje álbmotallaskuvllas, du vánhemiid boađut sáhttet váikkuhit du oahppodoarjagii, jos juobbágoabbá guoská du:
- Leat vuollel 18-jahkásaš.
- Ásat vánhemiid luhtte.
Vánhemiid boađut sáhttet geahpedit du oahppodoarjaga meari, bajidit dan dahje eastadit dan ollásit.
Jos ásat iehčanassii nappo eará báikkis go vánhemiiguin, vánhemiid boađut eai geahpet oahppodoarjaga, baicce sáhttet dušše bajidit dan. Vánhemiid boađut váikkuhit goittotge dasa, oaččutgo oahppomateriálalasi ja oahppoloana stáhtadáhkádusa.
Du vánhemiid boađut eai váikkut oahppodoarjagii, jos muhtun čuovvovaččain guoská du:
- Leat deavdán 18 jagi ja ásat iehčanassii.
- Leat náitalan
- Leat vuolleahkásaš máná fuolaheaddji.
Sáhtát ieš árvvoštallat rehkenastiin, man olu oaččut oahpporuđa (suomagillii).