Ehkäisevä työterveyshuolto
Työnantajan pitää järjestää ehkäisevä työterveyshuolto, jos sillä on yksikin työntekijä työsopimus- tai virkasuhteessa. Sairaanhoidon järjestäminen on vapaaehtoista.
Ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluu muun muassa työpaikkaselvitys, terveystarkastukset, ohjaus ja neuvonta sekä ensiapuvalmiuden ylläpito.
Työnantaja saa lisäksi työterveyshuollolta työpaikkaselvityksiin ja terveystarkastuksiin pohjautuvia toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät
- työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseen työpaikalla
- työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn edistämiseen
- työn sopeuttamiseen vastaamaan työntekijän edellytyksiä.
Työterveyshuolto ja työnantaja seuraavat yhdessä ehdotusten toteutumista muun muassa työpaikkaselvitysten yhteydessä.
Työpaikkaselvitys
Työterveyshuollon toiminta perustuu aina työpaikkaselvitykseen (perusselvitys), jonka on oltava ajantasainen. Perusselvityksen ajantasaisuus tulee tarkistaa ja tehdä tarvittaessa uudelleen, kun
- työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa muutetaan tai tarkistetaan
- työpaikan olosuhteiden olennaisesti muuttuessa tai
- työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai
- toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin tai
- työpaikalla esiintyy tarpeita tai muutoksia.
Työterveyshuollon ammattihenkilö tekee työpaikkaselvityksen tutustumalla työpaikan työolosuhteisiin ja työpaikalla tehtävään työhön. Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt selvittävät työterveyshuollon asiantuntijoiden käytön tarpeen.
Työnantaja vastaa siitä, että työpaikkaselvitys on tehty. Työterveyshuolto toteuttaa selvityksen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarpeet edellyttävät.
Työterveyshuolto hankkii työpaikasta toimialakohtaista yleistä tietoa ja täydentää sitä työpaikkakohtaisilla tiedoilla. Tavoitteena on selvittää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta sekä se, missä määrin työntekijät altistuvat työpaikalla biologisille, kemiallisille tai fysikaalisille haitoille ja vaaroille.
Työpaikkaselvityksen perusteella arvioidaan työolosuhteiden merkitystä terveydelle ja työkyvylle. Arvio ja toimenpidesuositukset työolosuhteiden kehittämiseksi kirjataan työpaikkaselvityksestä tehtävään kirjalliseen raporttiin.
Toimintasuunnitelma
Työnantajalla pitää olla työterveyshuollon toiminnasta kirjallinen ja vuosittain tarkistettava suunnitelma, jonka työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja laativat työpaikkaselvityksen (perusselvitys) perusteella. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on kuvaus työterveyshuollon yrityskohtaisista tehtävistä ja vastuista työkyvyn hallinnassa. Toimintasuunnitelma on vapaamuotoinen, mutta sen on oltava molempien osapuolten hyväksymä.
Suunnitelma pitää käsitellä työpaikalla osana yhteistoimintaa eli työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa muussa menettelyssä.
Toimintasuunnitelmassa kuvataan myös työterveyshuollon palveluntuottajan tehtävänä olevat työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimenpiteet, jos työpaikan kanssa on sovittu työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä.
Työkyvyn hallinnan toimintakäytännöstä kuvataan
- työterveyshuollon tehtävät työkyvyn tukemisessa ja työkykyyn liittyvien ongelmien ehkäisyssä
- työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö, jonka tavoitteena on havaita varhaisen tuen tarve, seurata sairauspoissaoloja sekä laatia ja esittää työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevia raportteja
- millaista työkykyasioihin liittyvää yhteistyötä työterveyshuolto tekee työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
- Toiminnan suunnittelu (Työterveyslaitos, ttl.fi)
Terveystarkastukset
Työnantajalla on velvollisuus järjestää työntekijöille säännölliset terveystarkastukset, jos työhön liittyy erityistä sairastumisen vaaraa tai terveydellisiä erityisvaatimuksia. Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöille myös työhöntulo- ja ikäkausitarkastuksia, vaikka työhön ei liity lainsäädännön tarkoittamaa erityistä sairastumisen vaaraa. Terveystarkastuksia tekevät pääsääntöisesti työterveyshuollon ammattihenkilöt, mutta terveystarkastuksen tekemiseen voi osallistua myös työterveyshuollon asiantuntija, jos työterveyshuollon ammattihenkilö pitää sitä työn terveydellisten vaikutusten selvittämisen vuoksi tarpeellisena. Terveystarkastuksissa työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat myös, tarvitseeko työntekijä kuntoutusta tai muita työkykyä tukevia toimenpiteitä.
Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus
Työnantaja ja työtekijät saavat työterveyshuollosta myös neuvontaa ja ohjausta. Niiden tavoitteena on ehkäistä työstä, työolosuhteista tai työympäristöstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja. Tavoitteena on myös ohjata työnantaja ja työntekijöitä suojautumaan haitallisilta työolosuhteilta ja toimimaan työympäristön kehittämiseksi.
Työssä selviytymisen seuranta ja kuntoutukseen ohjaaminen
Työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen on työterveyshuollon tehtävä. Työntekijä saa tarvittaessa työterveyshuollosta kuntoutusta koskevaa neuvontaa. Hänet voidaan myös ohjata hoitoon tai lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen.
Ensiapu
Työterveyshuolto osallistuu ensiapuvalmiuden järjestämiseen työpaikalla. Työpaikkaselvityksen yhteydessä työterveyshuolto arvioi tapaturmariskin tason ja suosittelee sen perusteella ensiapukoulutusta ja -välineitä.
Muuta huomioitavaa
Rokotuksia voidaan korvata työterveyshuoltona, jos ne ovat työn takia tarpeellisia ja suojaavat työntekijää työtehtäviin liittyviltä tartunnoilta. Arvion rokotuksen tarpeellisuudesta pitää perustua työpaikkaselvitykseen.