Näin haet rahoitusta
Voit hakea kehittämisrahoitusta kuntoutuksen, sairauksien ehkäisyn tai sairausvakuutuksen kehittämiseen tai tutkimukseen. Rahoitusta voivat hakea julkisen sektorin toimijat, järjestöt ja kuntoutuksen palveluntuottajat. Kela ei myönnä rahoitusta yksityisille henkilöille tai yksittäiselle toiminimelle.
Linkit tämän sivun sisältöön:
Vuoden 2025 rahoitushaun teemat
Hakuaika
Vuoden 2025 rahoitushaku päättyy 31.3.2025. Päätös rahoituksesta lähetetään hakijataholle 30.6.2025 mennessä.
Kuntoutuksen kehittämisrahoitusta voi hakea kerran vuodessa. Lisäksi Kela voi tarvittaessa järjestää kohdennettuja hakuja, jotka liittyvät esimerkiksi kuntoutuksen asiantuntijatyöhön tai tutkimukseen.
Näin haet rahoitusta
1. Lue ohje kuntoutuksen kehittämisrahoituksen hakemisesta.
2. Liitä rahoitushakemukseen (pdf) seuraavat asiakirjat:
- projektisuunnitelma
- arviointisuunnitelma
- vapaamuotoinen laskelma projektin kokonaisbudjetista.
Jotta lomake toimii virheettömästi, tarvitset uusimman version Adobe Reader -ohjelmasta. Ohjelman voi ladata maksutta Adoben verkkosivuilta (get.adobe.com). Tallenna tyhjä lomake ensin laitteellesi. Älä täytä hakemusta suoraan selaimessa, koska osa tiedoista voi silloin jäädä tallentumatta.
3. Lähetä rahoitushakemus liitteineen määräpäivään mennessä sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kela.fi. Kela hylkää määräpäivän jälkeen saapuneet hakemukset.
4. Kela lähettää päätöksen sähköpostitse.
Myöntämiskriteerit
Kela voi myöntää kuntoutuksen kehittämiseen rahoitusta, jos
- kehittämisprojektista on valtakunnallista hyötyä asiakkaille, Kelalle ja/tai eri kuntoutuksen toimijoille
- kehittäminen kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäville kuntoutuksen alueille, jotka sijoittuvat eri järjestelmien rajapinnoille
- kehittämisprojektin tulokset ovat maksutta kaikkien saatavilla projektin päättyessä
- projektin toteutus- ja kustannussuunnitelma ovat realistisia
- projektisuunnitelmassa arvioidaan projektin tulosten ja uusien toimintamallien viemistä käytäntöön osaksi kuntoutuksen palvelujärjestelmää (esim. hyvinvointialueet, Kela) ja kerrotaan, miten vakiinnuttaminen voisi konkreettisesti tapahtua.
Kela ei yleensä myönnä rahoitusta, jos
- kehittämisprojektina tarjottavan kuntoutuksen soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta on jo olemassa luotettavaa tietoa
- vastaava tai vaihtoehtoinen palvelu on olemassa tai vastaavan palvelun kehittäminen tai tutkimus on käynnissä Kelan tai muun tahon rahoittamana
- kehittämisprojekti on epärealistinen (esim. huomattavan kallis, hakitaholta ei löydy osaamista tai kohderyhmä on pieni)
- projektissa kehitetään sellaista tuotetta tai palvelua, jonka on tarkoitus olla ainoastaan osa hakijan omaa liiketoimintaa (esim. rekisteröity tavaramerkki)
- hakemus kohdistuu opinnäytetyön tekemisen rahoittamiseen
- hakemus on selkeästi puutteellinen.
Vuoden 2025 rahoitushaun teemat
Kuntoutuksen kehittämisrahoitushaun teemat vuonna 2025 ovat:
- Ammatillisen kuntoutustarpeen arvioinnin välineet
- Luku- ja kirjoitusvaikeuksien kuntoutusmenetelmät
- Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjauskäynnit – Nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen
Edellä mainittujen teemojen lisäksi voit hakea kehittämisrahoitusta myös muuhun kuntoutuksen kehittämiseen.
Kela myöntää rahoitusta vain sellaisiin hankkeisiin, joissa kehitettäviä välineitä, menetelmiä ja malleja voidaan käyttää valtakunnallisesti ja jotka ovat kaikkien saatavilla.
1. Ammatillisen kuntoutustarpeen arvioinnin välineet
Pitkällä sairauspäivärahakaudella olevien henkilöiden työkyvyn heikkenemiseen on tärkeää puuttua varhaisessa vaiheessa. On tarpeellista terävöittää kuntoutustarpeen arviointia ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamisessa.
