Usein kysyttyä työterveyshuollon korvaamisesta

Työnantaja voi hakea korvausta työterveyshuollon kustannuksista verkkohakemuksella työterveyshuollon korvausten asiointipalvelussa (Työnantajat-osio) tai paperilomakkeella. Tutustu ohjeisiin:

• Hakemuksen täyttöohje (Kumppanit-osio)
• Näin haet työterveyshuollon korvauksia (Työnantajat-osio)

Verkkohakemuksen tekemisessä auttaa ohje Työnantaja, näin haet työterveyshuollon korvaukset verkossa. Ohjeessa kerrotaan, miten tiedot voi siirtää paperilomakkeelta verkkohakemukselle. Saat ohjeen lähettämällä sähköpostia osoitteeseen tyoterveyshuolto@kela.fi.

Jos työnantajalla on useita toimipaikkoja, työnantajaorganisaatio voi määritellä työterveyshuollon korvaushakemuksen tekijälle valtuuden joko toimipaikkakohtaisen tai koko organisaation kattavan korvaushakemuksen tekemiseen.

Valtuuden laajuus riippuu siitä, hakeeko työnantaja korvausta kaikkien toimipaikkojen kustannuksista yhdellä yhteisellä hakemuksella vai toimipaikoittain.

Suomi.fi-valtuudet-palvelussa Valtuusasiat-näytöllä valitaan valtuus ”Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen käsittely” tai ”Työnantajan työterveyshuollon korvaushakemuksen lähetys”.

Jos työnantaja hakee korvausta toimipaikoittain, toimipaikkakohtainen valtuus rajataan tarkenteella. Tarkenne määritellään ”Valtuuden tarkenne” -näytöllä. Toimipaikan tarkenteena voi käyttää vain numeroa. Organisaatio itse määrittelee, mikä numero vastaa mitäkin toimipaikkaa.

Jos työnantaja hakee korvausta kaikkien toimipaikkojen kustannuksista yhdellä hakemuksella, valtuutta ei rajata eikä oteta käyttöön valtuuden tarkennetta.

Työterveyshuollon palveluntuottaja ja työnantaja laativat yhteistyössä työterveyshuollon toimintasuunnitelman.

Yleensä toimintasuunnitelma laaditaan useammaksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmakausi on tavallisimmin 3–5 vuotta. Uusi suunnitelma pitää tehdä ja hyväksyä ennen kuin edellinen toimintasuunnitelmakausi päättyy.

Toimintasuunnitelmaa ei voi laatia takautuvasti koskemaan jo päättynyttä tilikautta eli ajanjaksoa, jolta korvauksia on haettu. Kela edellyttää työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa sitä, että tilikaudella on ollut voimassa oleva toimintasuunnitelma.

Työnantaja ja palveluntuottaja voivat jatkaa vanhan työterveyshuollon toimintasuunnitelman voimassaoloaikaa, kun suunnitelmakausi on päättymässä. Silloin he sopivat yhdessä, kuinka kauan suunnitelman voimassaolo jatkuu. Toimintasuunnitelmakauden jatkamisesta on sovittava kirjallisesti.

Lue lisää: Työterveyshuollon järjestäminen (tyosuojelu.fi).

Myös ulkomaalaisen työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto, kun työtä tehdään Suomessa.

Ulkomaalainen työnantaja saa Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista, jos se maksaa Suomessa työskentelevien työntekijöiden palkoista sekä työnantajan että työntekijän sairausvakuutusmaksut Suomeen.

Työnantajalla on silloin yleensä Y-tunnus ja toimipiste Suomessa, ja työnantaja on merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.

Lue lisää: Sairausvakuutusmaksut (Työnantajat-osio)

Ulkomaalaiselle työntekijälle järjestetyn työterveyshuollon kustannuksista saa korvauksia, jos työntekijällä on työsopimussuhde työnantajan kanssa ja työnantaja maksaa työntekijän palkasta työnantajan sairausvakuutusmaksun Suomeen.

Työterveyshuolto voi ehdottaa muutosvalmennusta, joka edistää henkilöstön hyvinvointia. Se ei kuitenkaan ole työterveyshuoltolain mukaista työterveyshuoltoa, joten Kela ei voi maksaa korvausta. Myöskään työyhteisösovittelusta, työnohjauksesta tai vastaavasta ei makseta korvausta.

