Kelan mielenterveyskuntoutus tavoittaa tuhansittain ihmisiä, mutta kaikkia kuntoutusvaihtoehtoja ei tunneta yhtä hyvin
Mielenterveysviikko muistuttaa kohtaamisesta ja sen tärkeydestä. Kelan järjestämästä kurssimuotoisesta mielenterveyskuntoutuksesta voi saada apua monenlaisissa tilanteissa.
Mielenterveyden ongelmat koskettavat jossain vaiheessa elämää isoa osaa suomalaisista. Koska mielenterveyden häiriöihin liittyvä kielteinen leima on vähentynyt, yhä useampi myös hakee apua ongelmiinsa.
Joka vuosi suuri joukko ihmisiä saa apua Kelan järjestämästä mielenterveyskuntoutuksesta. Viime vuonna siihen osallistui yli 58 000 ihmistä.
Suunnittelija Ville Räty Kelan kuntoutuspalveluiden ryhmästä kertoo, että kaikista Kelan kuntoutusasiakkaista 70 prosenttia on kuntoutuksen piirissä mielenterveyssyistä. Nuorten ja työikäisten kuntoutujien tavallisimpia diagnooseja ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.
”Jos lähipiirissäsi on henkilö, joka tarvitsisi mielenterveydellistä tukea opinnoissa, työssä tai arjessa selviytymiseen, asia kannattaa ottaa puheeksi. Kelassa on tarjolla mielenterveyskuntoutusta erilaisiin elämäntilanteisiin, ja moni on saanut näistä palveluista apua”, Räty sanoo.
Yhä useampi saa kuntoutuspsykoterapiaa
Ylivoimaisesti eniten käytetty mielenterveyskuntoutuksen muoto on kuntoutuspsykoterapia. Vuonna 2020 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa sai kaikkiaan 56 700 ihmistä.
Kuntoutuspsykoterapian käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina nopeasti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutuspsykoterapian saajien määrä on yli kolminkertaistunut.
Suunnittelija Minna Kuoppala Kelan kuntoutusryhmästä kertoo mielenterveyden häiriöiden nousseen yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena onkin opiskelu- ja työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen.
Kelan kuntoutuspsykoterapia on nimensä mukaisesti kuntoutusta. Siihen voi päästä, kun on siirtynyt sairauden akuutista vaiheesta kuntoutumiseen. Terveydenhuolto vastaa hoidosta, ja hoitosuhteen tulee jatkua myös kuntoutuspsykoterapian aikana.
”Kuntoutuspsykoterapia on hyvin tunnettu kuntoutusmuoto niin asiakkaiden kuin kuntoutukseen ohjaavien tahojen, kuten mielenterveyden ammattilaisten, keskuudessa”, Kuoppala sanoo.
Tyypillinen kuntoutuspsykoterapian asiakas on 25–34-vuotias työssäkäyvä nainen. Naisia on Kelan kuntoutuspsykoterapian saajista melkein neljä viidesosaa. Kuntoutuspsykoterapian osallistujien sukupuolijakauma on Kuoppalan mukaan pysynyt viimeiset viisi vuotta lähes samana.
Mielenterveyskursseihin kannattaa tutustua
Kuntoutuspsykoterapian lisäksi Kela järjestää ryhmämuotoisia mielenterveyskursseja eri puolilla maata suomeksi ja ruotsiksi. Kurssit on suunnattu eri kohderyhmille osallistujien iän ja eri sairauksiin liittyvien kuntoutustarpeiden mukaan.
”Kuntoutuspsykoterapia on Kelan hittituote, mutta kaikki eivät ole pitemmän terapian tarpeessa. Kela järjestää erilaisia mielenterveyskursseja, jotka ovat monessa tilanteessa hyvä vaihtoehto”, Ville Räty kertoo. Kurssit ovat maksuttomia, ja niiden ajalta voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa.
Silmu-kurssi on suunnattu aikuisille, joilla on lievä tai keskivaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Verso-kurssi taas on tarkoitettu pitkään skitsofrenian tai psykoottisen masennuksen kaltaista vaikeaa mielenterveyden häiriötä sairastaneille aikuisille.
Tukea työssäjaksamiseen ja työuupumukseen tarjoavalle Oras-kurssille osallistuminen ei edellytä diagnoosia, vaan lääkärin tekemä kuntoutussuositus riittää.
Nuorten Itu-kurssille toivottaisiin enemmänkin osallistujia. 16–29-vuotiaille masentuneille tai ahdistuneille nuorille suunnatut kurssit on uudistettu tänä vuonna. Itu-kurssi sisältää nyt kasvokkaisen kuntoutuksen lisäksi myös paikkakunnasta riippumatonta etäkuntoutusta.
Mielenterveysviikkoa vietetään tänä vuonna 21.−28.11.2021. Tällä kertaa viikon teemana on kohtaaminen. Kelan järjestämistä mielenterveyskursseista voit lukea lisää täältä.
Kirjoittaja
Veera Adolfsen