Mitä työterveyshuollon korvausten saaminen edellyttää?
Työnantaja voi saada Kelasta korvausta työterveyshuollon kustannuksista, kun muun muassa seuraavat edellytykset täyttyvät:
- lakisääteinen ehkäisevä työterveyshuolto on järjestetty (sairaanhoito on vapaaehtoista)
- sairaanhoito on järjestetty kaikille työntekijöille, jos se kuuluu työterveyshuoltosopimukseen
- työterveyshuollon palvelut ovat kaikille työntekijöille maksuttomia
- palveluntuottaja ja palveluyksikkö on rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteriin (Soteri) työterveyshuollon palvelujen tuottajaksi
- työterveyshuollon palvelua antavat työterveyshuollon ammattihenkilöt sekä työterveyshuollon asiantuntijat, joilla on pätevyys toimia työterveyshuollon tehtävissä
- palvelujen järjestämisestä on tehty kirjallinen työterveyshuoltosopimus
- työterveyshuollon suunnittelu perustuu ajantasaiseen työpaikkaselvitykseen (perusselvitys)
- työterveyshuollosta on kirjallinen toimintasuunnitelma
- kustannukset, joista työnantaja hakee korvausta, perustuvat hakemuksessa ilmoitetun tilikauden kirjanpitoon
- korvaushakemus on käsitelty työpaikalla työterveyshuoltolain tarkoittaman yhteistoiminnan mukaisesti, ja siitä on annettu työsuojelutoimikunnan tai sitä vastaavan työsuojeluelimen tai työsuojeluvaltuutetun lausunto
- kustannuksista ei ole saatu korvausta sairausvakuutuslain muiden säännösten perusteella
- kustannukset eivät kuulu muun lakisääteisen korvausjärjestelmän piiriin.
Työterveyshuollon asiakirjat
Työnantajalla pitää olla kirjallisessa muodossa
- työterveyshuoltosopimus
- työpaikkaselvitys ja toimintasuunnitelma
- työsuojelutoimikunnan tai -valtuutetun lausunto korvaushakemuksesta.
Kelan korvaushakemukseen ei liitetä näitä asiakirjoja, mutta Kela voi pyytää niitä korvauspäätöstä tehdessään.
Yhteistoiminta
Työnantajan pitää toimia yhteistyössä eli yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, kun työnantaja käsittelee työterveyshuollon
- toteuttamiseksi tarpeellisia päätöksiä (esim. ehkäisevän toiminnan ja sairaanhoidon aloittaminen)
- järjestämisen yleisiä suuntaviivoja (esim. palveluntuottajan valinta)
- toiminnan suunnittelua (toimintasuunnitelma, työterveyshuollon sisältö ja laajuus)
- toiminnan toteutusta ja vaikutusten arviointia
- korvaushakemusta (lausunto korvaushakemuksesta).
Työntekijöiden edustajina voivat toimia työsuojelutoimikunta, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Yhteinen käsittely on tehtävä jo silloin, kun työnantaja valmistelee työterveyshuollon järjestämistä koskevia päätöksiä.