Korvaukseen oikeuttaa vain sellainen työterveyshuollon ammattihenkilön tarpeelliseksi arvioima ohjaus ja neuvonta, jossa keskeisenä asiana on työn ja terveyden välinen yhteys.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Sen vuoksi työsuojeluun liittyvät kustannukset, kuten työpaikan riskien arviointikustannukset, kuuluvat kokonaan työnantajan vastuulle.

Työterveyshuolto voi kuitenkin suositella työnantajalle riskinarvioinnin tekemistä tai muita toimenpiteitä sekä toimia asiantuntijana riskinarvioinnin tulosten käsittelyssä. Työterveyshuolto voi myös hyödyntää riskinarvioinnin tuloksia, kun se tekee työpaikkaselvitystä ja arvioi, miten työ vaikuttaa terveyteen ja työkykyyn.

Pienyrityksissä työterveyshuolto voi tehdä työpaikkaselvitystä rinnakkain työpaikan riskinarvioinnin kanssa (ns. PIRA-malli). Tällöinkään riskinarvioinnin kustannukset eivät oikeuta korvaukseen.

Työnantaja ja yrittäjä voivat saada korvausta ensiapuvälineistä ja -koulutuksesta osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I). Korvauksen saaminen edellyttää, että

• työterveyshuollon ammattihenkilön tekemässä työpaikkaselvityksessä (perusselvitys) on arvioitu tapaturmariski ja sen perusteella ensiapukoulutuksen ja -välineiden tarve
• todetut tarpeet on kirjattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan.

Työterveyshuoltona korvataan ainoastaan sellaista ensiapukoulutusta ja niitä ensiapuvälineitä, jotka liittyvät työnantajaan työ- tai virkasuhteessa olevien työntekijöiden ja yrittäjän omaan työturvallisuuteen. Korvausta ei voi saada sellaisesta ensiapukoulutuksesta, joka on järjestetty esimerkiksi asiakkaiden tai opiskelijoiden turvaksi tai ammattipätevyyden vuoksi.

Korvaukseen oikeuttavia ensiapuvälineitä ovat esim.

• sidetarvikkeet, laastarit ja silmänhuuhteluvälineet
• ensiapulaukut, -pakkaukset ja -kaapit sekä niiden tavanomainen sisältö ja täydennystarvikkeet.

Korvaukseen oikeuttavia ensiapukoulutukseen liittyviä kustannuksia ovat

• ensiapukouluttajan palkkiot
• tarpeellisen opetusmateriaalin kustannukset ja välinevuokrat
• koulutustiloista maksettava erillinen vuokra
• ensiapukouluttajan ja koulutukseen osallistuvien matkakustannukset.

Korvaamisen edellytyksenä on, että ensiapukouluttajalla on jokin seuraavista pohjakoulutuksista

• terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö eli sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, fysioterapeutti, hammaslääkäri tai lääkäri
• nimikesuojattu ammattihenkilö eli lähihoitaja (perustason ensihoito tai sairaanhoidon ja huolenpidon osaamisala), pelastaja, palomies-sairaankuljettaja tai lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja.

Lisäksi kouluttajalta edellytetään aina, että hänellä on SPR:n ensiavun ja terveystoiminnan asiantuntijaryhmän suosituksen mukainen lisäkoulutus (punainenristi.fi, pdf).

Näyttöpäätelasien tai muiden henkilökohtaisten apuvälineiden ja suojainten kustannuksista ei makseta korvausta. Ne ovat työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyviä hankintoja.

Työterveyshuollon korvausta voi kuitenkin saada ehkäisevästä toiminnasta, esim. fysioterapeutin tekemästä työpisteen tarkistuksesta. Myös optikon tekemä näöntarkastus oikeuttaa työterveyshuollon korvaukseen, jos työterveyshuollon ammattihenkilö on arvioinut sen tarpeelliseksi.