Lue lisää: Sairauspäivärahaa pitkään saavien työkyvyn tukea pitää entisestään tehostaa (tietokayttoon.fi).
- Selvitä, millaisia ammatillisen kuntoutustarpeen arvioinnin välineitä on käytössä Suomessa ja kansainvälisesti, esimerkiksi työvoimapalveluissa ja terveydenhuollossa.
- Kehitä ja arvioi erilaisia ammatillisen kuntoutustarpeen arvioinnin välineitä ja ehdota, miten niitä voitaisiin jalkauttaa mahdollisimman laajasti erilaisille asiakasryhmille valtakunnallisesti, esimerkiksi perusterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä työvoimapalveluissa.
Kohderyhminä ovat esimerkiksi nuoret, työttömät, ikääntyneet, työterveyshuolto ja perusterveydenhuolto.
2. Luku- ja kirjoitusvaikeuksien kuntoutusmenetelmät
Luku- ja kirjoitustaidot eli lukitaidot ovat nykyään välttämättömiä arkisissa toiminnoissa. Ikätasoinen osallistuminen kommunikointiin esimerkiksi viestiryhmissä ja sosiaalisessa mediassa sekä tiedonhaku digitaalisilla välineillä edellyttävät sujuvia lukitaitoja. Jos lukitaidot puuttuvat, syrjäytymisriski kasvaa.
Luku- ja kirjoitusvaikeuksia tunnistetaan nykyään aiempaa paremmin. Kuntoutustarve on kasvanut, mutta neuropsykologista kuntoutusta tarjoavien palveluntuottajien määrä ei vastaa kysyntään. Näiden syiden vuoksi on tärkeää, että luku- ja kirjoitustaidon kuntoutusmenetelmiä selvitetään ja kehitetään.
Tee jompikumpi tai molemmat seuraavista:
• Selvitä ja kuvaa, millaisia luku- ja kirjoitustaidon kuntoutusmenetelmiä on käytössä Suomessa ja kansainvälisesti.
• Kehitä ja arvioi erilaisia luku- ja kirjoitustaidon kuntoutusmenetelmiä ja ehdota, miten niitä voitaisiin valtakunnallisesti jalkauttaa mahdollisimman laajasti erilaisille asiakasryhmille. Kehittäminen voi olla uuden menetelmän kehittämistä tai olemassa olevien menetelmien käytettävyyden arviointia.
3. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjauskäynnit – Nykytilan ja kehittämistarpeiden selvittäminen
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioissa asiakkaan läheisen ohjaus toteutuu lähtökohtaisesti asiakkaan terapian yhteydessä. Tällöin läheinen saa tietoa ja harjoitusta niiden taitojen ohjaukseen, joita asiakas tarvitsee arjessaan.
Erillisiä ohjauskäyntejä voidaan myöntää asiakkaan kuntoutumisen edistämiseksi, jos läheisen ohjaus ilman asiakasta on perusteltua esimerkiksi läheisen oman toiminnan tai valitun terapiamenetelmän näkökulmasta (esimerkiksi Paediatric Autism Communication Therapy / PACT, VERP). Erillisten ohjauskäyntien tarpeellisuuden ja niiden määrän täytyy ilmetä asiakkaan kuntoutussuunnitelmasta.
Lue lisää ohjauskäynneistä: Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiat.
Selvitä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjauskäynneistä saatua hyötyä ja niiden kehittämistarpeita asiakkaan läheisten ja terapeuttien kokemana.
Selvitä esimerkiksi vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
- Miten ohjauskäynnit suunnitellaan, ja miten ne toteutuvat?
- Miten asiakkaan läheiset ja terapeutit kokevat vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ohjauskäynnit, joissa asiakas ei ole läsnä?
- Millaisia teemoja on käsitelty ohjauskäynneillä?
- Miten terapeutti huomioi yksilöllisen ohjaustarpeen?
- Millaisia ohjeita vanhemmat tai läheiset saavat perheen arjen kuormituksen lieventämiseen ja kuntoutuksellisen arjen rakentamiseen?
- Millaiseksi vanhemmat tai läheiset kokevat tietojen vaihdon terapeutin kanssa?
Selvityksen lisäksi voit kehittää ohjauskäyntien toimintamenetelmiä. Arvioi menetelmiä sekä ehdota, miten niitä voitaisiin jalkauttaa vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa mahdollisimman laajasti erilaisille asiakasryhmille.
