Kela tekee töitä väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi
Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysturvassa,
perustoimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa. Väärinkäytösepäilyjen osuus
kaikista maksetuista etuuksista oli noin puoli promillea vuonna 2022.
Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2022. Vuonna 2022 epäilyjä oli yhteensä 1 462 kappaletta ja niitä vastaava rahamäärä oli yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 ilmi tulleiden epäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,55 promillea. Väärinkäytösepäilyjen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2020 alkaen.
Väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysturvassa, perustoimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa. Näihin etuuksiin liittyy muita etuuksia enemmän asiakkaan omia aktiivisia toimenpiteitä, kuten säännöllisesti toistuvia hakemuksia ja esimerkiksi laskujen ja kuittien toimittamista Kelalle. On arvioitu, että tämän vuoksi väärinkäytösepäilyjä on niissä enemmän kuin muissa etuuksissa.
Kela tekee jatkuvaa kehitystyötä väärinkäytösten ehkäisemiseksi
Kelan kirjaamat etuuksien väärinkäytösepäilyt ovat tapauksia, joissa asiakasta on kuultu väärinkäytösepäilyyn liittyen ja joissa Kela on tehnyt ratkaisun asian suhteen. Havaintoja mahdollisista väärinkäytöksistä on etuustyössä tehty enemmän. Osa näistä havainnoista on osoittautunut aiheettomiksi jo alkuvaiheen selvittelyssä ja siksi asiakasta ei ole näissä tilanteissa kuultu väärinkäytösepäilyn johdosta.
– Tulorekisterin käyttöönoton jälkeen vuonna 2019 havainnot väärinkäytösepäilyistä ovat vähentyneet selvästi, koska tieto asiakkaiden tuloista saadaan käyttöön reaaliaikaisesti. Vuonna 2022 etuustyössä tehtiin 1 930 havaintoa mahdollisista väärinkäytöksistä. Määrä oli merkittävästi pienempi kuin vuonna 2021, jolloin havaintoja tehtiin 2 708 kappaletta, sanoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.
Kelassa on viime vuosina panostettu väärinkäytösten tunnistamiseen. Kela tekee laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa harmaan talouden ja väärinkäytösten
ehkäisemiseksi.
– Toimihenkilöitä tuetaan väärinkäytösepäilyjen tunnistamisessa ja selvittämisessä ohjeilla sekä koulutuksilla. Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi myös jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää työssään muun muassa tietojärjestelmiä ja uusia tekoälyyn sekä koneoppimiseen liittyviä menetelmiä, Onninen kertoo.
Väärinkäytös täyttää rikoksen tunnusmerkistön
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii
tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.