Osasairauspäiväraha ja osa-aikatyö

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän työntekijän työkykyä ja pysymistä työelämässä sekä hänen paluutaan kokoaikaiseen työhönsä. Osasairauspäivärahassa oletuksena pitää olla, että ilman mukautettuja työaikajärjestelyjä sekä mahdollisia muita työtä keventäviä järjestelyjä työntekijä olisi kokonaan poissa työstä ja oikeutettu sairauspäivärahaan.

Osasairauspäivärahaan liittyvä osa-aikatyösopimus on aina vapaaehtoinen sekä työnantajalle että työntekijälle.

Ehtona lääkärin suositus ja sopimus osa-aikatyöstä

Jotta osasairauspäivärahaa voidaan harkita, tarvitaan lääkärintodistus A tai lääkärinlausunto B, jonka on kirjoittanut työterveyslääkäri tai muu työntekijän työolosuhteet tuntevan lääkäri. A-todistuksella voi saada osasairauspäivärahaa yleensä enintään 60 päivää. Sen jälkeen tarvitaan laajempi B-lausunto. 

Jos lääkäri arvioi, että työkyvyttömällä työntekijällä on edellytyksiä palata työhön osa-aikaisesti ilman, että hänen toipumisensa tai terveytensä vaarantuu, työntekijä ja työnantaja voivat halutessaan sopia osa-aikatyöstä. Työajan pitää lyhentyä 40–60 %:iin kokoaikatyön työajasta.

Omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Oikeus osasairauspäivärahaan alkaa vasta omavastuuajan jälkeen. Osa-aikaisen työskentelyn aloittaminen on kuitenkin mahdollista jo omavastuuajalla, eikä se vaikuta omavastuuajan kulumiseen. Osa-aikatyöstä voidaan sopia myös sairauspäivärahakauden jatkoksi.
 

Mikä on kokoaikatyötä?

1. Kokoaikainen työntekijä. Kokoaikatyöstä on kyse yleensä silloin, kun työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Työaika voi olla tätäkin vähäisempi, jos työaika vastaa kyseisen alan kokoaikaisen työntekijän työaikaa. Osasairauspäivärahakauden aikana osa-aikatyön työtehtävät voivat olla samoja tai työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan räätälöityjä.

2. Työntekijällä on useampi osa-aikatyö. Työntekijää voi pitää kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun hänellä on samanaikaisesti useampi osa-aikatyö, joiden yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. Osa-aikatyön tekemisen pitää perustua työolot tuntevan lääkärin B-lausuntoon.  Jokaisen osa-aikaisen työsuhteen pitää olla voimassa koko osasairauspäivärahakauden ajan.

   Tällaisessa tapauksessa työntekijä sopii jokaisen työnantajansa kanssa erikseen työajastaan niin, että hänen kokonaistyöaikansa vähenee 40–60 % ja työt järjestetään työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan. Yksittäisen työsuhteen osalta tämä tarkoittaa sitä, että työaika voi pysyä ennallaan tai vähentyä jonkin verran tai että työntekijä ei tee kyseistä työtä osasairauspäivärahakauden aikana ollenkaan.

   Työntekijän työtehtävät voivat olla samoja kuin aiemmin tai räätälöityjä jäljellä olevan työkyvyn mukaan.  Kela tarvitsee kaikilta osa-aikaisen työntekijän työnantajilta tiedon, miten työ toteutetaan työpaikalla osasairauspäivärahakauden aikana. Tieto tarvitaan riippumatta siitä, maksaako työnantaja palkkaa tältä ajalta. Kela tarvitsee tiedon myös siitä, mistä työstä tai töistä työaikaa vähennetään, ja mikä on työaika kaikissa töissä yhteensä.

3. Työntekijä tekee lyhennettyä työaikaa. Kokoaikatyöstä on kyse myös silloin, kun työaikaa on lyhennetty esimerkiksi perhevapaan tai terveydellisten syiden vuoksi siten, että kohdassa 1 esitetyt edellytykset täyttyvät. Jos lyhennetty työaika on alle 30 tuntia viikossa, osasairauspäiväraha on mahdollinen, jos alkuperäinen työaika on ollut vähintään 30 tuntia viikossa tai alan kokoaikaisen työajan mukainen.

4. Työntekijän työ on ollut keskeytyneenä. Työntekijää pidetään kokoaikatyössä olevana myös silloin, kun työ on ollut keskeytyneenä ennen osasairauspäivärahaa esimerkiksi perhevapaan, kuntoutustuen, lomautuksen tai vuorotteluvapaan takia. 

Määrä ja enimmäisaika

Osasairauspäivärahan euromäärä on aina puolet sairauspäivärahan määrästä. Sitä maksetaan vähintään 12 arkipäivää ja enintään 150 arkipäivää.

Lue lisää