Työnantajan maksamat rokotukset korvataan (korvausluokka I), jos ne ovat työn vuoksi tarpeellisia ja suojaavat työntekijää työtehtäviin liittyviltä tartunnoilta. Myös työmatkojen vuoksi välttämättömät rokotukset ja kansainvälinen rokotuskortti korvataan. Rokotusten tarvearvion pitää perustua työterveyshuollon ammattihenkilöiden tekemään työpaikkaselvitykseen. Työn vuoksi tarvittavat rokotukset kirjataan toimintasuunnitelmaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön influenssarokotusten kustannukset korvataan (korvausluokka I), jos henkilöstö työskentelee infektiopotilaiden sekä infektioalttiiden potilaiden hoitoon ja huoltoon liittyvissä tehtävissä. Lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien ja raskaana olevien influenssarokotusten kustannuksia korvataan myös muun terveydenhuollon kustannuksina (korvausluokka II).

Koronarokotukset ovat korvattavaa toimintaa osana ehkäisevää työterveyshuoltoa (korvausluokka I) 30.6.2023 saakka. Tämän jälkeen annetuista koronarokotuksista ei makseta työterveyshuollon korvausta.

Rokotevalmisteista ei makseta korvausta, jos ne ovat palveluntuottajalle maksuttomia.

Lue lisää: Työelämän rokotukset (thl.fi)

Työterveyshuollon tehtävä on antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa. Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus sisältyvät lähes kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin (esim. työpaikkakäynti, terveystarkastus, sairausvastaanotto), mutta sitä tehdään myös erillisenä toimintana.

Ryhmätoiminnan korvaaminen edellyttää seuraavia asioita:

• Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat työpaikkaselvityksellä, terveystarkastuksissa ja muilla työterveyshuollon menetelmillä saatujen tietojen perusteella todenneet toiminnan tarpeelliseksi.
• Toimintaa toteuttavat työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat. Ammattihenkilöt ottavat huomioon monitieteisyyden ja moniammatillisuuden vaatimuksen.
• Työterveyshuollon ammattihenkilöt valitsevat ryhmän, joka tarvitsee neuvoja ja ohjausta. Ryhmä valitaan työn kuormitustekijöiden sekä työntekijän terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn perusteella.
• Sisällön ja menetelmien suunnittelussa otetaan huomioon työ, työolosuhteet, työn kuormitustekijät, työntekijän terveydentila ja työ- ja toimintakyky.
• Ryhmätoiminnan sisältö, osallistujamäärä ja kesto on ennalta määritelty.
• Toiminta on kuvattu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa tai sen liitteessä.

Kela ei korvaa seuraavia kustannuksia:

• harrastus- ja virkistystoiminnan kustannukset (esim. kuntosali-, uinti- tai muita liikuntaryhmiä)
• työn kehittämiseen ja organisointiin liittyvän toiminnan kustannukset (esim. työnohjaus, hyvinvointiin tai johtamiseen liittyvä koulutus, muutos- tai esimiesvalmennus, yleisluento henkilökunnalle, kehittämisprojekti ja -ohjelma).

Arvonlisäverot

Jos työnantaja on arvonlisäverovelvollinen, se voi vähentää arvonlisäverot verotuksessaan. Sen vuoksi arvonlisäverojen osuutta ei korvata. Hakija siis ilmoittaa työterveyshuollon korvaushakemuksessa hinnat ilman arvonlisäveroa.

Esimerkiksi ensiaputarvikkeiden hintoihin ja työnantajan oman työterveysaseman laite-, väline-, tarvike- ja kalustokustannuksiin sisältyy arvonlisäveroa. Jos työterveyshuoltoon kuuluva terveyden- ja sairaanhoitopalvelu sisältää yksittäisenä palveluna myytynä arvonlisäveroa, se on arvonlisäverollinen palvelu myös osana työterveyshuoltoa.

Työterveyshuoltopalvelujen arvonlisäverotus määräytyy samoilla perusteilla kuin muidenkin terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen. Kela ei ota kantaa palveluiden arvonlisäverovelvollisuuteen.

Lue lisää Terveyden ja -sairaanhoidon arvonlisäverotus (vero.fi)

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan 5 % laskennallinen palautus

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantaja saa verottajalta 5 % laskennallisena palautuksena niiden palvelujen kustannuksista, jotka kunta tai hyvinvointialue on ostanut yksityiseltä terveydenhuollon palveluntuottajalta omalle henkilökunnalleen. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajan tulee vähentää 5 %:in palautusta vastaava määrä työterveyshuollon korvaushakemuksessa niistä kustannuksista, jotka ovat olleet verottajan ohjeen mukaan arvonlisäverottomia. Katso lomakkeen SV 98a TTH täyttöohjeen kohdasta Yleistä korvauksen hakemisesta, miten palautus ilmoitetaan hakemuksessa.

Lue lisää Kuntien ja hyvinvointialueiden arvonlisäverotusohje (vero.fi)

Työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset – myös laskennalliset kustannukset – pitää pystyä todentamaan työnantajan kirjanpidon perusteella. Kirjanpitoon tulee sisällyttää erilaiset työterveyshuollon kustannuksia koskevat merkinnät ja liitteet, kuten lasku-, kassa- ja muistiotositteet.

Hakemuksessa esitettyjen kustannusten ja tulojen on perustuttava kirjanpitoon siltä tilikaudelta, jonka ajalta työnantaja hakee korvausta. Tilikausi on yleensä 12 kuukauden pituinen. Tilikausi saa kuitenkin olla tätä lyhyempi tai pidempi, kun yritys aloittaa tai lopettaa toimintansa, tai jos tilinpäätöksen ajankohtaa muutetaan. Tilikausi saa kestää enintään 18 kuukautta.

Työnantajan tulee täsmäyttää korvaushakemuksen kustannukset tilikauden kirjanpitoon. Kirjanpidossa laskun kirjauspäivä määrittää, minkä tilikauden kirjanpitoon lasku kirjataan. Jos työnantaja tarvitsee tilikautta koskevan laskuluettelon täsmäytyksen tekemiseksi, hän voi pyytää sitä palveluntuottajalta. Työnantajan ja palveluntuottajan tulee yhdessä varmistua, että kustannus- ja toimintatiedot merkitään hakemukseen tilikauden kirjanpidon mukaisesti.

Yhdellä hakemuksella voi hakea korvauksia vain yhden työnantajan eli yhden Y-tunnuksen kustannuksista. Kun yritys lopettaa toimintansa, tilikausi päättyy. Työnantaja hakee Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista normaaliin tapaan 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Lopettaneen yrityksen kustannuksista haetaan siis korvaus erikseen.

Jos voit palkata itsellesi vammaispalvelulain perusteella henkilökohtaisen avustajan, sinun pitää myös järjestää hänelle työterveyshuolto.

Kun haet työterveyshuollon korvauksia, ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Katso tarkemmat hakuohjeet (Työnantajat-osio).

Jos hyvinvointialue on kustantanut henkilökohtaisen avustajan työterveyshuollon, ilmoita hakemuksessa hyvinvointialueen tilinumero. Voit allekirjoittaa hakemuksen itse tai antaa hyvinvointialueelle siihen valtuutuksen. Allekirjoituksesi tai valtakirjasi valtuuttaa Kelan maksamaan korvauksen hyvinvointialueen tilille. Valtakirjaa ei tarvitse lähettää Kelaan.

Olet työnantaja, jos palkkaat kotitalouteesi työntekijän. Käytä työnantajan hakemuslomaketta (Kumppanit-osio), kun haet työterveyshuollon korvauksia. Ilmoita työnantajatunnukseksi henkilötunnuksesi. Hakemuskausi on 1 kalenterivuosi. Hakuaika on 6 kuukautta siitä, kun vuosi on vaihtunut.

Kun kotitalous toimii työnantajana, se on velvollinen järjestämään työterveyshuollon työntekijälleen. Jokainen kotitalous voi tehdä oman työterveyshuoltosopimuksen ja toimintasuunnitelman työterveyshuollon kanssa. Jos usea kotitalous on palkannut saman työntekijän, ne voivat tehdä sopimuksen ja toimintasuunnitelman yhdessä. Silloin sopimuksessa on oltava kaikkien työnantajien tiedot ja allekirjoitukset.

Kotitalous hakee työterveyshuollon kustannuksista korvausta kerran vuodessa. Korvaus haetaan kalenterivuosittain jälkikäteen. Hakuaikaa on kesäkuun loppuun saakka. Koska kotitaloudella ei ole Y-tunnusta, ilmoita hakemuksessa Y-tunnuksena työnantajana toimivan henkilön henkilötunnus.

Kela voi maksaa korvauksen tilille, jota hoitaa nimetty yhteyshenkilö, jos muut kotitaloudet antavat siihen valtakirjan.

Lue lisää: Näin haet työterveyshuollon korvauksia (Työnantajat-osio)